Sijoittamisen sanakirja

Tuntuuko joskus siltä, että et aina ymmärrä mistä analyytikko tai sijoittaja ystäväsi puhuvat tai mistä sijoittajaseminaareissa höpötetään? Ei hätää! Teimme sijoittamisen sanakirjan, jossa on selitetty yleisimpiä sijoittamiseen liittyviä termejä aakkosjärjestyksessä. Voit myös etsiä sanastosta tiettyä termiä käyttämällä selaimen CTRL+F -hakutoimintoa.

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVW-X-Y-Z-Å-ÄÖ

A

Absoluuttinen tuotto – Positiivinen, markkinatilanteesta riippumaton tuotto.

Aikahajauttaminen  Aikahajauttamisella tarkoitetaan arvopaperin ostojen tai myyntien tekemistä useammissa erissä yksittäiseen kauppahetkeen liittyvän riskin pienentämiseksi.

Aktiivinen rahasto – Rahastonhoitaja tekee sijoituspäätökset perustuen omaan näkemykseen. Aktiivinen rahasto pyrkii johonkin tavoitteeseen, yleensä ylituottoon vertailuindeksiin nähden. Lue lisää täältä!

Alfa-kerroin – Sijoitusrahaston tai osakkeen tuottoa verrattuna vastaavan markkinariskin omaavan puhtaan indeksisalkun tuottoon mittaava kerroin.

Alimerkintä – Tilanne, kun osakeannissa osakepääoman korotettavaa vähimmäismäärää ei merkintajan kuluessa merkitä tarpeeksi.

Allokaatio – Hajautus eri omaisuuslajien välillä. Hajauttamalla eri omaisuusluokkiin sijoitussalkun riski pienenee- Mitä useampi omaisuusluokka, sitä laajempi hajautus. Voit lukea allokaatiosta lisää täältä!

Analyytikko – Henkilö, joka analysoi markkinoiden ja eri yritysten toimintaa ja kehitystä.

Apportti – Osakkeiden merkintä muulla omaisuudella kuin rahalla, esimerkiksi kiinteällä omaisuudella.

Arbitraasi – Tilanne, jossa voidaan saada voittoa ilman riskiä. Arbitraasitilanne voi syntyä esimerkiksi kahden eri markkinapaikan välille. Jos yhdessä markkinapaikassa kaupataan samaa tuotetta eri hinnalla kuin toisessa. Tällöin voi saada voittoa ilman riskiä.

Arvo-osuustili – Suomessa käytettävä sähköisten arvopapereiden säilytystili, jossa säilytetään arvopaperivälittäjästä riippuen kotimaisia tai ulkomaisia arvopapereita, esimerkiksi osakkeita, indeksiosuuksia, optioita, warrantteja tai merkintäoikeuksia. Arvo-osuustilillä olevia arvopapereita sanotaan arvo-osuuksiksi.

B

Beeta-kerroin – Mittaa osakkeen markkinariskiä. Kun beeta on yksi, osakkeen tuotto muuttuu samaa vauhtia kuin markkinoiden keskimääräinen tuotto. Kun kerroin on kaksi, sijoituskohteen riski on suurempi ja tuotto vaihtelee keskimäärin kaksinkertaisesti markkinoihin verrattuna. Jos beeta on alle yhden, osakkeella on matalampi riski ja se reagoi markkinoiden muutoksiin keskimäärin pienemmällä voimalla.

Bear-markkina – Markkinoiden laskukausi. Markkinat ovat laskeneet yli 20 %.

Bull-markkina – Markkinoiden nousukausi. Markkinat ovat nousseet bear-markkinan jälkeen yli 20 %.

Bondi – Joukkovelkakirjalaina. Yrityksen, organisaation, valtion tai muun julkisen sektorin toimijan liikkeeseen laskema laina, joka useimmiten on jälkimarkkinakelpoinen. Lainasumma jaetaan velkakirjoiksi, joita sijoittajat voivat merkitä eli ostaa liikkeeseen laskun hoitaneilta pankeilta. Suomessa joukkovelkakirjoja ovat esimerkiksi obligaatio- ja debentuurilainat.

Bullet-laina – Joukkolaina, joka maksetaan takaisin yhdessä erässä laina-ajan päättyessä.

C

CAPMmalli (Capital Asset Pricing -malli) – Kuvaa sijoituskohteen tuotto-odotuksen ja riskin suhdetta.

Current ratio – Yrityksen maksuvalmiuden tunnusluku, kertoo omaisuuden kierron ja lyhytaikaisten velkojen suhteen.

D

Deflaattori – Mittaa hintojen muutosta ja kuvaa näin ollen inflaatiota. Deflaattorin käyttö eli deflatointi merkitsee sitä, että jonkun hinta- tai kustannusindeksin avulla muunnetaan arvon muutos kiinteähintaiseksi eli saadaan selville määrän todellinen muutos.

Delta-kerroin – Mittaa esimerkiksi osakkeen tai sijoitussalkun arvossa tapahtuvan muutoksen prosentuaalisesti suhteessa osakemarkkinoiden yhden prosentin nousuun.

Diskonttaus – Diskontauksessa tulevaisuuden arvo lasketaan nykyarvoon. Menetelmää käytetään esimerkiksi osakkeiden arvonmäärityksessä.

Dow Jones – New Yorkin pörssin vaihdetuimpien osakkeiden kurssikehitystä kuvaava indeksi.

Duraatio – Korkorahaston kassavirtojen nykyarvolla painotettu keskimääräinen takaisinmaksuaika. Mitä suurempi duraatio, sitä suurempi on salkun korkoriski eli herkkyys korkotason muutoksille.

E

EBIT (Earnings Before Interest and Taxes) – Tulos ennen korkoja ja veroja.

Efektiivinen korko/tuotto – Arvopaperin tuotto suhteessa sen markkina-arvoon.

EKP – Euroopan keskuspankki.

Emissio – Arvopaperin liikkeeseenlasku, esimerkiksi osakeanti.

Emoyhtiö – Yhtiö, jolla on määräysvalta muissa yhtiöissä, joita kutsutaan tytäryhtiöiksi. Määräysvalta muodostuu yleensä silloin, kun emoyhtiöllä on yli 50 %:n äänivalta omistamastaan toisesta yhtiöstä. Emoyhtiö ja tytäryhtiöt muodostavat yhdessä konsernin.

Ensimarkkinat – Liikkeeseenlaskija hankkii suoraa rahoitusta, esimerkiksi myymällä joukkovelkakirjalainan.

EP-luku – Osakekohtaisen nettotuloksen ja osakkeen kurssin suhde. P/E-luvun käänteisluku.

EPS (Earning per share) – Osakekohtainen tulos. Yhtiön nettotulos yhtä osaketta kohti.

ETC – Pörssissä myytävä arvopaperi, joka seuraa hyödykkeen tai hyödykekorin hintoja.

ETF (Exchange Traded Fund) – ETF-rahastolla käydään kauppaa kuten osakkeilla. Se on pörssinoteerattu rahasto ja se pyrkii seuraamaan kohdeindeksiä. Lue lisää ETF:stä täältä.

Euriborkorko – Euroalueen päivittäin julkaistavat viitekorot, jotka muodostuvat eurooppalaisten pankkien sijoitustodistusten markkinoilla.

F

Finanssivalvonta – Pitää yllä yleistä luottamusta rahoitus -ja vakuutusmarkkinoilla. Finanssivalvonta voi määrätä hallinnollisen seuraamuksen eli sanktion, joita ovat rikemaksu, julkinen varoitus ja seuraamusmaksu.

First North Finland – Vaihtoehtoinen osakepörssi, joka on tarkoitettu Pohjoismaissa toimiville pienemmille yrityksille.

FED (Federal Reserve Board) – Yhdysvaltain keskuspankki.

Futuuri – Vakioitu johdannaissopimus, jossa sitoudutaan tulevaisuudessa ostamaan tai myymään tietty määrä tiettyä hyödykettä tiettynä päivänä sopimushetkellä sovittuun hintaan.

Fuusio – Osakeyhtiöiden yhdistyminen.

G

Gearing-% – Nettovelan suhde omaan pääomaan eli velkaantumisaste.

Goodwill – Yhtiön aineeton arvo. Esim. maine- ja brändiarvo, määräytyy yleensä yrityskaupoissa.

H

Hallinnointipalkkio – Rahastojen hoidosta perittävä palkkio, palkkio vaihtelee yleensä yhdestä kolmeen prosenttiin rahastoon sijoitetusta pääomasta vuodessa.

Hedgerahasto – Erityisrahasto, jonka strategia on pyrkiä absoluuttiseen tuottoon markkinatilanteesta huolimatta. Tämän rahaston sijoituskohteita ovat listattujen ja listaamattomien yhtiöiden osakkeet, erilaiset korkokohteet sekä -johdannaiset. Suomennettu toisinaan myös termiksi ”suojarahasto”.

Hedging – Suojautuminen riskiltä, esim. korko- tai valuuttakurssiriskiltä. Saatavalle tai velalle hankitaan vastaerä, jolla riski eliminoituu.

High yield-laina – Yrityksen liikkeelle laskema joukkolaina, jossa on suuri korkotuotto yhtiön heikon luottokelpoisuuden takia.

I

IASB (International Acconting Standards Board) – Kansainvälisiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita laativa elin.

IFRS (International Financial Reporting Standards) – Kansainväliset tilinpäätösstandardit, joita eurooppalaisten listayhtiöiden on noudatettava konsernitilinpäätöksien laatimisessa. Aikaisempi nimitys oli IAS, International Accounting Standards.

I.O.U. (”I owe you”) – Velkakirja.

Ilmaisanti – Osakkaille maksuton osakeanti, jossa uudet osakkeet maksetaan omaan pääomaan kuuluvasta rahastosta. Ilmaisanti on usein sama asia kuin rahastoanti.

Indeksi – Suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100. Lue lisää täältä!

Indeksirahasto – Sijoitusrahasto, joka sijoittaa arvopapereihin samassa suhteessa kuin mitä niiden osuus on indeksissä. Pyrkii jäljittelemään indeksin kehitystä.

Inflaatio – Yleisen hintatason noususta johtuva rahan arvon aleneminen. Inflaatiota mitataan usein kuluttajahintaindeksin prosentuaalisella muutoksella.

Instrumentti – Arvopaperikaupan kohde, esimerkiksi joukkovelkakirja, osake, sijoitustodistus tai johdannaissopimus.

IPO (Initial Public Offering) – Pörssiin listautuvan yrityksen ensimmäinen osakeanti eli ns. listautumisanti

ISIN-koodi – Kansainvälinen osakenumero.

J

Johdannainen – Sijoitusinstrumentti, jonka arvo perustuu jonkin toisen, kohde-etuutena olevan arvopaperin, indeksin, valuutan, hyödykkeen tai oikeuden arvoon. Optiot, futuurit ja termiinit ovat johdannaisia. Lue lisää täältä!

Johdannaismarkkinat – Markkinat, joilla kaupankäynnin kohteena on toisen kohteen, esimerkiksi osakkeen, indeksin tai joukkovelkakirjan, arvoon perustuvia sopimuksia, kuten optioita.

Johdannaissopimus – Johdannaissopimusten hinta perustuu joidenkin arvopapereiden tai hyödykkeiden arvoon. Osakkeita koskevat sopimukset antavat oikeuden ostaa tai myydä osakkeet määrätyn ajan kuluttua etukäteen sovittuun hintaan.

Joukkovelkakirjalaina – Yrityksen, organisaation, valtion tai muun julkisen sektorin toimijan liikkeeseen laskema laina, joka useimmiten on jälkimarkkinakelpoinen. Lainasumma jaetaan velkakirjoiksi, joita sijoittajat voivat merkitä eli ostaa liikkeeseen laskun hoitaneilta pankeilta. Suomessa joukkovelkakirjoja ovat esimerkiksi obligaatio- ja debentuurilainat.

Juoksuaika – Aika jonka kuluessa laina maksetaan takaisin.

Julkinen noteeraus – Arvopaperin hinnan määräytyminen julkisen kaupankäynnin perusteella.

Julkinen osakeyhtiö (Oyj) – Julkiseksi hakeutunut osakeyhtiö, pörssilistatut yhtiöt ovat julkisia osakeyhtiöitä.

Jälkimarkkinahyvitys – Joukkovelkakirjan myyjälle kertynyt korko, joka on pääomatuloa. Vastaavasti ostajalle, joka koron maksaa, tämä on pääomamenoa, jonka ostaja saa vähentää verotuksessa.

Jälkimarkkinat – Kaupankäynti, joka tapahtuu arvopaperin liikkeellelaskun jälkeen.

Jäännösvero – Jälkikäteen maksettava vero, kun lopullisessa verotuksessa määrätty vero on suurempi kuin ennakkoperinnässä kannettu vero.

K

Kasvuosake – Osake, jonka hinta määräytyy pitkälti kasvuodotuksiin. Kasvuosakkeen markkina-arvo on korkea verrattuna taseesta laskettavaan kirjanpitoarvoon ja kurssien vaihtelu on yleensä suurta.

Kokonaistuotto – Tuotto johon lasketaan arvonnousu sekä osingot.

Komissio – Välittäjän perimä välityspalkkio arvopaperikaupasta.

Konserni – Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden muodostama taloudellinen kokonaisuus, jonka taloudelilnen tulos ja asema esitetään konsernitilinpäätöksellä.

Korkorahasto – Korkoinstrumentteihin sijoittava rahasto.

Korrelaatio – Kuvaa rahaston tuottojen lineaarista riippuvuutta vertailuindeksin tuotoista. Se voi vaihdella -1 ja 1 välillä. Riippuvuus on täydellinen, jos rahaston korrelaatio vertailuindeksinsä kanssa on 1. Jos korrelaatio on nolla, ei riippuvuutta ole.

Kuponkikorko – Joukkolainan nimelliskorko, joka ilmoitetaan lainaa liikkeeseen laskettaessa. Korkotuotto on nimelliskoron suuruinen, jos lainan arvo on 100 prosenttia eli nimellisarvo.

Kurssi – Arvopaperin tai hyödykkeen julkisesti noteerattu hinta.

Kurssiriski – Sijoittajan riski siitä, että arvopaperin kurssi voi muuttua.

Kovenantti – Lisäehto, joka rahoituksessa liittyy esimerkiksi joukkolainaan. Joukkolainaan liittyvä kovenantti voi esimerkiksi määrätä yrityksen korkeimman velkaisuusasteen ilman että laina erääntyy maksettavaksi. Kovenantin avulla velkoja pyrkii turvaamaan saataviaan.

Kurssiraja – Numero, jonka avulla sijoittaja voi ilmoittaa tarjouksessaan hinnan, jolla hän suostuu ostamaan tai myymään.

Käypä hinta/arvo – Arvopaperin markkinahinta.

L

LBO (Leveraged buyout) – Yritysosto, joka rahoitetaan lainapääomalla. Luottojen vakuutena käytetään ostettavan yrityksen varallisuutta. Laina maksetaan yhtiön tulevilla tuotoilla.

Liikevaihto – Yrityksen tilikauden myynti.

Liikkeeseenlaskija – Osakkeita tai joukkovelkakirjoja liikkeeseen laskeva osakeyhtiö, kunta tai valtio.

Liikkeeseenlasku – Osakeanti tai joukkolainan myynti yleisölle.

Likvidi  – Nopeasti rahaksi muutettava.

Likviditeetti – Osakkeiden tai muiden arvopapereiden rahaksimuutettavuus. Kuvaa arvopaperimarkkinoiden kykyä välittää kauppoja nopeasti ja tehokkaasti. Jos likviditeetti on pieni, arvopapereiden osto ja myynti voi olla vaikeaa. Hyvä likviditeetti takaa isojenkin kauppojen nopean toteuttamisen ilman suurta vaikutusta hintatasoon.

Limiitti – Rajahinta, jolla sijoittaja suostuu ostamaan tai myymään arvopaperin.

Liputus – Omistusoikeuden julkistaminen, kun ostaja on ylittänyt tai alittanut määräosuuden yhtiön päätäntävallasta. Liputusrajat ovat 5 %, 10 %, 15 %, 20 %, 25 %, 30 %, 50 %, 2/3 ja 90 % yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä.

Listautuminen – Arvopaperin ottaminen julkisen kaupankäynnin kohteeksi.

Lisäkeoptio (Green shoe) – Yhtiön mahdollisuus lisätä myytävien osakkeiden määrää suuren kysynnän vuoksi osakeannin tai myynnin yhteydessä.

Lunastushinta – Esimerkiksi sijoitusrahaston osuudesta sen omistajalle maksettava hinta.

Lunastuspalkkio – Sijoitusrahaston rahasto-osuutta lunastettaessa perittävä palkkio. Yleensä noin yksi prosentti sijoituksen arvosta.

Luovutusvoitto – Myyntihinnan ja hankintahinnan erotus.

Lyhyeksi myynti – Eli shorttaus (englanniksi short selling). Arvopapereiden myynti, vaikka ei omistakaan niitä. Tavoitteena on hyötyä kurssien laskusta. Myyjä lainaa arvopaperit myyntihetkellä välittäjältä tai toiselta sijoittajalta. Jos sijoittaja pystyy ostamaan arvopaperit alentuneeseen hintaan, hän voittaa. Jos hinta nousee, hän häviää.

M

MAR-asetus – Eli markkinoiden väärinkäyttöasetus. Asetus sääntelee markkinoiden väärinkäyttöä, sisäpiiritiedon laitonta ilmaisemista, markkinoiden manipulointia ja sisäpiiritiedon julkistamista. MAR-asetusta valvoo Suomessa Finanssivalvonta.

Marginaali-vero – Tulonlisästä menevä vero.

Markkina-arvo – Yhtiön markkina-arvo saadaan kertomalla osakkeiden määrä yhden osakkeen päivän kurssilla.

Markkinahinta – Markkinoilla arvopaperille muodostunut hinta. Käypä hinta.

Markkinakorko – Markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan syntyvä rahan hinta.

Markkinariski – Yleisen kurssikehityksen vaikutus yksittäiseen arvopaperiin.

Maturiteetti – Aika, joka on jäljellä korkoinstrumentin erääntymiseen.

MBI (Management buy-in) – Yrityksen suuren osan myynti sijoittajaryhmälle niin, että toimiva johto jatkaa tehtävissään. Sijoittajat ovat usein pääomasijoittajia, jotka asettavat edustajansa yhtiön hallitukseen.

MBO (Management buy-out) – Yrityksen tai sen osan myynti toimivalle johdolle.

Meklari – Arvopaperinvälittäjän palveluksessa asiakkaan tai välittäjän lukuun kauppaa tekevä henkilö

Merkintä – Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ostaminen liikkeeseenlaskun yhteydessä.

Merkintähinta – Arvopaperista liikkeeseen laskettaessa perittävä hinta.

Merkintäoikeus – Osakkeeseen liittyvä oikeus hankkia yhtiön uusia osakkeita.

Merkintäoikeusanti – Osakkeenomistajille suunnattu merkintäoikeusanti, osakkeenomistaja voi myydä merkintäoikeutensa, ellei hän halua käyttää oikeuttaan merkitä ja ostaa lisää osakkeita.

Merkintäpalkkio – Merkintäpalkkio tarkoittaa rahasto-osuuden ostamiseen liittyviä kuluja, jotka rahastoyhtiö perii.

Merkintävaraus – Osakeannissa ennakkoon tehtävä varaus ostettavien osakkeiden määrästä.

Mid cap – Keskisuuri pörssiyhtiö.

N

NASDAQ – Nasdaq-pörssi tai Nasdaq-US on vuonna 1971 perustettu, New Yorkissa Yhdysvalloissa toimiva, Nasdaq, Inc. -holdingyhtiön omistama ja erityisesti teknologiayritysten osakkeita listaava ja niillä kauppaa käyvä arvopaperipörssi. Tunnettuja NASDAQ-pörssiin listautuneita suuryrityksiä ovat esimerkiksi Apple, Ebay, Facebook, Google, Intel, Microsoft, Netflix, Starbucks ja Yahoo.

Nimellisarvo – Arvo, joka on merkitty arvopaperiin tai saamistodistukseen ja joka osoittaa tavallisesti sen alkuperäisen arvon. Osakkeiden nimellisarvoista ollaan vähitellen luopumassa.

Nollakuponkikorko – Korkokupongittoman sijoitusinstrumentin, kuten nollakuponkilainan tai rahamarkkinainstrumentin tuotto.

Nollakuponkilaina – Laina, jolle ei laina-aikana makseta korkoa.

Noteeraus – Arvopaperin hinnan määräytyminen julkisessa kaupassa.

O

Obligaatiorahasto – Valtion ja julkisyhteisöjen joukkolainoihin sijoittava rahasto.

Omaisuuslajit – Omaisuuslajit voidaan yleisesti jakaa osakkeisiin, velkakirjoihin, reaaliomaisuuteen ja vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin.

Oma pääoma – Koostuu yritykseen sijoitetusta pääomasta, arvonkorotuksista ja yritykseen kertyneistä voittovaroista, joita ei ole maksettu esimerkiksi osinkoina yritykseen sijoittaneille.

Omavaraisuusaste – Rahoitusrakenteen tunnusluku, joka kertoo oman pääoman osuuden yrityksen liiketoimintaan sitoutuneesta koko pääomasta.

OMX – Yhtiö, joka omistaa pohjoismaisista pörsseistä Helsingin, Kööpenhaminan, Tukholman ja Islannin pörssit sekä Baltian pörssit. Nykyisin osa NASDAQ OMX:ää.

OMX-indeksit – OMX:n omistamien pohjoismaisten ja Baltian pörssien indeksit.

OMX Helsinki -indeksit – Helsingin pörssin osakeindeksit, lyhyemmin OMXH-indeksit.

OMX Helsinki Cap -indeksi – (OMXHCAP) on painorajoitettu indeksi, jossa yhden osakkeen enimmäispaino on 10 % indeksin kokonaismarkkina-arvosta. OMX Helsinki Cap korvasi entisen HEX portfolioindeksin.

OMXH25 -indeksi – Indeksi, jonka arvo kuvastaa Helsingin 25:n rahamääräisesti eniten vaihdetun osakesarjan hintakehitystä. Yhden yhtiön paino indeksissä on rajoitettu 10 prosenttiin. Indeksiin kuuluvat osakkeet tarkistetaan puolen vuoden välein.

Optio – Sopimus, johon liittyy oikeus, mutta ei velvollisuutta ostaa tai myydä option kohde-etuus tiettynä aikana tai päivänä ennalta sovittuun hintaan. Kohde-etuus voi olla esimerkiksi osake, indeksi tai mikä tahansa muu hyödyke.

Optiolaina – Joukkovelkakirjalaina, johon liittyy liikkeeseenlaskijan osakkeiden merkintään oikeuttavia optiotodistuksia

Optiotodistus – Merkintäoikeus, joka oikeuttaa määrätyin ehdoin ja määrättynä aikana osakkeen hankintaan.

Osake – Osakkeet ovat osuuksia yhtiöstä. Osakkeita on erilajisia, mutta pääsääntöisesti osakkeenomistajalla on oikeus osinkoon ja päätöksentekoon yhtiökokouksessa. Osakkeiden vähimmäismäärä on yksi kappale. Enimmäismäärää ei ole, ja suurimmilla yhtiöillä on miljardeja osakkeita. Lue lisää täältä!

Osakeanti – Osakeyhtiön uusien osakkeiden tai yhtiön haltuun tulleiden osakkeiden antaminen osakkeenomistajille tai suuntaaminen jollekin muulle taholle. Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton.

Osakeindeksi – Indeksi, joka mittaa osakkeiden hintamuutoksia. Eri indeksit poikkeavat toisistaan niihin sisältyvien yhtiöiden ja mahdollisten yhden yhtiön painorajoituksien perusteella.

Osakemyynti – Osakeyhtiön olemassa olevien osakkeiden myynti uusille sijoittajille. Yritysten listautuessa osakeantien ja -myyntien yhdistelmät ovat tavallisia, kun vanhat omistajat myyvät omia osakkeitaan ja samalla liikkeeseen lasketaan uusia osakkeita.

Osakekohtainen tulos – Kertoo suoraan, paljonko osakkeenomistajalle kuuluu voittoa yhtä osaketta kohden. Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos osakkeiden lukumäärällä. Lue lisää täältä!

Osakepääoma – Yhtiö antaa sijoituksen vastineeksi osakkeita, jotka muodostavat yhtiön osakepääoman. Osakkeita ostanut omistaa yhtiöstä osuuden, joka on yhtä suuri kuin hänen osakkeittensa osuus osakepääomasta. Osakkeenomistajilla on oikeus omistuksensa mukaiseen yhtiön voitonjakoon.

Osakerahasto – Pääasiassa osakkeisiin varansa sijoittava sijoitusrahasto.

Osinko – Yhtiön vuosittain osakkailleen jakama voitto-osuus.

Osinkotuotto-% – Lasketaan jakamalla osinko osakkeen nykyisellä hinnalla. Hintana käytetään tämänhetkistä hintaa. Osinko vastaavasti voi olla viimeisin osinko tai osinkoennuste. Lue lisää täältä!

OTC (over the counter) – Osakkeiden kauppa suoraan ilman pörssin välitystä.

P

Passiivinen rahasto – Passiiviset rahastot seuraavat kohdemarkkinansa kehitystä ilman salkunhoitajan aktiivisia valintoja tai aktiivista kaupankäyntiä. Niiden tavoitteena on rahaston kohdemarkkinan mukainen tuotto.

P/E-luku (Price per Equity) – Voittokerroin. Tunnusluku, joka ilmaisee osakkeen hinnan ja yhtä osaketta kohden lasketun voiton suhteen. Se kertoo monenko vuoden voitoilla pystyisi maksaman osakkeen hinnan. Lue lisää P/E-luvusta täältä!

P/B-luku (Price per book) – Osakekurssi suhteutettuna omaan pääomaan per osake. Lukua käytetään osakkeiden analysoimiseen.

PEG-luku – Osakkeen P/E-luku jaettuna osakekohtaisen tuloksen (EPS) keskimääräisellä (historiallisella) vuosikasvulla. PEG-lukua käytetään varsinkin kasvuyhtiöiden arvon määrityksessä. Jos PEG on alle yhden, osakkeen arvossa voi olla nousuvaraa. Yli yhden oleva PEG-luku saattaa kertoa yliarvostuksesta.

Prime-korko – Pankin tai pankkiryhmän oma viitekorko, jonka tasosta ja muutoksista pankki päättää sovittujen perusteiden mukaisesti.

Progressio – Tulonlisästä menevän veron kasvu asteittain sitä enemmän mitä suuremmat tulot ovat.

Provisio – Välitys- tai myyntipalkkio.

Päälista – Helsingin Pörssin päälista, jossa noteerataan pörssin suurimmat yhtiöt.

Pääomalaina – Joukkovelkakirjalaina tai vaihtovelkakirjalaina, jonka takaisinmaksu ja koron maksu riippuvat yhtiön tuloksesta. Lainapääoma merkitään taseeseen omaksi pääomaksi.

Pääomasijoittaja – Sijoittaja tai rahasto, joka rahoittaa aloittavia ja nuoria yhtiöitä ja on valmis ottamaan suurempia riskejä kuin pankit. Tuottonsa sijoittaja saa joko viemällä yrityksen pörssiin tai myymällä sen eteenpäin. Pääomasijoittamista kutsutaan myös riskisijoittamiseksi.

Pääomatulo – Verotuksessa käytetty termi. Sijoitetusta pääomasta saadut tulot, kuten korot, osingot, vuokrat ja voitto-osuudet.

Pörssi – Pörssi tarjoaa sijoittajille ja liikkeeseenlaskijoille puolueettoman ja julkisen kaupantekopaikan. Kauppa on julkista, koska kaikki osapuolet saavat tiedon toteutuneiden kauppojen hinnoista ja määristä.

Pörssiyhtiö – Julkisesti noteerattu yhtiö, jonka osakkeilla käydään kauppaa pörssissä. Lue lisää täältä!

Q

Quick ratio – Kuvaa yrityksen maksuvalmiutta, rahoitusomaisuuden suhde lyhytaikaisiin velkoihin.

R

Rahastoanti – Osakkaille maksuton osakeanti, jossa yhtiön uudet osakkeet maksetaan yhtiön omaan pääomaan kuuluvasta rahastosta.

Rahasto-osuus – Sijoitusrahaston osuus, joista rahaston pääoma koostuu. Rahaston pääoma jakautuu yhtä suuriksi osuuksiksi.

Reaalituotto – Tuotto, josta on vähennetty inflaation vaikutus.

Rekyyli – Osakkeiden kurssikehityksen äkillinen heilahdus vastakkaiseen suuntaan. Seuraa usein markkinoiden ylireagointia johonkin uutiseen tai tapahtumaan.

Reittaus – Luottokelpoisuusluokitus. Luottokelpoisuuden arviointiin erikoistuneen laitoksen arvio yhtiön kyvystä maksaa velkansa.

Repokauppa – Takaisinostosopimuskauppa, myyjän ja ostajan välinen sopimus, jonka mukaan myyjä sitoutuu ostamaan arvopaperin takaisin sovittuun hintaan ja aikaan.

Riskilisä – Sijoittajan edellyttämä, riskittömän koron ylittävä lisätuotto.

Riskin hajauttaminen – Sijoittaminen useisiin eri osakkeisiin tai korkoinstrumentteihin riskien pienentämiseksi.

Road show – Osakkeiden, yritysten tai joukkolainojen markkinointitilaisuuksien sarja sijoittajille. Yhtiöiden esittäytymisiä sijoituskohteina.

ROE (return on equity) – Oman pääoman tuottoprosentti. Kertoo yrityksen kannattavuudesta. Lue lisää ROE:sta täältä.

ROI (return on investment) – Sijoitetun pääoman tuottoprosentti. Kertoo yrityksen varoilleen ansaitsemasta tuotosta.

S

Saturaatio – Kyllästyminen. Markkinat eivät enää kasva jonkun tuotteen osalta. Tarjonta alkaa ylittää kysynnän.

Sekaemissio – Osakeanti, jossa osakepääoman korotus toteutetaan sekä uusmerkintänä että rahastoantina.

Sharpen mittari – Sijoitusrahastojen tuoton ja riskin mittaamisen käytetty suhdeluku, joka käyttää riskin mittarina volatiliteettia eli kokonaisriskiä. Sharpen mittari kertoo, kuinka paljon enemmän sijoitus on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiyksikköä kohti. Mitä suurempi luku, sitä paremmin sijoitus on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Shorttaus – Lyhyeksi myynti, shorttaus (englanniksi short selling). Arvopapereiden myynti, vaikka ei omistakaan niitä. Tavoitteena on hyötyä kurssien laskusta. Myyjä lainaa arvopaperit myyntihetkellä välittäjältä tai toiselta sijoittajalta. Jos sijoittaja pystyy ostamaan arvopaperit alentuneeseen hintaan, hän voittaa. Jos hinta nousee, hän häviää.

Sijoitusrahasto – Osakkeista ja muista arvopapereista koostuva rahasto, josta voidaan myydä osuuksia sijoittajille.

Sijoitustodistus – Pankin liikkeeseenlaskema jälkimarkkinakelpoinen velkakirja.

Sijoitusyhtiö – Yhtiö, jonka päätoimialana on arvopaperien omistus ja arvopaperikauppa.

Sisäinen kauppa – Arvopaperikauppa, jossa ostajan sekä myyjän edustaja on sama välittäjä.

Small cap – Markkina-arvoltaan pieni yhtiö.

Suunnattu osakeanti – Osakeanti, jossa poiketaan osakkeenomistajien etuoikeudesta merkitä osakkeita osakepääoman korotuksessa.

Splitti – Yhtiön kaikkien osakkeiden jakamista kahteen tai useampaan osaan. Jokainen osakkeenomistaja saa yhden vanhan osakkeen sijaan kaksi tai useampia osakkeita. Splittauksessa osakkeiden lukumäärä kasvaa, mutta omistussuhteet eivät muutu.

Syklinen osake – Osake, jonka arvoon suhdanteiden muutokset vaikuttavat hyvin paljon, esimerkiksi metsä- ja raskaan metalliteollisuuden osakkeet.

Säilytyspalkkio – Säilytysyhteisön arvopapereiden säilytyksestä perimä palkkio.

Säilytysyhteisö – Rahastoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella sijoitusrahaston omaisuutta säilyttävä pankki, arvopaperinvälittäjä tai säilytysyhteisötoimintaan toimiluvan saanut osakeyhtiö.

Swap – Vaihtosopimus. Yleisimpiä ovat koron-, valuutan- tai molempien vaihtosopimuksia.

Syklinen osake – Osake, jonka arvoon suhdanteiden muutokset vaikuttavat hyvin paljon, esimerkiksi metsä- ja raskaan metalliteollisuuden osakkeet.

Systemaattinen riski – Eli markkinariski. Se osa riskistä, jota ei edes hajautuksen avulla voida poistaa. 

T

Tarjousesite – Sijoitusmuistio tai listalleottoesite. Arvopapereiden liikkeeseen laskun yhteydessä laadittava esite, jossa kerrotaan määrätyt tiedot sijoituskohteesta.

Tarkkailulista – Pörssilistan osa, johon on siirretty esimerkiksi yrityssaneerauksessa tai selvitystilassa olevien yhtiöiden osakkeita. Listalla olevilla osakkeilla käydään aivan normaalisti kauppaa.

TER-luku (Total Expence Ratio) – Rahastojen käyttämä tunnusluku, joka kertoo kuinka paljon prosentteina rahaston kulut ovat rahaston pääomasta. 

Termiini – Vastaa futuuria, eli sopimuksessa on velvollisuus myydä tai ostaa sopimuksen kohde-etuus tulevaisuudessa sovittuun hintaan sovittuna ajankohtana.

Termiinisopimus – Sitova sopimus, jossa kauppa on toteutettava sopimusajan päättyessä.

Toimeksianto – Osakekaupassa välittäjälle jätetty osakkeen osto- tai myyntitoimeksianto.

Tuottoindeksi  – Osakeindeksi, joka kertoo osakkeen kokonaistuotosta eli hintakehityksestä, johon on lisätty osinkotuotto.

Tuottokäyrä – Tuoton ja arvopaperin jäljellä olevan juoksuajan välistä suhdetta kuvaava käyrä. Tuottokäyrä ennakoi markkinakorkojen tulevaa kehitystä ja kertoo samalla rahamarkkinoiden inflaatio-odotuksista.

Tuottorahasto – Sijoitusrahasto, joka jakaa vuosittain osan voitostaan voitto-osuuksina rahasto-osuudenomistajille.

Tytäryhtiö – Yhtiö, jossa määräysvaltaa käyttää sitä omistava emoyhtiö.

Täsmäytyspäivä – Arvo-osuusjärjestelmässä päivä, jonka mukaisen omistajaluettelon perusteella määräytyvät oikeudet osinkoon, osakeantiin ja yhtiökokoukseen osallistumiseen.

U

Uudelleenarvostus – Varojen ja velkojen merkintä taseeseen aikaisemmasta poikkeavan määräisenä korkeampaan käypään arvoon.

Uusmerkintä – Maksullinen osakeanti eli uusmerkintä tarkoittaa osakeantia, jossa yhtiö antaa merkintähintaa vastaan uusia osakkeita. Osakeannilla yhtiö pyrkii saamaan lisää omaa pääomaa toimintansa rahoittamiseen tai esimerkiksi laajentamaan osakaspiiriään. Maksullisessa osakeannissa raha voidaan kerätä joko sekä vanhoilta että uusilta osakkeenomistajilta. Kerätty rahamäärä merkitään osakeyhtiön osakepääomaan tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

V

Vaihto-omaisuus – Myytäväksi tarkoitettu omaisuuserä yhtiön harjoittamassa liiketoiminnassa.

Vaihtosopimus – Yleisimpiä ovat koron-, valuutan- tai molempien vaihtosopimuksia.

Vaihtovelkakirjalaina (vvk-laina) – Yleisnimitys kaikille lainoille, joissa on vaihto-oikeus osakkeisiin. Laina voi olla vieraan pääomanehtoinen tai pääomalaina. Tyypillisesti vaihtovelkakirjalaina on bullet-laina eli se maksetaan kerralla takaisin lainantakaisinmaksupäivänä. Vaihtovelkakirjalainalla ei yleensä ole vakuutta. Korko on tyypillisesti kiinteä. Vaihtovelkakirjalaina ei paranna yhtiön omaa pääomaa, joten sillä ei voi parantaa yhtiön vakavaraisuutta. Lue lisää vvk-lainasta täältä!

Valtion velkasitoumus – Valtion liikkeeseenlaskema jälkimarkkinakelpoinen velkakirja, jonka laina-aika on korkeintaan 12 kuukautta.

VaR (Value at Risk) – Yksi uusimmista tavoista mitata sijoitussalkun kokonaisriskiä. Se kertoo tietyllä todennäköisyydellä tietyssä ajassa rahamäärän, jonka verran sijoitussalkun arvo voi laskea. Käytössä erityisesti pankkien ja vakuutusyhtiöiden riskienhallinnassa.

Varainsiirtovero – Leimaveron korvannut vero, joka maksetaan valtiolle kiinteistön ja arvopaperin luovutuksen yhteydessä.

Varianssi – Volatiliteetti korotettuna toiseen potenssiin. Mittaa volatiliteetin lailla kuinka paljon arvopaperin tuotto (ja siten välillisesti hinta) liikkuu ylös ja alas.

Velkaantumisaste – Tunnusluku, joka kuvaa velkojen ja oman pääoman erien välistä suhdetta, velkaantuneisuutta.

Velkakirja – Sitoumus, jossa velallinen sitoutuu maksamaan velkojalle takaisin velan pääoman ja korot sovituin ehdoin. Lue lisää täältä!

Venture capital (VC) – Sijoituspääomaa, jolla rahoitetaan mm. uusia ja rakennemuutosta tekeviä yrityksiä.

Verotusarvo – Varallisuusverotusta varten omaisuuskohteelle verovuonna määrätty markkamääräinen arvo. Verotusarvo on yleensä markkina-arvoa alhaisempi.

Vertailuindeksi – Vertailuindeksi on osakkeen tai rahaston vertailukohde. Rahaston tavoitteena on saavuttaa vertailuindeksiä parempi ja tasaisempi tuotto. Yksittäisen osakkeen kehitystä verrataan usein yhtiön toimialaindeksiin.

Vertaislaina – Tarkoittaa sijoittamista yksityishenkilöiden lainoihin. Lue lisää täältä!

Vieras pääoma – On tavallisesti velkaa. Velkaan liittyy yleensä takaisinmaksuvelvollisuus ja velvollisuus maksaa korkoa. Vieraan pääoman “vastakohta” on oma pääoma.

Vipurahasto – Sijoitusrahasto, joka käyttää sijoitustoiminnassaan aktiivisesti johdannaisia tavoitellessan keskimääräistä parempaa tuottoa.

Voitto-osuus – Sijoitusrahaston voitoistaan osuudenomistajille jakama tuotto. Sijoitusrahasto-osuus, jolle maksetaan tuotto-osuus.

Volatiliteetti – Riski eli arvopaperien tuottojen vaihtelu.

Välirahoitus – Välirahoitus on ominaisuuksiltaan oman pääoman ja vieraan pääoman välimuoto. 

W

WACC (Weighted-Average Cost of Capital) – Mittaa yrityksen koko pääoman tuottovaatimusta verojen jälkeen. Käytännössä WACC lasketaan ottamalla vieraan ja oman pääoman kustannusten painotettu keskiarvo. Vieraan pääoman laskennassa täytyy ottaa huomioon verojen vaikutus, koska vieraan pääoman korot voidaan vähentää verotuksessa.

Warrantti – Yrityksen liikkeeseen laskema optiolaina koostuu kahdesta osasta: warranteista eli optiotodistuksista ja varsinaisesta lainasta. Nämä voidaan erottaa ja myydä erikseen. Nykyään warrantteja lasketaan myös liikkeelle sellaisenaan kolmansien osapuolten taholta ja niillä käydään kauppaa pörssissä. Tällöin kyseessä on lähinnä optio, jolla on pitkä juoksuaika.

Y

Yhdistelmärahasto – Sijoitusrahasto, joka sijoittaa sekä osakkeisiin että korkoinstrumentteihin. Sijoitussuhde määräytyy markkinatilanteen mukaan rahaston sääntöjen antamissa puitteissa.

Yhteisösijoittaja – Arvopaperimarkkinoilla suurilla erillä kauppaa käyvä yhteisö tai säätiö, myös sijoitusrahasto. Institutionaalinen sijoittaja.

Yhtiökokous – Yhtiön ylin päätöksentekoelin, jossa yhtiön osakkeenomistajat käyttävät päätöksentekovaltaansa. Pidettävä kerran vuodessa. Yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluvat muun muassa hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot ja valinta sekä tilinpäätöksen vahvistaminen.

Yksityistäminen – Kunnan tai valtion omistaman yrityksen muuttaminen osittain tai kokonaan yksityisten omistamaksi.

Yleisindeksi – Arvopaperimarkkinoiden kokonaistilannetta kuvaava suhdeluku. joka kuvaa esimerkiksi pörssin päälistan osakkeiden kurssikehitystä. Hex-yleisindeksissä osakkeet ovat mukana markkina-arvoaan vastaavalla painolla.

Yleisöanti – Suunnattu anti suunnataan tietyille tahoille, esimerkiksi yrityskaupassa myyjille, kun osakkeita käytetään kaupan maksuvälineinä. Anti voidaan suunnata myös yleisesti sijoittajille, jolloin on kyseessä yleisöanti.

Yleisölaina – Arvopaperimarkkinoilla säästäjät eli yleisö antavat arvopapereita vastaan varojaan rahoituksen tarvitsijoiden käyttöön. Riski varojen takaisinsaannista jää säästäjälle.

Ylimerkintä – Arvopaperin kysyntä yli tarjotun määrän. Osakeannissa ylimerkintä johtaa tavallisesti sijoittajien alustavasti tekemien merkintäsitoumusten määrän leikkaamiseen.

Ylimyynti – Lyhyeksi myynti, shorttaus (englanniksi short selling). Arvopapereiden myynti, vaikka ei omistakaan niitä. Tavoitteena on hyötyä kurssien laskusta. Myyjä lainaa arvopaperit myyntihetkellä välittäjältä tai toiselta sijoittajalta. Jos sijoittaja pystyy ostamaan arvopaperit alentuneeseen hintaan, hän voittaa. Jos hinta nousee, hän häviää.

Ylimääräinen yhtiökokous – Kokous, joka on järjestettävä, mikäli tietyn asian käsittelyä varten vaatimuksen esittäneiden osakkeenomistajien omistusosuus on yhteensä vähintään 10 % yhtiön osakkeista.

Ä

Äänioikeus – Osakkeet tuottavat omistajalleen äänioikeuden yrityksen yhtiökokouksessa.

Ö

Öljyfutuuri – Öljyfutuuri on futuurien tapaan sopimus, jossa toinen ostaa toiselta osapuolelta öljyä sovittuna tulevaisuuden hetkenä hintaan, joka määrätään futuurissa. Toisin sanoen, kauppahinta sovitaan futuurissa ennen toimitusta. Jos futuurihinta on spot-hinnan yläpuolella, odottavat markkinat öljyn hinnan nousevan.




AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT

13.7.2020 09:20 | Sijoittaja.fi
Osakesäästötilin hyvät ja huonot puolet

11.7.2020 17:00 | Sijoittaja.fi
Kolme sijoittajan tärkeintä tunnuslukua





Sijoittaja.fi / Investment Intelligence Oy