Mitä warrantit ovat ja miten niitä käytetään? Tässä artikkelissa käsittelemme perusperiaatteet, jotka sijoittajan tulee tietää warranteista.
Tehty kaupallisessa yhteistyössä Société Générale S.A.:n kanssa.
Mitä warrantit ovat?
Optiot ja warrantit ovat johdannaisia, jotka vähentävät tarvetta suurille pääomasijoituksille. Osto-optiolla sijoittaja hankkii oikeuden, mutta ei velvollisuutta, ostaa kohde-etuus (kuten osake) ennalta sovittuun hintaan tulevaisuudessa. Kriittinen ominaisuus syntyy siinä, että näiden oikeuksien kauppahinta on tyypillisesti vain murto-osan osakkeen tai muun kohde-etuuden hinnasta, mikä luo vipuvaikutuksen ja mahdollistaa merkittävän tuottopotentiaalin. Riskinä on, että johdannaissopimus erääntyy arvottomana, jos kohde-etuuden hinta jää alle toteutushinnan.
Tavalliset warrantit toimivat pitkälti samalla tavalla kuin optiot, mutta niissä ei vaihdeta kohde-etuutta fyysisesti. Sen sijaan warrantit selvitetään useimmiten käteisellä warrantin eräpäivänä, jolloin warrantin haltija saa summan, joka vastaa warrantin arvoa sillä hetkellä. Toisin kuin optiot, warrantit ovat liikkeeseen laskettuja arvopapereita, minkä takia niihin liittyy myös vastapuoliriski.
Kuten monilla muillakin johdannaistuotteilla, voi warranteilla hyötyä kohde-etuuden nousuista tai laskuista. Ostowarrantti (call) hyötyy, kun kohde-etuuden arvo nousee, kun taas myyntiwarrantti (put) tuottaa kohde-etuuden laskiessa.
Miten warrantit käytännössä toimivat?
Warranttien tärkeitä ominaisuuksia ovat toteutushinta, suhdeluku ja juoksuaika. Juoksuaika on warrantin ehdoissa määritelty voimassaoloaika, joka päättyy eräpäivään. Eräpäivän jälkeen warrantti poistetaan markkinoilta, ja liikkeeseen laskija maksaa mahdollisen lunastusmäärän tuotteen haltijalle, jos warrantilla on erääntyessään arvoa. Sijoittajan ei tarvitse pitää warranttia eräpäivään asti, vaan sillä voi käydä kauppaa pörssissä koko juoksuajan ajan.
Toteutushinta tai lunastushinta on kohde-etuuden ennalta sovittu hinta, jonka perusteella warrantin arvo määräytyy. Ostowarrantissa kohde-etuuden arvon tulee ylittää toteutushinta, jotta warrantilla on arvoa. Mikäli kohde-etuuden arvo on eräpäivänä toteutushintaa matalampi, warrantti erääntyy arvottomana ja sijoittaja menettää koko sijoituksensa. Vastaavasti myyntiwarrantissa kohde-etuuden arvon tulee olla toteutushintaa matalampi, jotta warrantilla on arvoa, eikä se eräänny arvottomana.
Suhdeluku tai kerroin kertoo, kuinka monta warranttia tarvitaan muodostamaan altistus yhteen kohde-etuuden yksikköön. Jos esimerkiksi viisi warranttia vastaa altistusta yhteen osakkeeseen, on warrantin suhdeluku 1:5 tai 0,2. Suhdeluvun avulla warrantin yksikköhinta on matalampi ja joustavampi kaupankäynnin kannalta.
Miten warrantin hinta määräytyy ja miten niitä voi ostaa?
Warrantit ovat pörssinoteerattuja sijoitustuotteita, eli niiden ostaminen onnistuu tuttujen kaupankäyntialustojen välityksellä. Tavallisen warrantin hinta koostuu tyypillisesti perusarvosta ja aika-arvosta.
- Perusarvo tai reaaliarvo kuvaa warrantin välitöntä sisäistä arvoa, eli summaa, jonka sijoittaja saisi, jos warrantti lunastettaisiin heti. Ostowarranteissa tämä on kohde-etuuden senhetkisen hinnan sekä warrantin toteutushinnan välinen erotus kerrottuna ennalta määritetyllä suhdeluvulla. Myyntiwarranteissa perusarvo on päinvastoin toteutushinnan ja kohde-etuuden hinnan välinen ero kerrottuna suhdeluvulla.
- Aika-arvo on warrantin senhetkisen hinnan ja perusarvon välinen erotus. Aika-arvo yleensä pienenee sitä mukaa, kun juoksuaika lyhenee. Mitä enemmän aikaa eräpäivään on, sitä suurempi aika-arvo warranttiin tyypillisesti sisältyy. Warrantin hinta voi koostua yksin aika-arvosta, jos tuotteella ei ole perusarvoa. Eräpäivänä aika-arvo on puolestaan nolla, ja warrantin hinta on tasan sen perusarvon suuruinen.
Mahdollisesta perusarvosta ja aika-arvosta koostuvan ostohinnan lisäksi kaupankäyntialusta perii yleensä warrantilla tehdystä kaupankäynnistä välityspalkkion samaan tapaan kuin osakkeissa. Kaupankäynnin epäsuorana kustannuksena on myös olla ostohinnan ja myyntihinnan välinen erotus, eli spread.
Esimerkki: kuinka käyttää warrantteja sijoitusstrategiassa?
Tavallisilla warranteilla sijoittajat haluavat tyypillisesti hyötyä kohde-etuuden voimakkaista hintaliikkeistä. Warranttien mahdollinen tappio on rajattu sataan prosenttiin sijoitussummasta, mutta tuottopotentiaali on voi olla merkittävästi alkusijoitusta suurempi. Sijoitusstrategiassa tavallisia warrantteja hyödynnetään yleisimmin sijoitussalkun suojaamiseen tai markkinanäkemyksen ottamiseen.
Suojaamisessa warranteilla otetaan vastakkaista näkemystä omaan sijoitussalkkuun nähden. Jos esimerkiksi oman osakesalkun markkinariski nousee äkisti, voi salkun kehitystä suojata saman osakkeen tai osakesalkkua vastaavan indeksin myyntiwarrantilla. Toinen suojausmahdollisuus on merkittävään pörssitapahtumaan, kuten tulosjulkaisuun varautuminen. Jos sijoittaja pelkää omistamansa yhtiön seuraavan neljännestuloksen jäävän odotuksista ja tämän painavan kurssin laskuun, mutta ei halua luopua vielä omistuksistaan, voi sijoittaja suojata salkkuaan kyseisen osakkeen myyntiwarranteilla. Warranttien sisäänrakennetun vipuvaikutuksen ja rajatun tappion myötä ne soveltuvat hyvin suojaukseen. Mikäli oma sijoitussalkku tai salkusta löytyvä osake jatkaa nousua, sijoittaja menettää vain enintään suojaamiseen käytetyn pääoman, jota sijoitussalkun tuotto kompensoi. Mikäli taas sijoittajan omistama kohde-etuus kääntyy laskuun, kompensoi warrantin tekemä tuotto salkun tappiota.
Esimerkki: Omistat yhtiön A osaketta 1 kappaleen. Yhtiö julkaisee Q2-osavuosikatsauksensa 1.7., ja pelkäät tuloksen jäävän analyytikoiden ennusteista. Tällä hetkellä osakkeen hinta on 50 euroa.
Luotat yhtiön A pitkän aikavälin kasvuajureihin, mutta uskot markkinan reagoivan negatiivisesti ennusteiden alitukseen. Suojataksesi sijoitussalkkusi tuottoa, päätät ostaa 5,5 eurolla yhtiön A osakkeiden myyntiwarrantin, jonka toteutushinta on 55 euroa. Warrantin eräpäivä on 2.7.
Skenaariot:
Esimerkki on yksinkertaistettu, eikä huomioi muita kuluja, spreadeja tai sijoituksen verovaikutuksia. Laskelman suhdeluvun oletetaan olevan 1:1
- Yhtiö A alittaa odotukset ja osakkeen hinta painuu tulosjulkistuksen myötä 40 euroon. Saat warrantin erääntyessä 55 euron toteutushinnan ja osakkeen A hinnan (40 €) välisen erotuksen, eli 15 euroa. Aluksi maksamasi 5,5 euron ostohinnan vähentämisen jälkeen tuottosi on 9,5 euroa, eli 173 prosenttia, mikä kompensoi osakeomistuksesi 20 prosentin tai 10 euron tappiota.
- Yhtiö A yllättää positiivisesti ja yltää analyytikoiden ennusteisiin. Osake nousee tiedotteen jälkeen 52,5 euroon. Warrantin arvo on erääntyessä 2,5 euroa, eli aluksi sijoitetun 5,5 euron ostohinnan jälkeen tappio warrantista on -3 euroa tai -55 prosenttia. Osakesijoituksesi 5 prosentin tai 2,5 euron tuotto kuitenkin kompensoi suojauksessa tehtyä tappiota.
- Yhtiö A antaa yllättäen positiivisen tulosvaroituksen ja osake nousee 60 euroon, ja pysyy sillä tasolla 2.7. saakka. Osakkeen hinta on siis eräpäivänä yli myyntiwarrantin toteutushinnan, ja warrantti erääntyy arvottomana. Menetät aluksi sijoittamasi 5,5 euroa kokonaan, mutta tappiota kompensoi osakesijoituksen 20 prosentin tai 10 euron tuotto.
Markkinanäkemyksen ottamisessa sijoittaja voi hyödyntää sekä osto- että myyntiwarrantteja. Jos sijoittaja uskoo tietyn kohde-etuuden arvon lähtevän nousuun, voi hän hakea lisätuottoa ostowarrantilla. Jos taas sijoittaja uskoo kohde-etuuden markkinan ylikuumentuneen, ja sen arvon painuvan laskuun, voi näkemystä ottaa myyntiwarranteilla. Riskinä on luonnollisesti se, että oma näkemys ei toteudu warrantin juoksuaikana, jolloin sijoittaja voi hävitä sijoittamansa pääoman kokonaan.
Societe Generalen warrantteja voi ostaa Nordnetissä
Suomalaiselle sijoittajalle yhden laajimmista pörssinoteerattujen sijoitustuotteiden valikoimista tarjoaa ranskalainen Societe Generale. Yhtiön liikkeeseen laskemat sijoitustuotteet, kuten tavalliset osto- ja myyntiwarrantit löytyvät esimerkiksi Nordnetin kaupankäyntialustalta.
Societe Generalen pörssilistattujen tuotteiden kaupankäyntiajat ovat arkipäivinä kello 9-23 välillä Suomen aikaa. Kaupankäyntiaikaa voidaan kuitenkin rajoittaa, jos kyseisen kohde-etuuden kotipörssi on suljettu.
Nordnetin kaupankäyntialustalla Societe Generalen warrantit löytyvät, kun valitsee ylävalikosta ”Pörssit ja markkinat” ja klikkaa listan kohtaa ”Muut viputuotteet” ja sitten aukeavasta sivuvalikosta ”Warrantit”.
Viputuotteiden valikosta voi suodattaa tuotteet liikkeeseenlaskijan ja tuotetyypin perusteella. ”Tuotetyyppi” -suodattimen avulla voit valita joko osto- (long) tai myyntiwarrantit (short).
Voit seuloa tuotteita myös valuutan, maan, juoksuajan, omaisuusluokan sekä kohde-etuuden perusteella. Societe Generalen warranttien kohde-etuudet vaihtelevat kotimaisista ja kansainvälisistä osakkeista aina indekseihin ja raaka-aineisiin.
Nordnetin kaupankäyntialustalta löytyy tällä hetkellä yli kaksituhatta Societe Generalen tavallista warranttia.
Tärkeää tietoa
Tämän tekstin on laatinut Sijoittaja.fi. Esitetyt mielipiteet ja arviot ovat kirjoittajan/kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Société Généralen näkemyksiä. Société Générale ei anna takeita esitettyjen tietojen tai laskelmien oikeellisuudesta eikä vastaa mahdollisista virheistä tai puutteista. Societe Generale ei vastaa Sijoittaja.fi:n työkaluista, niiden toiminnallisuudesta tai käytetyn datan oikeellisuudesta.
Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. On olemassa riski, että menetät koko sijoitetun pääoman tai osan siitä. Tässä markkinointitiedotteessa olevat tiedot on tarkoitettu ainoastaan informatiivisiksi. Näiden tietojen esittämistä ei katsota sijoitusneuvonnan tarjoamiseksi. Niitä ei myöskään tule tulkita suosituksena, tarjouksena tai kehotuksena hankkia tai myydä mitään rahoitusvälineitä. Mainitut rahoitusvälineet on kuvattu vain lyhyesti. Sijoittajan on ennen sijoittamista tutustuttava avaintietoasiakirjaan, ohjelmaesitteeseen ja lopullisiin ehtoihin, jotka on julkaistu verkkosivustolla warrants.societegenerale.com, ja erityisesti ohjelmaesitteen kohtaan ”Riskitekijät”.
Sijoittajan tulee tehdä omat sijoituspäätöksensä omien sijoitustavoitteidensa ja taloudellisen tilanteensa perusteella ja tarvittaessa käyttää riippumattomia neuvonantajia. Kaupankäynti viputuotteilla edellyttää jatkuvaa sijoitusposition seurantaa. Viputuotteisiin liittyy suuri riski, jos niitä ei hoideta asianmukaisesti. Viputuotteet ovat tuotteita, jotka eivät ole yksinkertaisia ja niitä voi olla vaikea ymmärtää. Pörssinoteeratut sijoitustuotteet heijastavat vain kohde-etuuden kehitystä, joko vipuvaikutuksella tai ilman, mutta eivät anna sijoittajalle mitään oikeuksia, jotka liittyvät kohde-etuuteen.
Riskitekijöitä ovat muun muassa:
Pääomatappioriski: Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. Tuotteen takaisinmaksusumma voi olla alhaisempi kuin alkuperäinen sijoitussumma. On olemassa riski, että menetät koko sijoitetun pääoman tai osan siitä. Vipuvaikutus lisää pääomatappioriskiä.
Liikkeeseenlaskijan luottoriski (liikkeeseenlaskijariski): Sijoittajat ovat alttiina riskille, että liikkeeseenlaskija tai takaaja ei pysty täyttämään velvoitteitaan tuotteiden osalta. Tämä voi johtaa koko sijoitetun pääoman menettämiseen. Tuotteet eivät kuulu talletussuojan piiriin.
Markkinariski: Tuotteella voi olla merkittäviä hinnanvaihteluja markkinatekijöiden muutosten vuoksi. Sijoittajiin kohdistuu erityisesti kohde-etuuden arvonvaihteluun liittyvät riskit. Tuotteilla ei ole pääomasuojaa.
Likviditeettiriski: Tuotteen likviditeetti taataan normaalien markkinaolosuhteiden ja teknisten järjestelmien normaalin toiminnan edellytyksin. Jotkut poikkeukselliset markkinaolosuhteet voivat vaikuttaa negatiivisesti tuotteen likviditeettiin. On mahdollista, että sijoittaja ei voi myydä tuotetta helposti tai joutuu myymään sen hintaan, joka on merkittävästi alhaisempi kuin sijoitettu summa.
Valuuttariski: Jos tuotteen valuutta poikkeaa kohde-etuuden valuutasta, tuotteen arvoon vaikuttaa myös näiden valuuttojen välinen vaihtokurssi. Tämä voi johtaa merkittäviin arvon vaihteluihin.
Tämä artikkeli on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä. Artikkeli sisältää markkinointiviestintää.