Osakemarkkina tanssii koronan tahtiin – lue millä askeleilla sijoittaja pärjää

Joko koronalasku on selätetty? Ei vielä, vaan tie ulos kriisistä on pomppuinen. Huomioi tärkeimmät karikot ja ohjenuorat, joilla sijoittaja selviää koronakriisistä.

koronavirus markkinaympäristö osakkeet sijoittaminen

Talousluvut laskee – koronadata nostaa markkinaa

Viime viikolla saatiin karmeita talouslukuja ja jatkoa seuraa, kun koronakriisi alkaa näkyä täysimääräisesti talousdatassa. USA:ssa on kahden viikon aikana haettu 10 miljoonaa työttömyyshakemusta. Perjantain 3.4.2020 työllisyysraportti oli heikoin 10 vuoteen, mutta siinä koronakriisi ei näkynyt vielä täysimääräisesti. USA:sta hävisi 701 000 työpaikkaa. Viikon päätteeksi markkina laski reilu 2 %.

Kuluva viikko on alkanut pörssissä juhlatunnelmissa. Syynä on ollut koronadata, joka on osoittanut, että epidemiapiikki olisi ohitettu. Tanska on jopa kertonut palailevansa hitaasti normaaliin pääsiäisen jälkeen. Sijoittajat eivät halua jäädä paitsi potentiaalisesta nousumarkkinasta ja ostavat osakkeita.

S&P 500 -indeksi nousi 6.4.2020 peräti 7,0 % 2663,67 pisteeseen. S&P 500 -indeksissä 2650-2700 pisteen taso on tärkeä, sillä koronalaskumarkkinassa aiemmat yritykset puhkaista tämä ovat epäonnistuneet. Kuluva viikko on siten kriittinen osakemarkkinan teknisestä näkökulmasta.

Lähde: Tradingview

Miten markkina on käyttäytynyt historiassa?

Tutkimme kaikki 40 vuoden laskumarkkinat, jotta sijoittajalla olisi helpompi toimia koronamarkkinassa. Koronakriisin tämän hetkiset pohjat ovat 23.3.2020, jolloin maailman seuratuin osakeindeksi, S&P 500 -indeksi, oli 34 %:n laskussa edellisistä huipuista. Tätä seurausi 17,6 % nousu 2630 pisteeseen 26.3.2020. Huhtikuu alkoi murheellisesti, mutta optimismi palasi takaisin 6.4.2020, kun S&P 500 nousi 7,0 % yhden päivän aikana.

Miten tästä eteen päin?

Historiassa, viimeiset 40 vuotta, on ollut vain neljä laskumarkkinaa koronan lisäksi. Keskimäärin laskumarkkinassa on ollut 3,75 pohjakosketusta.

  • Vuosien 1981-1982 laskumarkkina 3 pohjakosketusta ennen nousua
  • Vuoden 1987 laskumarkkina 3 pohjakosketusta ennen nousua
  • IT-kuplan puhkeaminen 2001-2003 peräti 5 pohjakosketusta ennen nousua
  • Finanssikriisi 2007-2009 laskumarkkina 4 pohjakosketusta ennen nousua.

Nopein laskumarkkina oli vuonna 1987, jolloin se kesti 1,5 kuukautta (19.10.1987 – 4.12.1987) ennen kääntymistä nousuun. Koronamarkkinassa on nyt ollut yksi selkeä pohjakosketus 23.3.2020 ja siitä on kulunut kaksi viikkoa. Historiaan peilaten olisi siten erittäin epätodennäköistä, että koronalaskumarkkina olisi tässä ja osakkeiden suunta olisi jatkossa vain ylös päin.

Sijoittajan näkökulma

On tyypillistä, että laskumarkkinassa tunnelmat vaihtelevat pelosta optimismiin. Markkinoiden konsensus on, että palautuminen on V:n muotoinen ja että osakkeita kannattaa ostaa, kun epidemiapiikki on ohitettu. Epidemiapiikin jälkeen seuraa tartuntojen ja koronakuolemien lasku ja sitten asteittainen palautuminen karanteenimoodeista normaaliin. Ensimmäisiä viitteitä tästä on jo Tanskan esimerkin viitoittamana.

Koska konsensus on hyvin yhtäläinen, niin moni sijoittaja pelkää jäävänsä pois kurssinoususta (#fomo). Tämä voimistaa kurssinousua, kun riskinottohalukkaat sijoittajat rynnivät markkinoille.

Valitettavasti tie ulos koronakriisistä takaisin normaaliin on kuitenkin pitkä ja pomppuinen. Juuri nyt markkina on innoissaan epidemiapiikin mahdollisesta ohittamisesta. Tunnelmat voivat kuitenkin vaihtua, kun saadaan uutta talousdataa, kuten torstaina uudet työttömyyshakemukset ja Michiganin kuluttajaluottamusindeksi. Lisäksi tulevina viikkoina alkaa tulla Q1-tulosraportteja, jotka todennäköisesti ovat vielä kohtuullisia tammi-helmikuun osalta, mutta näkymät Q2:lle ja loppuvuodelle ovat heikot. Moni pörssiyritys on jo perunut tulosohjauksensa ja samaan epävarmuussyyhyn vedoten ohjaukset Q2:lle ja vuodelle 2020 tulevat olemaan harvassa.

Oma soppansa ovat yhtiöt, jotka eivät selviä koronakriisistä. Näitä listasimme jo aiemmin ja Stockmann oli listallamme. Yhtiö ilmoitti 6.4.2020, että hakeutuu yrityssaneeraukseen. Stockmann selvisi finanssikriisistä ja Venäjän talouskriisistä, mutta huojuva torni kaatui koronaan. Vastaavia ilmoituksia tullaan kuulemaan lisää. Pörssitunnelman happanemisen voi saada aikaan jonkin tai joidenkin suurempien yhdysvaltalaisyritysten kaatuminen.

Epidemia ei myöskään ole sijoittajan ainoa huoli. Saudien ja Venäjän öljysota on painanut öljyn hinnan niin alas, että analyytikoiden mukaan 9/10-yhdysvaltalaisesta pienemmästä öljyntuottajasta on vaarassa mennä nurin.

Siksi sijoittajan on seurattava luottomarkkinoiden kehittymistä. Kuinka paljon firmoja menee nurin koronasta ja öljysodasta johtuen. Paljonko tämä aiheuttaa työttömyyttä? Onko osa pankeista vaarassa luottotappioiden kasvaessa? Sijoittajan on muistettava, että koronakriisistä ei olla lopullisesti ulkona ennen kuin luottomarkkinat normalisoituvat.

Kun epidemia on selätetty, luottomarkkinat ovat normalisoituneet ja talous palailee normaaliin, sijoittajalla on edessä seuraava ongelma. Valtioiden velkataakat ja elvytysmoodista kääntyminen kiristävään rahapolitiikkaan. Finanssikriisi sai aikaan Euroopan velkakriisin, joka oli sijoittajan päänvaivana 2010, 2011 ja 2012. Vastaavaa on mahdollisesti edessä 2021, 2022 ja 2023…

Näillä huolilla ei ole tarkoitus pelottaa osakesijoittajaa lopullisesti vaan, kun riskit tiedostaa, on helpompi toimia.

Tässä ohjenuorat, joilla koronakriisistä ja tulevista haasteista selviää:



SINUA VOISI KIINNOSTAA MYÖS NÄMÄ ARTIKKELIT



YKSITYISSIJOITTAJALLE AMMATTILAISTEN TIETO & TYÖKALUT

  • Osaketyökalu
  • ETF-työkalu
  • Indeksityökalu
  • Markkinaympäristö ja riski-indikaattorit
  • Markkinakatsaus
  • Analyysit ja rahastovertailut
  • Mallisalkut ja sijoitusideat
  • Lukuoikeus koko tietopalvelun sisältöön
  • Yhteistyökumppaneiden jäsenedut
  • Opastus chatissa
Trialbox








Sijoittaja.fi / Investment Intelligence Oy