Aktiivinen rahastosijoittaminen kannattaa vain harvoin – Sijoittaja.fi:n rahastoanalyysi ladattavissa Sijoittaja.fi kokosi yhteen sijoitustutkimuksen keskeisimmät tulokset aktiivisten rahastojen menestyksestä suhteessa passiivisiin rahastoihin. Laaja analyysi ”Aktiiviset vs. passiiviset rahastot” on saatavilla jäsenille. Tässä analyysin pohjalta kootut neuvomme rahastosalkun rakentamiseen. Henri Heikinheimo 17.2.2017 ETF Indeksisijoittaminen rahastosäästäminen rahastot Sijoittaja.fi kokosi yhteen sijoitustutkimuksen keskeisimmät tulokset aktiivisten rahastojen menestyksestä suhteessa passiivisiin rahastoihin. Laaja analyysi ”Aktiiviset vs. passiiviset rahastot” on saatavilla jäsenille. Tässä analyysin pohjalta kootut neuvomme rahastosalkun rakentamiseen. Tiivistelmä Rahastosijoittaminen on helpoin tapa rakentaa hyvin hajautettu sijoitussalkku Passiivisten rahastojen tulisi muodostaa suurin osa salkustasi Suurin osa aktiivisista rahastoista häviää passiiviselle vertailuindeksilleen Varo piiloindeksoituja rahastoja! Ne ovat kustannuksiltaan kalliita, ja häviävät väistämättä indeksilleen Aitoa lisäarvoa tuottavat aktiiviset rahastot toimivat usein epälikvideillä markkina-alueilla, joilla indeksisijoittaminen ei ole järkevää tai tehokasta Strategia-ETF:t ovat useimmiten perinteisiä aktiivisia rahastoja helpompi, halvempi ja tehokkaampi tapa tavoitella markkinoita parempia tuottoja Sijoittajan kannattaa rakentaa salkkunsa käyttäen instituutioidenkin suosimaa niin sanottua ydin-satelliitti -mallia. Tällöin salkun ytimen muodostavat kustannustehokkaat passiiviset indeksirahastot, jotka on tarkoitettu pitkäaikaisiksi sijoituksiksi, joilla ei käydä aktiivisesti kauppaa. Satelliittisijoitukset puolestaan voivat olla esimerkiksi suoria osakepoimintoja tai aktiivisia rahastoja. Ne mahdollistavat valistuneelle sijoittajalle näkemyksen ottamisen, ja tuovat mahdollisuuden markkinoiden voittamiseen. Laadukkaita ja aidosti aktiivisia rahastoja voidaan käyttää tuomaan ”lisämaustetta” ja mahdollisia ylituottoja salkkuun. Aktiivinen rahastosijoittaminen kannattaa vain harvoin Kun tarkastellaan aktiivisten ja passiivisten osakerahastojen keskimääräisiä tuottoja, tulokset puoltavat passiivista rahastosijoittamista. Huolimatta aktiivisten rahastojen suuremmasta markkinaosuudesta, ne ovat onnistuneet peittoamaan vastaavat passiiviset markkinaindeksit vain harvakseltaan. Kun katsotaan esimerkiksi vertailuindekseilleen hävinneiden aktiivisten osakerahastojen osuutta kymmenen vuoden aikana, ovat tulokset varsin synkät; vain alle viidesosa aktiivisista osakerahastoista on onnistunut voittamaan vertailuindeksinsä. Mitä pidemmäksi tarkastelujaksoa venytetään, sitä heikommin aktiiviset rahastot menestyvät. Mielenkiintoinen poikkeus ovat Small Cap -rahastot, joista on hyviä esimerkkejä myös Suomessa. Esimerkiksi Suomen parhaat osakerahastot -vertailun kärjessä on pienyhtiöihin sijoittavia rahastoja. Miksi passiiviset indeksirahastot tuottavat paremmin kuin aktiiviset rahastot? Tärkein yksittäinen ero aktiivisten ja passiivisten indeksirahastojen välillä on niiden kulurakenteessa. Keskiverto rahastosijoittaja joutuu maksamaan aktiivisesta rahastosta yli 1 %-yksikköä passiivista ETF-rahastoa suuremmat juoksevat kulut. Vaikka absoluuttinen prosenttiosuus saattaa kuulostaa pieneltä, sen osuus suhteutettuna odotettuun tuottoon on varsin merkittävä. Jos oletetaan esimerkiksi osakemarkkinoiden tuotto-odotukseksi tyypillinen 8 % vuodessa, niin Suomessa osakerahastoilla yleisesti käytössä oleva 1,5–2 %:n hallinnointipalkkio vastaa 18,75–25 %:n osuutta markkinoiden tuotosta. Vastaavasti ETF-rahaston tyypillinen vuotuinen hallinnointikustannus 0,2–0,3 % edustaa ainoastaan 2,5–3,75 %:ia markkinoiden tuotosta. Suomennettuna tämä tarkoittaa siis sitä, että aktiivisen salkunhoitajan on kyettävä päihittämään markkinat karkeasti noin 20 %:lla ollakseen tasoissa kustannustehokkaan passiivisen ETF:n kanssa. Pääargumentti aktiivisten rahastojen puolesta on niiden mahdollisuus markkinoiden voittamiseen. Tutkimusten valossa aktiivisten rahastojen kauniit myyntipuheet eivät useimmissa tapauksissa toteudu, vaan ne häviävät vertailuindeksilleen kulujensa verran joka vuosi. Moni aktiivisena esiintyvä rahasto on oikeasti piiloindeksoiva! Ne veloittavat aktiiviset rahaston kulut, mutta eivät edes yritä voittaa indeksiään. Vältä näitä rahastoja. Pitkällä sijoitushorisontilla ero passiivisten rahastojen hyväksi kasvaa tasaisesti vuosi vuodelta. Hyvä esimerkki tästä on kustannustehokkaisiin ETF-rahastoihin sijoittava Passiivinen Kulupihtari -mallisalkku. Alla olevasta kuvaajasta nähdään, miten Passiivinen Kulupihtari on voittanut perinteiset aktiiviset rahastot viimeisen 10 vuoden aikana. Rakenna salkkusi ydin passiivisilla rahastoilla Passiivisten rahastojen tulisi muodostaa suurin osa salkustasi, koska suurin osa aktiivisista rahastoista häviää passiivisille vaihtoehdoille. Markkinat ovat yleisesti ottaen erittäin tehokkaat, eikä niitä ole helppo voittaa. Tästä syystä keskimääräinen aktiivinen rahasto väistämättä häviää vertailuindeksilleen vähintään kulujensa verran. Varsinkin suuret ja paljon vaihdetut osakkeet sekä korkomarkkinat ovat erittäin tarkasti analyytikkojen ja ammattisijoittajien seuraamia, joten niistä ei voi yleensä löytää suuria hinnoitteluvirheitä, joita hyödyntämällä markkinoita voisi voittaa. Passiivisilla rahastoilla, säännöllisellä kuukausisäästämisellä ja ilman markkinoiden seuraamista vältät helposti sijoittajien suurimmat virheet, ja pääset takuuvarmasti parempaan tulokseen, kuin suurin osa sijoittajista. Passiivisen rahastosijoittamisen voit aloittaa perehtymällä ETF-sijoittamiseen täältä tai lukemalla artikkeleitamme aiheesta. Milloin aktiivinen rahastosijoittaminen kannattaa? Markkinat ovat enimmäkseen erittäin tehokkaat, ja markkinat voittamaan kykenevät aktiiviset rahastot ovat harvassa. Sijoita aktiviisiin rahastoihin silloin 1. Kun uskot markkinoilla esiintyvän alihinnoittelua, Markkinat ovat pääsääntöisesti hyvin tehokkaat, mutta paikoitellen erityisesti heikosti seuratuissa, pienissä ja epälikvideissä sijoituskohteissa voi esiintyä hinnoitteluvirheitä. 2. Kun uskot, että aktiiviset salkunhoitajat kykenevän voittamaan markkinat Vaikka markkinoilla saattaa esiintyä paikoitellen yksittäisiä hinnoitteluvirheitä, niiden löytäminen ja hyödyntäminen on vaikeaa. Hinnoitteluvirheet saattavat säilyä vuosikausia ja epälikvideissä sijoituskohteissa kaupankäyntikulut saattavat olla suuria. 3. Kun uskot pystyväsi löytämään markkinatuoton voittavat salkunhoitajat Tutkimusten mukaan suurin osa aktiivisista rahastoista häviää markkinaindeksille, ja harvoja tulevaisuuden voittajia on erittäin vaikea tunnistaa etukäteen. Jos markkinat voittavaa salkunhoitajaa ei pystytä löytämään, kannattaa valita kustannustehokas passiivinen rahastovaihtoehto. Aktiivisiin rahastoihin sijoittaminen voi olla järkevää myös, jos haluamallesi markkina-alueelle tai strategiaan ei löydy passiivista rahastoa. Vaikka indeksisijoitustuotteiden tarjonta on kasvanut valtavasti viime vuosina, se ei edelleenkään tarjoa ratkaisuja kaikkiin sijoittamisen tarpeisiin. Indeksisijoittaminen on tehokkainta likvideillä markkinoilla, eikä se yleensä sovellu epälikvideillä markkinoilla toimimiseen. Tästä syystä usein aitoa lisäarvoa tuottavat aktiiviset rahastot toimivat epälikvideillä markkina-alueilla, joilla indeksisijoittaminen ei ole järkevää tai tehokasta. Indeksisijoittaminen tarjoaa heikosti vaihtoehtoja myös absoluuttisen tuottotavoitteen (hedge-rahastot) sijoittamiseen. Mahdollisesti lisäarvoa luovat hedge-rahastot tai erikoissijoitusrahastot ovat tyypillisesti avoinna sijoittajille vain määräajoin, ja niillä on tiukat lunastusehdot. Tällöin salkunhoitajilla on parempi mahdollisuus hyödyntää epälikvidimpiä ja kenties epätehokkaammin hinnoiteltuja sijoituskohteita. Aktiivisen ja passiivisen salkunhoidon välimuotona strategia-ETF:t Sijoitustutkimuksessa on löydetty useita arvopapereiden tuottoon ja riskiin vaikuttavia tekijöitä, joita hyödyntämällä sijoittajan on mahdollista saavuttaa markkinaindeksiä parempi tuotto pienemmällä riskillä. Strategia-ETF:t ovat useimmiten perinteisiä aktiivisia rahastoja halvempi ja tehokkaampi tapa tavoitella markkinoita parempia tuottoja. Strategioiden toteutus on läpinäkyvää, systemaattista ja pohjautuu sijoitustutkimuksessa toimiviksi osoitettuihin sääntöihin. Koska strategia-ETF:t eivät tarvitse näkemystä ottavaa salkunhoitajaa, niillä on huomattavasti perinteisiä aktiivisia rahastoja pienempi kulurakenne. Lisää aiheesta Lataa Sijoittaja.fi:n analyysi ”Aktiiviset vs passiiviset rahastot” – Vain jäsenille Kiinnostaako ETF-sijoittaminen? Näillä vinkeillä onnistut Lue artikkeli Miten teen ensimmäisen ETF-sijoitukseni? Lue artikkeli Miten vältät sijoittajien suurimmat virheet ja nelinkertaistat sijoitussalkkusi tuoton? Lue artikkeli Mikä on smart beta, ja miten se voi parantaa salkkusi tuottoa? Lue artikkeli ETF Indeksisijoittaminen rahastosäästäminen rahastot Kirjaudu sisään Muista minut Kirjaudu Unohditko salasanasi? Unohditko salasanasi? Syötä sähköpostisi. Vaihda salasana Takaisin kirjautumiseen
Tiivistelmä Rahastosijoittaminen on helpoin tapa rakentaa hyvin hajautettu sijoitussalkku Passiivisten rahastojen tulisi muodostaa suurin osa salkustasi Suurin osa aktiivisista rahastoista häviää passiiviselle vertailuindeksilleen Varo piiloindeksoituja rahastoja! Ne ovat kustannuksiltaan kalliita, ja häviävät väistämättä indeksilleen Aitoa lisäarvoa tuottavat aktiiviset rahastot toimivat usein epälikvideillä markkina-alueilla, joilla indeksisijoittaminen ei ole järkevää tai tehokasta Strategia-ETF:t ovat useimmiten perinteisiä aktiivisia rahastoja helpompi, halvempi ja tehokkaampi tapa tavoitella markkinoita parempia tuottoja Sijoittajan kannattaa rakentaa salkkunsa käyttäen instituutioidenkin suosimaa niin sanottua ydin-satelliitti -mallia. Tällöin salkun ytimen muodostavat kustannustehokkaat passiiviset indeksirahastot, jotka on tarkoitettu pitkäaikaisiksi sijoituksiksi, joilla ei käydä aktiivisesti kauppaa. Satelliittisijoitukset puolestaan voivat olla esimerkiksi suoria osakepoimintoja tai aktiivisia rahastoja. Ne mahdollistavat valistuneelle sijoittajalle näkemyksen ottamisen, ja tuovat mahdollisuuden markkinoiden voittamiseen. Laadukkaita ja aidosti aktiivisia rahastoja voidaan käyttää tuomaan ”lisämaustetta” ja mahdollisia ylituottoja salkkuun. Aktiivinen rahastosijoittaminen kannattaa vain harvoin Kun tarkastellaan aktiivisten ja passiivisten osakerahastojen keskimääräisiä tuottoja, tulokset puoltavat passiivista rahastosijoittamista. Huolimatta aktiivisten rahastojen suuremmasta markkinaosuudesta, ne ovat onnistuneet peittoamaan vastaavat passiiviset markkinaindeksit vain harvakseltaan. Kun katsotaan esimerkiksi vertailuindekseilleen hävinneiden aktiivisten osakerahastojen osuutta kymmenen vuoden aikana, ovat tulokset varsin synkät; vain alle viidesosa aktiivisista osakerahastoista on onnistunut voittamaan vertailuindeksinsä. Mitä pidemmäksi tarkastelujaksoa venytetään, sitä heikommin aktiiviset rahastot menestyvät. Mielenkiintoinen poikkeus ovat Small Cap -rahastot, joista on hyviä esimerkkejä myös Suomessa. Esimerkiksi Suomen parhaat osakerahastot -vertailun kärjessä on pienyhtiöihin sijoittavia rahastoja. Miksi passiiviset indeksirahastot tuottavat paremmin kuin aktiiviset rahastot? Tärkein yksittäinen ero aktiivisten ja passiivisten indeksirahastojen välillä on niiden kulurakenteessa. Keskiverto rahastosijoittaja joutuu maksamaan aktiivisesta rahastosta yli 1 %-yksikköä passiivista ETF-rahastoa suuremmat juoksevat kulut. Vaikka absoluuttinen prosenttiosuus saattaa kuulostaa pieneltä, sen osuus suhteutettuna odotettuun tuottoon on varsin merkittävä. Jos oletetaan esimerkiksi osakemarkkinoiden tuotto-odotukseksi tyypillinen 8 % vuodessa, niin Suomessa osakerahastoilla yleisesti käytössä oleva 1,5–2 %:n hallinnointipalkkio vastaa 18,75–25 %:n osuutta markkinoiden tuotosta. Vastaavasti ETF-rahaston tyypillinen vuotuinen hallinnointikustannus 0,2–0,3 % edustaa ainoastaan 2,5–3,75 %:ia markkinoiden tuotosta. Suomennettuna tämä tarkoittaa siis sitä, että aktiivisen salkunhoitajan on kyettävä päihittämään markkinat karkeasti noin 20 %:lla ollakseen tasoissa kustannustehokkaan passiivisen ETF:n kanssa. Pääargumentti aktiivisten rahastojen puolesta on niiden mahdollisuus markkinoiden voittamiseen. Tutkimusten valossa aktiivisten rahastojen kauniit myyntipuheet eivät useimmissa tapauksissa toteudu, vaan ne häviävät vertailuindeksilleen kulujensa verran joka vuosi. Moni aktiivisena esiintyvä rahasto on oikeasti piiloindeksoiva! Ne veloittavat aktiiviset rahaston kulut, mutta eivät edes yritä voittaa indeksiään. Vältä näitä rahastoja. Pitkällä sijoitushorisontilla ero passiivisten rahastojen hyväksi kasvaa tasaisesti vuosi vuodelta. Hyvä esimerkki tästä on kustannustehokkaisiin ETF-rahastoihin sijoittava Passiivinen Kulupihtari -mallisalkku. Alla olevasta kuvaajasta nähdään, miten Passiivinen Kulupihtari on voittanut perinteiset aktiiviset rahastot viimeisen 10 vuoden aikana. Rakenna salkkusi ydin passiivisilla rahastoilla Passiivisten rahastojen tulisi muodostaa suurin osa salkustasi, koska suurin osa aktiivisista rahastoista häviää passiivisille vaihtoehdoille. Markkinat ovat yleisesti ottaen erittäin tehokkaat, eikä niitä ole helppo voittaa. Tästä syystä keskimääräinen aktiivinen rahasto väistämättä häviää vertailuindeksilleen vähintään kulujensa verran. Varsinkin suuret ja paljon vaihdetut osakkeet sekä korkomarkkinat ovat erittäin tarkasti analyytikkojen ja ammattisijoittajien seuraamia, joten niistä ei voi yleensä löytää suuria hinnoitteluvirheitä, joita hyödyntämällä markkinoita voisi voittaa. Passiivisilla rahastoilla, säännöllisellä kuukausisäästämisellä ja ilman markkinoiden seuraamista vältät helposti sijoittajien suurimmat virheet, ja pääset takuuvarmasti parempaan tulokseen, kuin suurin osa sijoittajista. Passiivisen rahastosijoittamisen voit aloittaa perehtymällä ETF-sijoittamiseen täältä tai lukemalla artikkeleitamme aiheesta. Milloin aktiivinen rahastosijoittaminen kannattaa? Markkinat ovat enimmäkseen erittäin tehokkaat, ja markkinat voittamaan kykenevät aktiiviset rahastot ovat harvassa. Sijoita aktiviisiin rahastoihin silloin 1. Kun uskot markkinoilla esiintyvän alihinnoittelua, Markkinat ovat pääsääntöisesti hyvin tehokkaat, mutta paikoitellen erityisesti heikosti seuratuissa, pienissä ja epälikvideissä sijoituskohteissa voi esiintyä hinnoitteluvirheitä. 2. Kun uskot, että aktiiviset salkunhoitajat kykenevän voittamaan markkinat Vaikka markkinoilla saattaa esiintyä paikoitellen yksittäisiä hinnoitteluvirheitä, niiden löytäminen ja hyödyntäminen on vaikeaa. Hinnoitteluvirheet saattavat säilyä vuosikausia ja epälikvideissä sijoituskohteissa kaupankäyntikulut saattavat olla suuria. 3. Kun uskot pystyväsi löytämään markkinatuoton voittavat salkunhoitajat Tutkimusten mukaan suurin osa aktiivisista rahastoista häviää markkinaindeksille, ja harvoja tulevaisuuden voittajia on erittäin vaikea tunnistaa etukäteen. Jos markkinat voittavaa salkunhoitajaa ei pystytä löytämään, kannattaa valita kustannustehokas passiivinen rahastovaihtoehto. Aktiivisiin rahastoihin sijoittaminen voi olla järkevää myös, jos haluamallesi markkina-alueelle tai strategiaan ei löydy passiivista rahastoa. Vaikka indeksisijoitustuotteiden tarjonta on kasvanut valtavasti viime vuosina, se ei edelleenkään tarjoa ratkaisuja kaikkiin sijoittamisen tarpeisiin. Indeksisijoittaminen on tehokkainta likvideillä markkinoilla, eikä se yleensä sovellu epälikvideillä markkinoilla toimimiseen. Tästä syystä usein aitoa lisäarvoa tuottavat aktiiviset rahastot toimivat epälikvideillä markkina-alueilla, joilla indeksisijoittaminen ei ole järkevää tai tehokasta. Indeksisijoittaminen tarjoaa heikosti vaihtoehtoja myös absoluuttisen tuottotavoitteen (hedge-rahastot) sijoittamiseen. Mahdollisesti lisäarvoa luovat hedge-rahastot tai erikoissijoitusrahastot ovat tyypillisesti avoinna sijoittajille vain määräajoin, ja niillä on tiukat lunastusehdot. Tällöin salkunhoitajilla on parempi mahdollisuus hyödyntää epälikvidimpiä ja kenties epätehokkaammin hinnoiteltuja sijoituskohteita. Aktiivisen ja passiivisen salkunhoidon välimuotona strategia-ETF:t Sijoitustutkimuksessa on löydetty useita arvopapereiden tuottoon ja riskiin vaikuttavia tekijöitä, joita hyödyntämällä sijoittajan on mahdollista saavuttaa markkinaindeksiä parempi tuotto pienemmällä riskillä. Strategia-ETF:t ovat useimmiten perinteisiä aktiivisia rahastoja halvempi ja tehokkaampi tapa tavoitella markkinoita parempia tuottoja. Strategioiden toteutus on läpinäkyvää, systemaattista ja pohjautuu sijoitustutkimuksessa toimiviksi osoitettuihin sääntöihin. Koska strategia-ETF:t eivät tarvitse näkemystä ottavaa salkunhoitajaa, niillä on huomattavasti perinteisiä aktiivisia rahastoja pienempi kulurakenne. Lisää aiheesta Lataa Sijoittaja.fi:n analyysi ”Aktiiviset vs passiiviset rahastot” – Vain jäsenille Kiinnostaako ETF-sijoittaminen? Näillä vinkeillä onnistut Lue artikkeli Miten teen ensimmäisen ETF-sijoitukseni? Lue artikkeli Miten vältät sijoittajien suurimmat virheet ja nelinkertaistat sijoitussalkkusi tuoton? Lue artikkeli Mikä on smart beta, ja miten se voi parantaa salkkusi tuottoa? Lue artikkeli ETF Indeksisijoittaminen rahastosäästäminen rahastot