Aiempi kaava oli yksinkertainen: puolittuminen, nousu, huippu, lasku, toistuu neljän vuoden välein. Vuoden 2025 piti olla räjähdysmäinen nousuvuosi, mutta hinta ei seurannutkaan käsikirjoitusta. Miksi?
Mitä Bitcoin-sykli tarkoittaa?
Bitcoin-syklillä viitataan Bitcoin-markkinan historialliseen nousu- ja laskurytmiin, joka on kytkeytynyt erityisesti Bitcoin halving -tapahtumaan eli puolittumiseen. Puolittuminen tapahtuu noin neljän vuoden välein, jolloin uusien bitcoinien liikkeeseenlasku puolittuu ja tarjonnan kasvu hidastuu merkittävästi. Edellinen puolittuminen oli huhtikuussa 2024, jolloin uusi tarjonta putosi noin 900 Bitcoinista noin 450 Bitcoiniin päivässä. Seuraava puolittuminen on arviolta 2028, jolloin määrä putoaa taas noin 225 Bitcoiniin päivässä. Koska Bitcoinin tarjonta on ennalta määrätty, tällä tarjontashokilla on ollut keskeinen rooli hintadynamiikassa. Mikäli kysyntä pysyy vakaana tai kasvaa, tarjonnan kiristyminen on tyypillisesti luonut edellytykset hintojen nousulle.
Historiallisesti sykli on edennyt melko selkeissä vaiheissa:
- Kertymävaihe (akkumulaatio): hinnat ovat matalalla laskumarkkinan jälkeen ja markkinasentimentti on heikko
- Nousumarkkina (bull-markkina): pääomavirrat kasvavat, hinnat nousevat ja kiinnostus lisääntyy
- Euforia / huippu: arvostukset irtautuvat fundamentaalisista tekijöistä ja volatiliteetti kasvaa
- Laskumarkkina (karhumarkkina): voimakas korjausliike pyyhkii pois suuren osan edellisen nousun voitoista
Aiemmissa sykleissä louhijat olivat keskeinen tarjontatekijä ja markkinan dominoivimpia myyntilähteitä, koska institutionaalisia ostajia, ETF:iä tai yritystaseiden Bitcoin-strategioita ei käytännössä ollut. Louhijoiden käyttäytymisensä määritti syklin rytmiä. Kun he myivät, hinta painui. Kun he pidättivät, niukkuus loi nousun edellytykset. Louhinnan kapituloituminen on historiallisesti osunut moniin Bitcoinin syklipohjiin, joskin signaali ei ole ollut aukoton.
Vaikka tämä sykli on toistunut useamman kerran, sen pysyvyys ei ole itsestäänselvyys. Markkina on kehittynyt nopeasti. Institutionaalinen osallistuminen on kasvanut räjähdysmäisesti, sääntely-ympäristö on hyvin erillainen ja markkinarakenteet ovat monipuolistuneet.
Bitcoin-sykli toimii hyvänä viitekehyksenä markkinan ymmärtämiseen. Viimeaikaisten muutosten vuoksi on kuitenkin perusteltua kysyä, onko perinteinen syklisyys edelleen voimassa, rikki vai murroksessa?
Onko sykli mennyt rikki?
Onko Bitcoin-sykli sitten rikki? Yhä useampi vakavasti otettava analyytikko sanoo kyllä tai ainakin, että perinteinen nelivuotissykli on muuttunut niin perustavanlaatuisesti, ettei sen varaan kannata enää puhtaasti rakentaa sijoituspäätöksiä.
Selkein murros nähtiin vuonna 2025, joka rikkoi historiallisen kaavan. Aiemmin puolittumisen jälkeinen vuosi (2013, 2017, 2021) tuotti huikeita nousuja ja muodosti syklin huipun. Nyt huhtikuun 2024 puolittumisen jälkeisestä pohjasta Bitcoin nousi lokakuun 2025 huippuun vain noin 100 %. Tämä oli murto-osa aiempien syklien liikkeistä ja vuosi päättyi laskuun.
Syyn ymmärtää mittasuhteista. Vuoden 2024 puolittumisen jälkeen louhijat tuottavat markkinoille noin 450 uutta bitcoinia päivässä, eli nykyhinnoilla noin 35 miljoonaa dollaria. Vuoden 2025 aikana spot-Bitcoin-ETF:t imivät kymmeniä miljardeja dollareita uutta pääomaa. Toisin sanoen ETF:t liikuttavat kuukaudessa enemmän pääomaa kuin louhijat tuottavat vuodessa. Tarjontashokki on yhä olemassa, mutta se hukkuu kysyntäpuolen virtojen kokoluokkaan.
Tämä on muuttanut Bitcoinin luonteen perustavanlaatuisesti. Aiemmin se oli tarjontavetoinen omaisuuslaji. Hinta nousi, koska puolittuminen vähensi uutta tarjontaa ja loi niukkuutta. Nyt se on likviditeettivetoinen. Hinta seuraa sitä, kuinka paljon pääomaa virtaa markkinoille. Se taas määräytyy Fedin rahapolitiikan, globaalin likviditeetin ja institutionaalisten taseiden mukaan – ei enää louhintarytmin.
Volatiliteetti on yhä paikallaan, mutta puolittumiseen sidottu rytmi on käytännössä korvautunut institutionaalisten pääomavirtojen ja makroympäristön ohjaamalla syklillä.
Louhijat – syklin unohdettu osapuoli
Sykli näkyy myös louhinnan puolella, ja siellä viesti on selvä. Vanha liiketoimintamalli ei enää toimi, ainakaan samassa mittakaavassa. Aiemmissa sykleissä louhijoiden kaava oli yksinkertainen ja luotettava:
- Louhi bitcoineja
- Myy osa kustannusten kattamiseksi
- Pidä loput taseessa, ja odota vahvaa nousumarkkinaa
Tämä toimi, kun puolittumisen jälkeinen vuosi tuotti aina rajun hinnannousun. Nyt hinta ei noussutkaan puolittumisen jälkeen tarpeeksi vahvojen katteiden tuottamiseksi.
Kun Bitcoinin hinta romahti lokakuun 2025 huipusta (~126 000 $) helmikuussa 2026 alle 70 000 dollarin, louhijoiden dollarimääräiset tulot puolittuivat. Hashprice putosi puolittumisen jälkeisiin pohjiin, alle 30 dollariin per PH/s/päivä. JPMorganin arvion mukaan teollisuuden keskimääräinen tuotantokustannus on noin 77 000 dollaria, eli käytännössä monille louhijoille hinta ajautui tappiolliseksi.
Paine näkyy myös verkon kapasiteetissa. Hashrate eli verkon yhteenlaskettu laskentateho on tippunut lokakuun 2025 huipusta noin 15–20 % alemmas, ja huhtikuussa 2026 se liikkuu 920–995 EH/s tasolla. Helmikuussa nähtiin vielä jyrkempi notkahdus, kun talvimyrsky Fern pakotti yhdysvaltalaisia louhijoita sammuttamaan koneitaan. Hashrate putosi hetkellisesti 663 EH/s:ään ja vaikeustaso laski 11,4 %, mikä oli suurin pudotus sitten Kiinan louhintakiellon 2021. Verkko on osittain palautunut, mutta se ei ole noussut takaisin huippulukemiin.
AI-buumi puristaa louhintaa myös infrastruktuurin tasolla. Louhintalaitteet valmistetaan samoissa puolijohdetehtaissa kuin AI-sirut, ja louhinta kilpailee samasta sähköstä, kiinteistöistä ja jäähdytyksestä kuin tekoälydatakeskukset.
Vastauksena suuret yhtiöt – kuten Core Scientific, Hut 8 ja Iris Energy – suuntaavat infrastruktuuriaan tekoälydatakeskuksiin, joissa katteet ovat moninkertaiset louhintaan verrattuna. Tarkkoja aggregaattilukuja kannattaa katsoa varauksella, mutta se antaa tietoa trendistä.
Louhinnan rooli hinnanmuodostuksessa ei ole kadonnut, mutta sen vaikutus on pienentynyt selvästi. Noin 20 miljoonaa Bitcoinia on jo louhittu ja enää noin miljoona on jäljellä. Louhinnasta saatujen Bitcoinien määrä ei riitä samalla tavalla liikuttamaan markkinaa, ellei louhijoiden taseessa ole suuria reservejä pitkältä ajalta. Q1/2026 ajanjaksolla louhijat myivät enemmän kuin koskaan historiassa, mutta hinnan suunta määräytyi silti ETF-virtojen mukaan. Kun ETF-ulosvirrat painoivat hintaa tammi-helmikuussa, louhijoiden myynti pahensi tilannetta. Kun virrat kääntyivät huhtikuussa, hinta nousi 14 prosenttia kuukauden aikana, vaikka louhijat olivat yhä nettomyyjiä.
Mitä tästä jää käteen?
Bitcoinin syklisyys ei ole kadonnut, mutta se ei myöskään seuraa enää sitä mekaanista, puolittumiseen sidottua rytmiä, joka määritti markkinaa kymmenen vuoden ajan.
Kysyntäpuolella retail-vetoinen ostokäyttäytyminen on korvautunut institutionaalisilla virroilla ja ETF-tuotteilla. Tarjontapuolella yhä useampi louhija siirtyy nettomyyjäksi rahoittaakseen siirtymää tekoälybisnekseen – kaikki eivät, mutta suunta on selvä. Kun saman pelilaudan kaksi keskeisintä voimaa, kysyntäpuolen rakenne ja louhintapuolen rooli, ovat molemmat muuttuneet, on vaikea uskoa että vanha sykliteoria pätisi sellaisenaan.
Vuoden 2025 vaisu nousu osoitti jo, että klassinen kaava ei pätenyt. Aiemmin puolittumista seuraava vuosi oli aina syklin huippu erittäin vahvoilla nousuilla. Nyt nousu jäi 100 prosenttiin.
Tulevat vuodet kertovat sen, kuinka rakenteellinen muutos on. Jos hinta tekee uuden huipun ja perinteinen pohjavaihe jää tulematta, vanha käsitys nelivuotissyklisykliteoriasta voitaneen haudata lopullisesti.
Käsitteet lyhyesti:
- Hashprice: Louhijan saama päivittäinen tuotto laskentatehoa kohti, ilmaistuna dollareina per petahash sekunnissa per päivä ($/PH/s/päivä). Mittaa siis kuinka kannattavaa louhinta on. Mitä alempi luku, sitä tiukemmilla louhijat ovat.
- Hashrate: Koko Bitcoin-verkon yhteenlaskettu laskentateho. Mittaa kuinka paljon louhintakapasiteettia on käytössä. Romahdus tarkoittaa, että koneita on sammunut. Syynä voi olla joko lyhytaikainen häiriö (myrsky, sähkökatko, kuumuus) tai pysyvämpi taloudellinen paine, joka ajaa tehottomat louhijat lopullisesti pois.
- Vaikeustaso: Bitcoin-protokolla säätää automaattisesti noin kahden viikon välein, kuinka vaikeaa lohkojen löytäminen on. Tarkoitus on pitää lohkoaika 10 minuutissa: kun louhintatehoa lisätään verkkoon, vaikeustaso nousee, ja kun louhijoita poistuu, se laskee. Jälkimmäisessä tapauksessa jäljelle jääneiden on helpompi ansaita palkkioita.
- Kapituloituminen: Hetki, jolloin sijoittajat tai louhijat luovuttavat ja myyvät tappiolla. Louhijoiden kapituloituminen tarkoittaa erityisesti tilannetta, jossa tappiolliset louhijat sammuttavat koneita ja myyvät bitcoinejaan. Historiallisesti tällaiset hetket ovat osuneet karhumarkkinan pohjaan ja merkinneet ostopaikkaa.