Vaikka osinkotuottoprosentti on yksi sijoitusmaailman käytetyimmistä tunnusluvuista, aiheuttaa se osassa sijoittajista hämmennystä. Tässä artikkelissa kaikki keskeinen osinkotuoton laskemisesta ja sen käyttötarkoituksista.
Osinkotuottoprosentti on osinkosijoittamisen käytetyin tunnusluku
Osinkotuottoprosentti on yksi sijoitusmaailman käytetyimmistä tunnusluvuista ja osinkosijoittamisen tärkein yksittäinen tunnusluku. Osinkotuotto kertoo, kuinka paljon osake tuottaa vuosittaista osinkotuloa suhteessa senhetkiseen markkinahintaansa. Luku ilmoitetaan prosentteina.
Vaikka osinkotuottoprosentti on osinkosijoittamisen tärkein yksittäinen tunnusluku, ei se yksin riitä houkuttelevan osinko-osakkeen määrittämiseen. Vähintään yhtä tärkeitä ominaisuuksia osinko-osakkeelle ovat:
- Tasainen ja kasvava osinkohistoria
- Kasvava osinko myös tulevaisuudessa
Niin paljon kuin osinkotuottoa sijoitusanalyysissa käytetään, aiheuttaa tunnusluku monissa sijoittajissa yhä jonkin verran hämmennystä. Tässä artikkelissa avaamme, miten osinkotuotto voidaan laskea ja miten se voi erota laskentatavasta riippuen.
Tilikauden 2025 osinko maksetaan vuonna 2026
Ensimmäinen osinkoanalyysissa hämmenystä aiheuttava asia on osingon jakovuosi. Osinkoa maksetaan lähtökohtaisesti päättyneen tilikauden tai tietyn tilikauden osan tuloksesta. Jos tulos on pienempi kuin tavoiteltu osinko, voidaan osinkoa jakaa myös taseessa olevista aiempien tilikausien voittovaroista. Joka tapauksessa osinkoa jaetaan aina päättyneeltä ajanjaksolta.
Tilikauden 2025 voittovaroista jaettava osinko maksetaan siis useimmiten vuoden 2026 aikana. Tämä voi aiheuttaa hämmennystä, sillä puhekielessä on yleistynyt tapa puhua osingoista niiden maksuvuoden perusteella. Kun analyytikko puhuu vuoden 2026 osingosta, tarkoittaa hän todennäköisesti tilikaudelta 2025 jaettavaa osinkoa, joka maksetaan osakkeenomistajille vuoden 2026 aikana.
Lisää hämmennystä voivat aiheuttaa yhtiöt, jotka jakavat voittovaroja useammassa kuin yhdessä erässä. Kvartaalittain osinkoa jakavilla yhtiöillä, kuten Keskolla, tilikaudelta jaettava viimeinen osinkoerä voidaan jakaa yli vuosi tilikauden päätöksen jälkeen. Esimerkiksi tilikaudelta 2025 maksettavan osingon viimeinen erä on määrä irrota 13.1.2027.
Osinkoa voidaan myös jakaa heti päättyneen tilikauden jakson jälkeen. Tämä on yleisempää kansainvälisillä yhtiöillä, mutta esimerkiksi Nordea siirtyi tämäntyyppiseen voitonjakotapaan viimeisemmän strategiapäivityksensä yhteydessä. Yhtiö jakaa siis jatkossa tilikauden osingon kahdessa erässä, joista ensimmäinen jaetaan tilikauden ensimmäisen puolikkaan tuloksesta. Tilikaudella 2026 Nordea maksaa 50 prosenttia tammi–kesäkuun tuloksesta lokakuussa 2026, ja loput osingosta maksetaan tilikauden jälkeen keväällä 2027.
Osinkotuotto lasketaan tilikauden kokonaisosingolla
Osinkoa voidaan siis maksaa yhdessä tai useammassa erässä. Tyypillisimmät jakotavat ovat kerran, kahdesti tai neljästi vuodessa. Osinkotuottoa laskettaessa on huomioitava kaikki erät.
Peruskaava osinkotuoton laskemiseen on osakekohtainen osinko jaettuna yhden osakkeen hinnalle. Osakkeen hintana käytetään lähtökohtaisesti aina tuoretta markkinahintaa, mutta laskennassa käytettävä osinko riippuu käyttäjästä ja käyttötarpeesta. Osinkotuotto voidaan laskea historiallisesti, kuluvan vuoden osingolla tai osinkoennusteella.
Historiallinen osinkotuotto
Historiallinen osinkotuotto lasketaan aiemmin maksetulla, useimmiten edellisen tilikauden osingolla, joka jaetaan osakkeen hinnalla. Luku kertoo, kuinka paljon yhtiö on vahvistetusti maksanut osinkoa suhteessa nykyiseen markkina-arvoon.
Historialliseen osinkotuottoon liittyy kuitenkin ongelmia. Kun osinko irtoaa osakkeesta, eli kaupankäynti osinkoon oikeuttavilla osakkeilla päättyy, markkina laskee osakkeelle uuden hinnan, josta on vähennetty osinko-oikeuden arvo. Tapahtumaa kutsutaan osinkodipiksi ja siinä osakkeen hinta laskee usein osakekohtaisen osingon verran. Jos historiallinen osinkotuotto lasketaan jo irronneella osingolla sekä irtoamisen jälkeisellä osakekurssilla, on tunnusluku vääristynyt. Saatu osinkotuottoprosentti näyttää todellista suuremmalta, sillä se on laskettu osakkeen hinnalla, josta on jo laskettu pois osinkotuotto.
Historiallista osinkotuottoa voi olla perustelua käyttää, jos vertaillaan pitkällä aikavälillä yhtiön vuosittain tarjoamaa osinkotuottoa. Tässä tilanteessa tunnusluku on kuitenkin laskettava historiallisella osakekurssilla. Hyvä on myös huomioida, ettei historiallinen kehitys ole koskaan tae tulevasta.
Kuluvan vuoden osinkotuotto
Toinen tapa laskea osinkotuotto on jakaa kuluvan tilikauden aikana jaettava osinko osakkeen hinnalla. Näin saatu luku on todella käytännöllinen, sillä se kertoo, kuinka paljon yhtiö jakaa osinkoa kuluvan kalenterivuoden aikana suhteessa nykyiseen osakekurssiin. Kuluvan vuoden osinkotuotto onkin usein perustellumpi laskutapa, kuin historiallinen osinkotuotto.
Kuluvan vuoden osinkotuoton heikkous on ajassa, jonka luku on vertailukelpoinen. Kuluvan tilikauden aikana jaettava osinko tulee yleisön tietoon yleensä kevättalvella, kun yhtiöt julkaisevat tilinpäätöstiedotteensa ja hallituksen osinkoehdotukset. Tämän jälkeen noin 1–3 kuukauden päästä järjestetään usein varsinainen yhtiökokous, joka päättää voitonjaosta. Monilla yhtiöillä osinko tai sen ensimmäinen erä irtoaa heti yhtiökokousta seuraavana päivänä. Irtoamisen jälkeen kuluvan vuoden osakekohtaisella osingolla laskettua osinkotuottoa koskee samat ongelmat kuin historiallista osinkotuottoa.
Jos yhtiö jakaa osingon useammassa erässä tilikauden aikana, voidaan jäljelle olevalla osingolla laskea vielä osinkotuotto. Saatu luku ei ole kuitenkaan vertailukelpoinen suhteessa kaikkiin yhtiöihin.
Ennustettu osinkotuotto
Usein tehokkain tapa laskea osinkotuotto on jakaa kuluvan tilikauden osakekohtaisen osingon ennuste osakekurssilla. Tässä tapauksessa tunnusluku kertoo, paljonko yhtiön odotetaan tuottavan osinkotuloa käynnissä olevalta tilikaudelta, ja jakavan sijoittajalle seuraavan kokonaisen tilikauden aikana.
Ennustetun osinkotuoton heikkous piilee sen tulevaisuutta arvioivassa piirteessä. Ennusteet ovat vain arvioita, eivät takeita tulevasta osingosta. Vaikka luku on nyt houkutteleva, voi yhtiön osingonmaksukyky olla vuoden päästä hyvin erilainen kuin tänään.
Toisaalta mitä lähempänä arvioitavaa ajanjaksoa ollaan, sitä tarkempi ennuste on. Ennustetun osinkotuottoprosentin laskemisessa on kuitenkin todella tärkeää käyttää ajantasaista osinkoennustetta.
Paras osinkotuotto eri käyttötarkoituksiin
| Käyttötarkoitus | Paras osinkotuotto |
|---|---|
| Historiallinen analyysi | Historiallinen osinkotuotto |
| Nykyhetken vertailu | Ennustettu osinkotuotto |
| Tulevan kassavirran arviointi | Ennustettu osinkotuotto |
| Kalenterivuonna saatavat osingot | Kuluvan vuoden osinkotuotto |
Miksi Osinkokalenterin ja Osaketyökalun osinkotuotot eroavat?
Sijoittaja.fi:n Osinkokalenterin ja jäsenien käytössä olevan Osaketyökalun osinkotuotot eroavat, mikä johtuu yksinkertaisesti erilaisesta osinkotuoton laskutavasta. Osinkokalenterissa osinkotuottoprosentti lasketaan kunkin vuoden osakekohtaisella osingolla, kun taas Osaketyökalun osinkotuotto on laskettu kuluvan vuoden osinkoennusteella.
Syy erilaisten laskutapojen käytölle on palveluiden käyttötarkoituksissa. Osinkokalenterin tarkoituksena on ensisijaisesti helpottaa lukijoiden osinkovuoden seuraamista. Kalenterista voi hakea nopeasti omasta sijoitussalkusta löytyvät kotimaiset osakkeet, ja tarkistaa milloin niiden seuraava osinko tai osinkoerät irtoavat. Koska Osinkokalenteria on tarkoitus käyttää ennen osingon irtoamista, on loogista esittää siinä myös kuluvan vuoden osinkotuotto.
Osaketyökalu on puolestaan työkalu sijoittamisen tueksi. Työkalun avulla voi löytää uusia sijoituskohteita tai seurata itseään kiinnostavia yhtiöitä, tarkistaa niiden ennusteet ja tunnusluvut sekä vertailla niitä muihin osakkeisiin. Koska palvelun keskiössä ovat vertailu sekä ajantasainen ja sijoittajalle keskeinen data, on osinkotuottoprosentti mielekästä laskea analyytikoiden konsensusennusteella. Osaketyökalua päivitetään aktiivisesti, joten jäsenellä on käytössään aina tuoreet ennusteet.
