Indeksisijoittamista pidetään tylsänä. Kritiikkiä esittävät usein aktiivisen osakesijoittamisen puolesta puhujat. Todellisuudessa indeksisijoittalla on laajemmat valikoimat kuin osakesijoittajalla.

ETF indeksisijoittaminen

---

Indeksi

Indeksi kuvaa hyödyke- tai arvopaperijoukon hintamuutosta. Indeksin voi muodostaa mistä tahansa joukosta arvopapereita, kun tiedetään arvopapereiden hinta ja yksittäisen arvopaperin suhteellinen osuus indeksissä.

Seuratuin osakeindeksi on Yhdysvaltojen osakemarkkinoita kuvaava S&P 500 -indeksi, joka pitää sisällään 500 yleisimmin pidettyä suuryhtiötä. Siinä osakkeiden painot määriytyvät yhtiöiden markkina-arvojen perusteella, mikä on yleisin tapa muodostaa osakeindeksi. Muita tunnettuja osakeindeksejä:

• STOXX Europe 600 (kuvaa Euroopan osakemarkkinoiden kehitystä)
• Nikkei 225 (kuvaa Japanin osakemarkkinoiden kehitystä)
• FTSE 100 (Iso-Britannia)
• DAX (Saksa)

Indeksisijoittaminen

Ensimmäisen indeksirahaston perusti John Bogle vuonna 1975. Rahasto seurasi S&P 500 -indeksiä ja sai myöhemmin nimen Vanguard S&P 500 -indeksirahasto.

Indeksisijoittaminen on siis sijoittamista indeksirahastoon tai ETF:ään (pörssinoteerattu indeksirahasto). Indeksisijoittamisen etuja ovat:

• alhaiset kustannukset
• läpinäkyvyys
• kaupankäynnin helppous (ETF:iä voi ostaa ja myydä pörssistä)
• laaja valikoima.

Lisäksi ETF:t ja indeksirahastot ovat tarjonneet parempaa tuottoa kuin aktiiviset rahastot. Näistä syistä indeksisijoittamisen suosio on kasvanut valtavasti. Tällä hetkellä ETF:iin on sijoitettuna 4 875 miljardia dollaria ja määrä on viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Indeksisijoittamisen ei tarvitse olla tylsää

Indeksisijoittamista moititaan usein tylsäksi. Kritiikki on aiheetonta. Bloombergin mukaan osakeindeksien määrä ylitti osakkeiden määrän USA:ssa vuonna 2017.

Indeksisijoittamisen suosion kasvu on lisännyt indeksien määrää. ”Tylsien” tunnettujen markkinaindeksien rinnalle on syntynyt sektori-indeksejä, strategiaindeksejä, teemaindeksejä, megatrendi-indeksejä, eettisiä indeksejä, pienten, keskisuurten ja suurten yhtiöiden kehitystä kuvaavia indeksejä jne.

Indeksijoittaja voi olla aktiivinen indeksisijoittaja

Erityisen suosittuja ETF:iä ovat temaattiset ja strategiaindeksit. Niissä osakkeet valitaan indeksiin tietyn teeman, kuten digitalisaatiosta hyötyvät yhtiöt, robotiikka- ja automaatioalan yhtiöt, mukaan.

Strategiaindeksit, tyyli-indeksit, smart beta -indeksit. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tässä osakkeet valitaan indeksiin kvantitatiivisen analyysin perusteella. Alla tunnettuja osakestrategioita.

Indeksisijoittaja voi siis olla aktiivinen sijoittaja, jonka salkku sisältää osakkeita eri maantieteellisiltä alueilta, sektoreilta, strategioilla tai megatrendeillä valittuna. Aktiivinen indeksisijoittaja voi yhtiön perehtymisen sijaan keskittyä rakentamaan salkkua. Aktiivisen indeksisijoittajan kannattaa esimerkiksi miettiä, minkä osuuden salkusta allokoi megatrendeihin ja minkä tiettyihin sijoitustyyleihin. Mallisalkkumme Strategiamestari on tehty aktiivisen indeksisijoittajan näkökulmasta. Tutustu salkkuun tästä!

ETF-työkalusta valmiit ideat

ETF-työkalussa on valmiita listoja aktiiviselle indeksisijoittajalle. Esimerkiksi työkalusta löytyy kestävän kehityksen osakkeisiin sijoittavia ETF-rahastoja.

 

---

SINUA VOISI KIINNOSTAA MYÖS NÄMÄ ARTIKKELIT