Wärtsilä ja Metso vertailussa – kumpi AI-buumin osakkeista on houkuttelevampi?

Wärtsilä ja Metso sijoituskohteina

Wärtsilä ja Metso ovat globaaleja teollisuusyhtiöitä, joiden tulosta tukevat laaja laitekanta ja palvelut. Molemmat yhtiöt hyötyvät tekoälyn megatrendistä: Wärtsilä kasvavasta sähkön tarpeesta ja Metso lisääntyneestä mineraalien ja malmien kysynnästä.

Wärtsilä toimii merenkulun ja energian markkinoilla ja sen raportointisegmentit ovat Merenkulku ja Energia:

• Q2:lla Merenkulun liikevaihto oli 882 (862) milj. euroa ja Energian 580 (529) milj. euroa. Energiassa kysyntää vetävät etenkin tekoälyvetoiset datakeskushankkeet sekä säätövoimatilaukset.
• Palveluliiketoiminta muodosti Q2:lla 54 prosenttia konsernin liikevaihdosta ja laitemyynti 46 prosenttia.

Metso toimii mineraalien käsittelyn ja kivenmurskauksen markkinoilla ja sen raportointisegmentit ovat Mineraalit ja Kivenmurskaus:

• Q2:lla Mineraalien liikevaihto oli 992 (936) milj. euroa ja Kivenmurskauksen 342 (320) milj. euroa. Nykyinen tilauskasvu painottuu Mineraaleihin, jossa kaivosyhtiöiden investointihalukkuus on vahvaa ja laaja-alaista.
• Huolto- ja varaosaliiketoiminta muodosti Q2:lla 57 prosenttia konsernin liikevaihdosta ja laitemyynti 43 prosenttia.

Molemmissa yhtiöissä uuslaitemyynti tuo kasvupotentiaalia ja palvelut tasaavat suhdannevaihtelua. Vaikka yhtiöissä on paljon samankaltaisia ominaisuuksia, löytyy niistä sijoittajan näkökulmasta myös selkeitä eroja.

Alla olevissa osioissa vertailemme tarkemmin Wärtsilän ja Metson kasvua, laatua ja arvostusta sekä kerromme, kumpi osakkeista vaikuttaa tällä hetkellä houkuttelevammalta.

Wärtsilä ja Metso Osaketyökalussa

Osaketyökalussa Metso saa 73 kokonaispistettä ja Wärtsilä 62 pistettä. Metso sijoittuu Helsingin pörssin osakkeiden joukossa sijalle 19 ja Wärtsilä sijalle 62.

Osakkeiden välillä isoin piste-ero syntyy momentista, josta Wärtsilä saa yhden ja Metso seitsemän pistettä. Metso saa myös osingosta hieman vahvemmat pisteet.

Muissa faktoreissa erot ovat pieniä: laatu Wärtsilällä 10/10 ja Metsolla 9/10, arvo Wärtsilällä 4/10 ja Metsolla 3/10 sekä kasvu Wärtsilällä 8/10 ja Metsolla 9/10. Kokonaisriskistä molemmat saavat 6/10 pistettä ja myös osakkeiden volatiliteetti on lähes identtinen.

Pisteet 14.09.2026 päätöskursseilla. Katso päivitetyt pisteet Osaketyökalusta.

---

Mainos alkaa

---

---

Mainos päättyy

---

Kasvu

Kasvua vertaillessa yhtiöiden vahvuudet muodostuvat hieman eri asioista. Wärtsilän historiallinen liikevaihdon kasvu ja tilauskehitys ovat vahvempia, kun taas Metson liikevaihdon ja tuloksen kasvuennusteet ovat korkeammat.

• Wärtsilän tammi–kesäkuun 2026 saadut tilaukset kasvoivat 23 prosenttia ja tilauskanta 13 prosenttia. Kasvua veti Energia, jonka tilauskertymä nousi 71 prosenttia ja sen sisällä laitetilaukset 119 prosenttia.
• Metson tammi–kesäkuun 2026 saadut tilaukset kasvoivat 12 prosenttia ja tilauskanta 13 prosenttia. Kasvua tuki Mineraalit, jonka tilaukset kasvoivat 14 prosenttia ja sen sisällä laitetilaukset 21 prosenttia.

Wärtsilän liikevaihto on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana keskimäärin 6,3 prosenttia vuodessa ja Metson 2,6 prosenttia. Kuluvalle vuodelle Wärtsilälle ennustetaan 2,9 prosentin ja Metsolle 7,3 prosentin liikevaihdon kasvua. Wärtsilän matalaa ennustetta selittävät Water & Waste- ja Gas Solutions -yksiköiden myynnit.

Vuonna 2027 molempien yhtiöiden liikevaihdon kasvun odotetaan kiihtyvän: Wärtsilä +5,6 prosenttia ja Metso +9,4 prosenttia. Metson EPS:n kolmen vuoden kasvuennuste on 16,2 prosenttia vuodessa ja vastaavasti Wärtsilän 11,6 prosenttia.

Laatu

Metso on yhtiöistä aavistuksen kannattavampi ja sen kuluvan vuoden EBIT-marginaalin ennuste on 15,1 prosentissa. Wärtsilältä odotetaan 13,9 prosentin EBIT-marginaalia. Lisäksi kannattavuuseron ennakoidaan levenevän. Vuodelle 2027 Wärtsilälle ennustetaan 14,6 prosentin ja Metsolle 16,3 prosentin EBIT-marginaalia.

Pääoman tuotossa Wärtsilä on selvästi edellä. Vuoden 2025 ROIC oli Wärtsilällä 19,9 prosenttia ja Metsolla 11,3 prosenttia. Nykyinen käyttöpääomarakenne tukee samaa kuvaa pääoman tehokkaasta käytöstä: Wärtsilän nettokäyttöpääoma oli kesäkuun lopussa -1 257 milj. euroa ja Metson 1 070 milj. euroa. Wärtsilän negatiivista käyttöpääomaa selittävät etenkin suuret asiakasennakot. Myös rahoitusasema on Wärtsilällä vahvempi, sillä yhtiöllä oli 1 719 milj. euron nettokassa ja Metsolla 1 214 milj. euroa nettovelkaa.

Myös kassavirran muodostumisessa ero on suuri. Wärtsilän vapaa kassavirta vastasi vuosina 2023–2025 yhteensä 156,3 prosenttia yhtiön liiketuloksesta, kun taas Metsolla vastaava luku oli 46,7 prosenttia. Wärtsilän vahvaa kassavirtaa tukevat suuret asiakasennakot ja negatiivinen käyttöpääoma. Alkuvuonna 2026 kassavirta heikkeni molemmilla noin 17 prosenttia: Wärtsilän liiketoiminnan rahavirta oli 504 (606) milj. euroa ja Metson liiketoiminnan kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja 285 (343) milj. euroa.

Kurssikehitys

Wärtsilän kokonaistuotto on vuoden alusta -12,1 prosenttia ja viimeisen kolmen kuukauden ajalta -17,6 prosenttia. Osaketta on viime kuukausina reilun kurssinousun jälkeen painanut kasvanut globaali epävarmuus datakeskusten kysyntäsyklin kestosta. Syyskuun 14. päivän tekoälyvetoinen myyntiaalto painoi kurssia vielä 6,9 prosenttia.

Metson viimeaikainen kokonaistuotto on ollut selvästi Wärtsilää vahvempi. Osake on tuottanut 12 kuukaudessa 41,3 prosenttia, vuoden alusta 13,6 prosenttia ja kolmessa kuukaudessa 9,2 prosenttia. Kehitystä ovat tukeneet tilausten vahvistuminen ja kannattavuuden paraneminen: Q2-tilaukset kasvoivat 18 prosenttia ja tammi–kesäkuun oikaistu EBITA vahvistui 13 prosenttia. Syyskuun 14. päivän myyntiaalto osui myös Metson osakkeeseen 5,2 prosentin laskuna.

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna asetelma kääntyy Wärtsilän hyväksi. Sen kolmen vuoden kokonaistuotto on 155,1 prosenttia ja Metson 78,2 prosenttia. Tekninen kuva ja momentti ovat silti Metson puolella: Wärtsilä on 16,7 prosenttia SMA200:n alapuolella RSI:n ollessa 32, kun Metso on 7,3 prosenttia vastaavan liukuvan keskiarvon yläpuolella RSI:n ollessa 45.

Osakkeiden arvostus

Metso on tulosennusteisiin perustuvilla P/E-kertoimilla hieman Wärtsilää edullisempi. Vuoden 2026 P/E on Wärtsilällä 23,8 ja Metsolla 23,1. Vuoden 2027 ennusteilla Wärtsilän P/E laskee 21,0:aan ja Metson 19,5:een.

Toteutuneella 12 kuukauden tuloksella P/E on Wärtsilällä 25,7 ja Metsolla 26,8. Myös EV/EBIT-kertoimella asetelma kääntyy Wärtsilän eduksi vahvan nettokassan myötä. Vuoden 2026 ennusteella Wärtsilän kerroin on 16,0 ja Metson 17,9. Ennustettu osinkotuotto on Wärtsilällä noin 2,3 prosenttia ja Metsolla noin 2,4 prosenttia.

Molempien osakkeiden arvostus on kokonaisuutena vaativa, mitä heijastavat myös Osaketyökalun arvopisteet (Wärtsilä 4/10 ja Metso 3/10). Korkeaa arvostusta selittävät vahvat tilauskannat, palvelu- ja jälkimarkkinaliiketoiminnan suuri osuus sekä odotukset tuloskasvun jatkumisesta. Jos tuloskasvu jää ennusteista, nykyisiin arvostustasoihin ja siten osakekursseihin kohdistuu selvää laskupainetta.

Sijoittajan näkökulma – Wärtsilä vai Metso?

Wärtsilän etuja ovat vahvempi tilauskehitys, tase, pääoman tuotto ja kassavirtakonversio. Metson vahvuuksia ovat korkeammat marginaalit, vakaampi historiallinen kannattavuus sekä vahvemmat lähivuosien liikevaihdon ja tuloksen kasvuennusteet. Arvostuksen osalta osakkeista on vaikea löytää selvää voittajaa.

Nykyasetelmassa Wärtsilä nousee kaksikosta niukasti edelle. Ratkaisevaa roolia näyttelevät tase ja taloudellinen tila: huomattava nettokassa ja vahva kassavirta antavat yhtiölle hieman enemmän liikkumavaraa kasvupanostuksiin ja kestävyyttä mahdolliseen markkinaturbulenssiin.

Osaketyökalussa Metso nousee kuitenkin Wärtsilän edelle etenkin vahvemman momentin ja osinkopisteiden ansiosta.

• Wärtsilä sopii sijoittajalle, joka arvostaa vahvaa tasetta ja korkeampaa pääoman tuottoa. Sijoitusnäkemys nojaa siihen, että tekoälyn ajama datakeskusten sähköntarve jatkuu nykyisen tilauskannan jälkeenkin.
• Metso sopii sijoittajalle, joka arvostaa korkeampaa kannattavuutta ja nopeampaa ennustettua kasvua. Sijoitusnäkemys nojaa siihen, että kaivosinvestointien sykli jatkuu vahvana ja realisoituu tuloskasvuna.