Nordea on osa monen osinkosijoittajan salkkua, mutta miten yhtiön osinko vertautuu muihin pohjoismaisiin pankkeihin? Lue vertaileva analyysi!
Pohjoismaiset pankit osinkovertailussa
Nordea on yksi Suomen kovimmista osinkokoneista, ja osake löytyy varmasti monen suomalaisen osinkosijoittajan salkusta. Tästä kertoo osaltaan se, että yhtiön osinkoa koskevat artikkelit ovat usein sivustomme luetuimpia sisältöjä. Moni vakaata osinkotuottoa arvostava sijoittaja on voinut kiintyä Nordeaan jo siinä määrin, ettei muista vertailla sitä muihin sektorin osinkokoneisiin. Löytyykö Pohjoismaista vielä parempaa osinkoa maksavaa pankkiosaketta?
Lähdimme selvittämään asiaa vertailemalla Nordeaa sen suoriin kilpailijoihin – muihin pohjoismaisiin pankkeihin. Mukaan valittiin kuitenkin vain pankkeja, jotka pärjäävät Nordealle osinkovertailussa. Valinnat teimme kansainvälisten osakkeiden Osaketyökalulla, jossa rajasimme osakkeet Pohjoismaihin ja tämän jälkeen valitsimme kolme pankkiosaketta, jotka saavat täydet kymmenen pistettä työkalun osinkofaktorista.
Sparebanken Norge (SBNOR)
Sparebanken Norge on norjalainen säästöpankki, joka sai nykyisen muotonsa vuonna 2025, kun Sparebanken Sør ja Sparebanken Vestiin yhdistyivät. Yhtiö tarjoaa perinteisiä pankki- ja rahoituspalveluja yksityis- ja yritysasiakkaille Norjassa. Tällä hetkellä pankki on maansa viidenneksi suurin.
Sparebanken Norge ei ole juridiselta rakenteeltaan tavallinen osakeyhtiö, eikä sen pörssilistatut arvopaperit ole osakkeita vaan oman pääoman ehtoisia todistuksia(equity certificates, todistukset). Todistukset muistuttavat monilta osin osakkeita, esimerkiksi niiden verokohtelun puolesta, ja ne oikeuttavat osaan pankin tuloksesta, mutta niiden tuottamat omistus- ja vaikutusoikeudet poikkeavat tavallisista osakkeista. Liiketoiminnaltaan Sparebanken Norgen voi kuitenkin sanoa olevan tyypillinen pankkiyhtiö, jonka tulokseen vaikuttavat muun muassa korkotaso, luottotappiot ja Norjan talouden kehitys.
Sparebanken Norgen osinkopolitiikkana on jakaa noin 50 prosenttia vuosittaisesta tuloksestaan ulos osinkona. Voitonjaossa huomioidaan kuitenkin pankin taloudellinen tilanne sekä sen hetkinen strategia. Osinko jaetaan tyypillisesti yhdessä erässä tilikautta seuraavana keväänä.
Tilikaudelta 2025 Sparebanken Norge jakoi osinkoa 12,0 Norjan kruunua per todistus. Osinko vastasi 71,5 prosenttia tilikaudelta kertyneestä tuloksesta per todistus. Todistuskohtainen tulos (vrt. EPS) oli 16,78 kruunua. Osinkopolitiikan mukaisen voitonjakosuhteen ylittämistä Sparebanken Norge perusteli tilikauden 2025 hyvällä tuloksella, CRR3-sääntelyn käyttöönotosta saaduilla pääomahyödyillä sekä niiden seurauksena muodostuneella erittäin vahvalla pääoma-asemalla.
Swedbank (SWED)
Ruotsalainen Swedbank on yksi Pohjoismaiden ja Baltian alueen suurimmista vähittäis- ja yrityspankeista. Pankin päämarkkina on Ruotsi, mutta sillä on vahva asema myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Swedbankilla on yritysasiakastoimintaa myös muissa Pohjoismaissa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa yhtiön haarakonttori on toiminut vuodesta 2005 lähtien.
Keskeisillä markkinoillaan Swedbank palvelee laajaa asiakaskuntaa, johon kuuluvat niin kotitaloudet kuin pk- ja suuryritykset. Pankin liiketoiminnan painopiste on arjen pankkipalveluissa, asuntorahoituksessa sekä säästämisessä ja varainhoidossa. Pankkisektorille tyypillisesti Swedbankin tuloskehitys nojaa korkoympäristöön, luottotappioihin ja palkkiotuottoihin, ja Swedbankissa korostuvat erityisesti Ruotsin asuntomarkkina sekä Baltian talouskehitys.
Swedbankin osinkopolitiikkana on Nordean tavoin jakaa 60-70 prosenttia vuotuisesta tuloksesta ulos osinkona. Osinko maksetaan kuitenkin yhdessä erässä keväisin.
Tilikaudelta 2025 Swedbank päätti jakaa perusosinkoa 20,45 Ruotsin kruunua osakkeelta, mikä vastaa 70,6 prosenttia tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta. Tämän lisäksi Swedbank kuitenkin jakoi 9,35 kruunun ylimääräisen osingon. Ylimääräistä osinkoa perusteltiin vahvalla pääomatilanteella.
DNB Bank (DNB)
DNB Bank on Norjan suurin finanssikonserni ja maan toiseksi suurin pörssiyhtiö markkina-arvolla mitattuna. DNB:n päämarkkina on Norja, mutta se toimii laajasti ympäri maailman. Suomessa yhtiön yrityspankki on toiminut vuodesta 2004 lähtien. Vuonna 2024 DNB Bank osti ruotsalaisen investointipankki Carnegie Holding AB:n, jonka yhdistynyt investointipankkiliiketoiminta toimii yhä Suomessa DNB Carnegie -brändin alla.
DNB Bankin liiketoiminta koostuu perinteisistä pankkipalveluista sekä vakuutus- ja eläkepalveluista, joita tarjotaan niin kotitalouksille kuin yrityksille. Lisäksi DNB panostaa digitaalisiin finanssipalveluihin ja kehittää niitä aktiivisesti.
Voitonjaon osalta DNB Bankin tavoitteena on maksaa helposti ennakoitavaa osinkoa. Virallinen osinkopolitiikka on jakaa vähintään 50 prosenttia vuotuisesta tuloksesta osinkona, mutta yhtiö on myös kertonut tavoittelevansa vuosittain kasvavaa perusosinkoa. Osingonjakoa voidaan tukea myös omien osakkeiden takaisinostoin. Voitonjaossa huomioidaan kuitenkin DNB:n kulloinenkin tilanne. Osinko maksetaan yhdessä erässä keväisin.
Tilikaudelta 2025 DNB Bank maksoi osakkeenomistajilleen osinkoa 18,0 Norjan kruunua per osake. Jaettu osinko vastasi 63,3 prosenttia tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (28,45 NOK).
Vakaa osinkotuotto yhdistää pankkeja
Pankit ovat usein tunnettuja pitkästä osinkohistoriastaan, mikä pätee myös tämän vertailun pohjoismaisiin pankkeihin. Kolmellä näistä osinkohistoria koki kuitenkin kolauksen vuonna 2020, kun koronapandemian puhjettua Euroopan keskuspankki suositteli rahoituslaitosten rajoittavan osingonmaksua ja omien osakkeiden takaisinostoja järjestelmäriskin pienentämiseksi. Ainoastaan Sparebanken Norge, tuolloin vielä Sparebanken Vest, maksoi tilikauden 2019 osinkonsa normaalisti keväällä 2020. Myös muut kolme pankkia jakoivat tilikauden 2019 osingon, mutta vasta rajoitussuosituksen päätyttyä.
Tilikaudesta 2020 eteenpäin kaikki neljä pohjoismaista pankkia ovat kuitenkin kasvattaneet osakekohtaista perusosinkoaan vuosittain. Tämän lisäksi lisäosinkoa ovat jakaneet Sparebanken Norge tilikaudelta 2022 ja Swedbank tilikausilta 2021 ja 2025.