Sijoitussuunnitelmalla tarkoitamme kokonaisvaltaista suunnitelmaa sille, miten varallisuus sijoitetaan. Sijoitussuunnitelmassa tulee ottaa mm. seuraavia asioita huomioon:
Artikkelin lopussa esimerkki sijoitussuunnitelmasta!
Käytössä oleva sijoitusvarallisuus vaikuttaa sijoitussuunnitelmaan. Mitä suurempi varallisuus, sitä huolellisempi ja laajempi sijoitussuunnitelman pitää olla. Pienelle varallisuudelle riittää yksinkertainen suunnitelma.
0 – 100 000 euroa ja kuukausisäästäjä
Laajasti hajautettu sijoitussalkku, joka koostuu ETF-, indeksi- tai perinteisistä rahastoista. ETF:ien ja rahastojen valinnassa huomioitava oma riskinsietokyky ja henkilökohtainen sijoitustyyli. Myös suorat sijoitukset osakkeisiin järkeviä, kun salkun koko ylittää 10.000 euroa, sekä vaihtoehtoiset sijoituskohteet.
100 000 – 500 000 euroa
Laajasti hajautettu sijoitussalkku, joka koostuu ETF-, indeksi- tai perinteisistä rahastoista sekä suorista sijoituksista osakkeisiin. ETF:ien ja rahastojen valinnassa huomioitava oma riskinsietokyky ja henkilökohtainen sijoitustyyli. Myös vaihtoehtoiset sijoituskohteet.
500 000 – 1 000 000 euroa
Laajasti hajautettu sijoitussalkku, joka koostuu ETF-, indeksi- tai perinteisistä rahastoista sekä suorista sijoituksista osakkeisiin. ETF:ien ja rahastojen valinnassa huomioitava oma riskinsietokyky ja henkilökohtainen sijoitustyyli. Myös vaihtoehtoiset ja reaaliomaisuus-sijoituskohteet.
Osa varallisuudesta likvideissä talletus- tai muissa vastaavan riskin sijoituksissa.
1 000 000 – 10 000 000 euroa
Laajasti hajautettu sijoitussalkku, joka koostuu ETF-, indeksi- tai perinteisistä rahastoista sekä suorista sijoituksista osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin tai varainhoitosalkku.
Lisäksi: vaihtoehtoiset sijoituskohteet, reaaliomaisuuskohteet, pääomasijoitukset.
Osa varallisuudesta likvideissä talletus- tai muissa vastaavan riskin sijoituksissa.
Yli 10 000 000 euroa
Useammalle varainhoitajalle tai palveluntarjoajalle vastuutettu: Laajasti hajautettu sijoitussalkku, joka koostuu ETF-, indeksi- tai perinteisistä rahastoista sekä suorista sijoituksista osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin.
Lisäksi: vaihtoehtoiset sijoituskohteet, reaaliomaisuuskohteet, pääomasijoitukset.
Osa varallisuudesta likvideissä talletus- tai muissa vastaavan riskin sijoituksissa.
Varainhoito kannattaa hajauttaa 2-4 eri varainhoitajan kesken varainhoitajariskin alentamiseksi. Varainhoidon voi myös keskittää antamalla korkosalkun yhdelle varainhoitajalle, osakesalkun yhdelle, reaaliomaisuussalkun yhdelle jne.
Sijoitusaika määrittää millä riskitasolla ja likviditeetillä varallisuus on sijoitettuna. Mikäli sijoitusaika on lyhyt (alle 1 vuosi), pääoma ei saisi hävitä. Tällöin sijoittajan vaihtoehdoiksi jäävät talletukset tai vastaavan riskitason rahastot. Vaatimus sille, miten nopeasti sijoitukset ovat nostettavissa, vaikuttaa myös sijoittajan vaihtoehtoihin. Esimerkiksi, jos sijoitusten on oltava nostettavissa milloin tahansa vuoden aikana, määräaikainen (12 kk:n) talletus ei tule kysymykseen.
Sijoitusajan ollessa pitkä aika ei aseta rajoituksia sijoitusten riskitasolle ja likviditeettille.
Oletko riskinottaja vai riskinkarttaja? Henkilökohtainen riskinsietokykysi vaikuttaa sijoitussuunnitelmaan. Voit testata omaa riskinottohalukkuuttasi yksinkertaisesti. Esimerkiksi miettimällä minkäsuuruista tappiota kestät sijoituksissasi:
*Yllä olevat tappio-%:t ja sijoitussalkut ovat suuntaa-antavia
Oletko aktiivinen vai passiivinen sijoittaja? Oletko tyytyväinen markkinatuottoon vai tavoitteletko markkinaa parempaa tuottoa? Sijoitatko eettisesti? Onko muita rajoitteita sijoitusinstrumenttien valintaan?
Liiallinen aktiivisuus lisää sijoitustoiminnan kuluja ja heikentää tuottoja. Aktiivinen sijoittaja myös syyllistyy usein sijoittajan yleisimpiin virheisiin. Omalla aktiivisuudella voi kuitenkin saada lisätuottoa, mutta aktiivinen toimiminen edellyttää osaamista ja ajankäyttöä sekä kurinalaisuutta sijoituskohteiden valintaan.
Passiivinen sijoittaja sitä vastoin pääsee yksinkertaisilla ohjeilla hyvään lopputulokseen:
Markkinatuottoa parempaa tuottoa voi saada hyödyntämällä informaatioetua ja markkinamahdollisuuksia. Täältä voit lukea lisää tuoton parantamisesta.
Myös strategialla, jolla sijoituskohteet valitaan salkkuun, saa pitemmällä aikavälillä markkinaa parempaa tuottoa. Esimerkiksi laatuyhtiöihin sijoittamalla on pitkässä juoksussa (27 vuotta) saanut 2,6 kertaa markkinatuottoa paremman tuoton. Lue täältä lisää osakestrategioista. Strategioihin sijoittaminen ei vaadi erityistä sijoitusosaamista, sillä tarjolla on eri strategioilla sijoittavia valmiita laajasti hajauttavia ETF-rahastoja. Löydät ne helposti ETF-valintatyökalustamme. Myös aktiivisissa rahastoissa on hyviä vaihtoehtoja.
Oman arvomaailman pitäisi näkyä myös sijoitustoiminnassa. Jos vastustat tietyn yhtiön toimintaa eettisistä syistä, tuskin haluat olla yhtiön omistaja. ETF-valintatyökalustamme löydät valmiin listan eettisistä ETF-rahastoista.
Sijoittajat usein yliarvioivat oman osaamisensa. Tällöin onnistumiset ruokkivat riskinottoa ja oman sijoitussuunnitelman noudattaminen unohtuu. Markkinatilanteen kääntyessä tappiot kasvavat. Sijoittajan kannatta myös miettiä, paljonko sijoitustoimintaan on käytettävissä aikaa ja minkälaiset työkalut ovat käytössä. Jos aikaa markkinan seurantaan on vähän, kannattaa sijoittaa ETF:iin tai rahastoihin laajasti hajauttaen ja säästää tasaisesti. Sijoittajan työkalujen avulla olet selvillä:
Yksi tärkeimmistä sijoitusneuvoista on: älä sijoita kohteeseen, jota et ymmärrä. Jos et tiedä sijoituskohteen riskeistä, etkä ymmärrä, mistä tuotto syntyy, älä sijoita kyseiseen instrumenttiin.
