Viisi draiveria, jotka ajavat pääomia Bitcoiniin vuonna 2025

Miksi pääomat ohjautuvat Bitcoiniin vuonna 2025?

Tässä artikkelissa kokoamme yhteen Sijoittaja.fi:n puheenvuoron BTCHEL 2025 -tapahtumasta (15.–16.8.2025) sekä 16.9.2025 pidetyn webinaarin ydinsisällön: viisi keskeistä ajuria, jotka määrittävät pääomavirtoja Bitcoiniin juuri nyt.

Katso tallenne webinaarista

Sijoittaja.fi:n16.9.2025 pidetyn webinaarin tallenne. Puhujana Juuso Huusko-Viikilä.

Bitcoin on tarjonnut yli 68 000 % tuoton viimeisen 10-vuoden aikana

Bitcoin on kulkenut viimeisen 16-vuoden aikana poikkeuksellisen matkan: sen arvo on noussut yli 12 000 000 000 % vuodesta 2009 ja yli 68 000 % vuoden 2015 jälkeen. Tämä tarkoittaa, että sen keskimääräinen vuosituotto (CAGR) on ollut huikeat, yli 90 % viimeisen kymmenen vuoden ajalta ja yli 200 % vuodesta 2009 lähtien.

Bitcoinista puhuttaessa esille nousevat usein termit “inflaatiosuoja” ja “digitaalinen kulta”, mutta historiallisesti sen käyttäytyminen on ollut kuitenkin lähempänä korkean riskin omaisuusluokkaa – hurjista tuotoista huolimatta. Sen arvo on heilunut rajusti sekä nousu- että laskumarkkinoissa ja erityisesti laskusykleissä sen kehitys on kulkenut käsi kädessä teknologiaosakkeiden ja Nasdaq-indeksin kanssa. 

Vuonna 2025 näyttää kuitenkin siltä, että tämä narratiivi on muuttumassa. Huhtikuun tullipaniikissa teknologiaosakkeet sukelsivat, mutta Bitcoin kesti tilanteen selvästi paremmin. Tämä viittaa siihen, että osa sijoittajista on alkanut nähdä sen vaihtoehtona perinteisille turvasatamille. Mikäli kehitys jatkuu, Bitcoinin rooli voi hiljalleen siirtyä pois spekulatiivisesta kulmasta kohti aidompaa digitaalisen kullan asemaa – omaisuuserää, joka ei ole enää riippuvainen vain riskinottohalukkuuden sykleistä, vaan myös makrosuojautumiseen liittyvistä pääomavirroista.

#1 Draiveri: ETF-rahastot ja institutionaalisen kysynnän kasvu

Yksi ylivoimaisesti suurimmista Bitcoinin asemaa muuttaneista tekijöistä on ollut spot-ETF-rahastojen hyväksyntä. Tammikuussa 2024 Yhdysvaltain arvopaperiviranomainen SEC hyväksyi kerralla peräti 11 Bitcoin-ETF:ää, mikä avasi täysin uuden kanavan institutionaaliselle pääomalle.

Ennen vuotta 2024 eläkerahastoilla ja vakuutusyhtiöillä ei käytännössä ollut mahdollisuuksia osallistua Bitcoin-markkinoille. Kun tämä muuttui – muutoksen aiheuttama mittakaava oli valtava. Hyvänä esimerkkinä BlackRockin IBIT-ETF, joka kasvoi alle vuodessa yli 70 miljardin dollarin kokoiseksi – rikkoen aiemmat ennätykset yli viisinkertaiseksi. 

Viimeisen 1,5 vuoden aikana, kaikkien ETF:ien yhteenlaskettu pääoma on kasvanut jo yli 150 miljardiin dollariin, jonka lisäksi markkinoilla on ollut useita yksittäisiä päiviä, jolloin pääomavirrat ovat olleet yli miljardin dollarin suuruisia. 

Bitcoinin hinta yli nelinkertaistui vuoden 2023 pohjilta

ETF-rahastojen lanseeraus ei ainoastaan avannut markkinoita instituutioille, vaan sillä oli myös välitön ja voimakas vaikutus Bitcoinin hintaan. Kun rahastot ostavat Bitcoineja suoraan spot-markkinoilta, ne poistivat suuren määrän kolikoita kierrosta, luoden jatkuvaa, rakenteellista kysyntää.

Kun tämä kehitys osui vielä yhteen tarjontapuolen niukkuuden kanssa, tuloksena oli rakenteellinen epätasapaino, jossa kysyntä ylitti tarjonnan selvästi. Seurauksena Bitcoinin hinta nousi alle kahdessa vuodessa vuoden 2023 pohjista, noin 26 000 dollarista, yli 115 000 dollariin.

#2 Draiveri: Regulaatio

Institutionaaliset virrat eivät luonnollisestikaan synny tyhjästä – ne tarvitsevat selkeät pelisäännöt. Selkeytynyt sääntely onkin ollut toinen voimakkaimmista rakenteellisista ajureista Bitcoinin pääomavirroille.

Samalla, kun spot-Bitcoin-ETF:t saivat virallisen hyväksynnän, myös säilytysratkaisujen sääntelyä vahvistettiin ja verotus- sekä raportointikehyksiä täsmennettiin. Näin luotiin pohja sille, että instituutiot voivat toimia markkinalla samalla varmuudella kuin perinteisissä omaisuusluokissa.

Regulaation vaikutus näkyi nopeasti niin kutsutun portinvartija-ilmiön kautta. Kun ovet avattiin, pääoma virtasi sisään voimalla. Suuret toimijat eivät ainoastaan sijoittaneet itse, vaan niiden mukaantulo loi myös luottamusta laajemmin markkinoihin – aivan kuten kävi aikoinaan kultapohjaisten ETF-rahastojen kohdalla.

Vuoden 2024 jälkeen Bitcoin ei ollut enää harmaan alueen sijoituskohde, vaan virallisesti hyväksytty vaihtoehto institutionaalisessa salkunhoidossa.

#3 Draiveri: Rajallisuus ja puoliintumissyklit

Bitcoin on ainutlaatuinen omaisuusluokka, sillä sen tarjonta on sekä rajattu että ennalta määrätty. Kokonaismäärä on pysyvästi rajoitettu 21 miljoonaan kolikkoon, joista valtaosa – noin 20 miljoonaa – on jo louhittu. Tämä tekee Bitcoinista luonteeltaan niukan resurssin, vielä tiukemmin määritellyn kuin kullasta. 

Sijoittajan näkökulmasta se tarkoittaa, että Bitcoin on käytännössä ainoa omaisuusluokka, jonka tarjonta pienenee mekaanisesti samalla, kun kysyntä voi kasvaa lähes rajattomasti.

Niukkuutta korostaa  entisestään aina neljän vuoden välein tapahtuva halving, eli louhintapalkkion puolittuminen. Vuonna 2009 palkkio oli 50 Bitcoinia lohkoa kohden, vuoden 2024 puolittumisen jälkeen enää 3,125 Bitcoinia ja vuonna 2028 se putoaa 1,5625 Bitcoiniin. Näin uusien kolikoiden virta markkinoille vähenee tasaisesti, kunnes viimeinen Bitcoin louhitaan arviolta vuonna 2140.

Vuonna 2024 kysyntä ja tarjonta kohtasivat täydellisessä ajoituksessa

Vuoden 2024 puolittuminen osui historiallisen otolliseen hetkeen. Spot-ETF-rahastojen ennennäkemättömän vahva kysyntä yhdistyi tarjonnan supistumiseen: rahastot ostivat päivittäin keskimäärin noin 2 500 Bitcoinia, kun uusia louhittiin enää noin 450 kappaletta. Tämä rakenteellinen epätasapaino johti väistämättä voimakkaaseen nousupaineeseen, joka näkyi hinnan moninkertaistumisena lyhyessä ajassa.

Havainnollistusta voi hakea reaalimaailmasta: mitä tapahtuisi, jos öljyntuotanto puolitettaisiin yhdessä yössä ja samaan aikaan Yhdysvallat, Eurooppa ja Kiina kaksinkertaistaisivat kulutuksensa? Juuri tällainen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta on ollut Bitcoinin markkinoilla vuosien 2024–2025 aikana.

#4 Draiveri: Makrotaloudellinen ympäristö

Vuosien 2007–2009 finanssikriisin jälkeen länsimaat ovat eläneet poikkeuksellisessa talousympäristössä. Keskuspankit laskivat ohjauskorkoja nollaan ja jopa negatiivisiksi, ostivat valtavia määriä velkakirjoja ja pumppasivat likviditeettiä markkinoille ennennäkemättömässä mittakaavassa.

Vuonna 2020 alkanut koronapandemia vei tilanteen vielä pidemmälle. Sekä rahapolitiikka että finanssipolitiikka irrotettiin käytännössä kaikista rajoitteista: valtioiden alijäämät kasvoivat räjähdysmäisesti ja keskuspankit rahoittivat kriisimenot suoraan markkinaostoilla.

Inflaatio ja ostovoima

Yhdysvalloissa yhden dollarin ostovoima on heikentynyt 2009–2025 noin 50 prosenttia, ja euroalueella kehitys on ollut samankaltainen. Monissa talouksissa tilanne on ollut tätäkin dramaattisempi: Argentiina, Venezuela ja Turkki ovat esimerkkejä maista, joissa inflaatio on ollut vuosittain kymmeniä prosentteja, jopa yli 100 %.

Näissä ympäristöissä Bitcoin ei ole enää pelkkä spekulatiivinen sijoituskohde, vaan käytännössä ainoa tapa säilyttää varallisuuden arvoa.

Valtioiden velkakierre

Alkuvuonna 2025 Yhdysvaltain valtionvelka ylitti ensimmäisen kerran 36 biljoonaa dollaria. Korkomenot nousivat budjetin suurimmaksi yksittäiseksi kulueräksi, eikä poliittinen todellisuus näytä mahdollistavan mittavia menoleikkauksia.

Tämä on synnyttänyt ns. fiskaalisen kierteen:

• enemmän velkaa → korkeammat korot → lisää rahan painamista → kiihtyvä inflaatio → pääoman pako → entistä enemmän velkaa

Velkaantuminen ei tokikaan ole yksinään Yhdysvaltain ongelma. Myös Euroopan maat, Japani ja monet kehittyvät taloudet kamppailevat täysin saman yhtälön kanssa.

Geopoliittinen epävarmuus

Viime vuosien geopoliittiset jännitteet ja suurvaltojen väliset voimasuhteiden muutokset ovat mutkistaneet makrotaloudellista tilannetta entisestään. 

Yhdysvallat on käyttänyt dollarin asemaa taloudellisena ja poliittisena välineenä – esimerkiksi pakotteiden, kaupparajoitteiden ja rahoitusmarkkinoiden pääsyrajoitusten kautta. Tätä ilmiötä kutsutaan usein dollarin aseellistamiseksi.

Monille valtioille, erityisesti niin sanotuille BRICS-maiden kaltaisille nouseville talouksille, tämä on ollut signaali siitä, että liiallinen riippuvuus dollarista on strateginen riski. Niiden pyrkimykset rakentaa vaihtoehtoisia maksujärjestelmiä, kehittää omia valuutta- ja kaupankäyntiratkaisuja sekä lisätä kultavarantoja kumpuavat juuri tästä huolesta.

Kun dollarin valta-asemaa kyseenalaistetaan, sijoittajat ja valtiot etsivät vaihtoehtoja, joilla voidaan vähentää riippuvuutta yhdestä reservivaluutasta. Perinteisesti tämä on tarkoittanut kullan roolin vahvistumista, mutta viime vuosina keskusteluun on tullut myös Bitcoin.

Muut lieveilmiöt

Makroajureiden rinnalle on noussut myös joukko näkyviä ilmiöitä, jotka ovat lisänneet Bitcoinin tunnettuutta ja kiinnostavuutta sijoittajien silmissä:

• Bitcoiniin keskittyvät treasury-yhtiöt: MicroStrategy (nyk. Strategy) omistaa lähes 600 000 BTC:tä ja toimii käytännössä pörssilistattuna Bitcoin-rahastona.
• Yhdysvaltain valtion varanto on kasvanut yli 200 000 BTC:hen, ja sitä on alettu kutsua “strategiseksi reserviksi”.
• Poliittiset kannanotot, esimerkiksi Donald Trumpin julistus Bitcoin-louhinnan nostamisesta strategiseksi teollisuudeksi.
• Mahdollisuus tallettaa Bitcoinia eläkesäästöihin, kuten 401(k)-tileille.

Nämä eivät muuta fundamentteja, mutta ne vahvistavat Bitcoinin narratiivia ja lisäävät sijoittajien kiinnostusta.

#5 Draiveri: Varallisuus- ja digierot

Viime vuosikymmenten talouskehitys on kasvattanut varallisuuseroja sekä valtioiden sisällä että sukupolvien välillä. Nollakorkojen ja elvytyspolitiikan aikakaudella omaisuuserien, kuten asuntojen ja osakkeiden, hinnat nousivat voimakkaasti. Tästä hyötyivät eniten ne, joilla oli jo varallisuutta valmiiksi. Nuoremmille sukupolville – erityisesti Z-sukupolvelle – tilanne on näyttäytynyt päinvastaisena: asuntomarkkinoille pääsy on vaikeaa ja eläkejärjestelmien kestävyys kyseenalainen.

Samaan aikaan Z-sukupolvi on ensimmäinen täysin diginatiivi sukupolvi. Mobiilimaksut, globaalit verkkopalvelut ja kryptovaluutat ovat luontevia ilmiöitä, eivät uusia teknologioita. 

Tässä ympäristössä Bitcoin näyttäytyy vaihtoehtona, jossa ei vaadita pankkitiliä, sisäpiiriläisiä tai keskuspankin hyväksyntää. Se tarjoaa pääsyn globaaleille rahoitusmarkkinoille yhden sovelluksen kautta – tavalla, joka on nuoremmille yhtä itsestäänselvä kuin pankkitili oli vanhemmille sukupolville.

Fyysinen kulta vs. Digitaalinen kulta

Kulta on jo vuosituhansien ajan toiminut inflaatiosuojana ja arvonsäilyttäjänä. Sen arvo on perustunut rajalliseen tarjontaan, pitkäaikaiseen hyväksyntään sekä keskuspankkien ja sijoittajien kysyntään.

Kullan markkina-arvo on vielä tällä hetkellä ylivoimainen –  noin 23,5 biljoonaa dollaria. Sen kysyntä jakautuu koruihin, sijoituksiin, keskuspankkien varantoihin sekä teollisuuteen. Bitcoinin markkina-arvo on vasta noin kymmenesosa tästä eli reilut 2,3 biljoonaa dollaria. 

Bitcoinin houkuttelevuutta kasvattaa kuitenkin se, että tarjonta on tarkasti rajattu 21 miljoonaan kolikkoon ja että se on globaali, digitaalisesti siirrettävä ja riippumaton yksittäisten valtioiden päätöksistä. Nuoremmat ja teknologiaorientoituneet sijoittajat näkevätkin Bitcoinin yhä useammin “digitaalisena kultana” – modernina vastineena perinteiselle arvonsäilyttäjälle.

Vuosi 2024 ja Bitcoin ETF:ien räjähdysmäinen suosio on muuttanut dynamiikkaa myös perinteisten sijoittajien näkökulmasta. On epätodennäköistä, että Bitcoin syrjäyttäisi kullan kokonaan. Samalla on kuitenkin entistä todennäköisempää, että molemmat omaisuusluokat toimivat rinnakkain, muodostaen kaksikon, joka tarjoaa sijoittajille suojaa epävarmassa ja velkaantuneessa maailmantaloudessa.

Markkina-arvot ja omistussuhteet

Kulta:

• Markkina-arvo: ~23,5 T USD
• Korut: 45–50 %
• Sijoitukset: 22–25 %
• Keskuspankit: 15–17 %
• Teollisuus & teknologia: 8–10 %

Bitcoin:

• Markkina-arvo: ~2,3 T USD
• Yksityiset: 67–70 %
• Pörssit: 14–15 %
• Spot ETF:t: ~7 %
• Julkiset yritykset: 4–5 %
• Valtiot: 2–3 %
• Yksityiset yritykset: 2 %
• DeFi-sopimukset: 1,3 %
• Louhijat: 0,5 %

Onko Bitcoinin ja Nasdaqin korrelaatio laskumarkkinoissa siis ohi?

Todennäköisesti ei. Rajuissa romahduksissa, joita ajaa likviditeettipaniikki – kuten luottokriisit tai äkilliset rahoitusjärjestelmän shokit – sijoittajat myyvät lähes kaikkea, mikä voidaan muuttaa nopeasti käteiseksi. Tällöin korrelaatio nousee jyrkästi sekä osakkeiden että muiden riskillisten omaisuusluokkien välillä. Turvassa ovat lähinnä lyhytaikaiset valtionvelkakirjat ja käteinen, eivät edes kulta tai Bitcoin.

Sen sijaan pidempikestoisissa stressijaksoissa, kuten stagflaatiossa tai velkahuolien korostuessa, Bitcoinin käyttäytyminen on alkanut muistuttaa enemmän kultaa. Näissä ympäristöissä pääomavirrat ohjautuvat makrosuojautumisen kautta, ja Bitcoin voi erkaantua Nasdaqin liikkeistä. Tämä kehitys tukee ajatusta siitä, että Bitcoinin rooli on siirtymässä vähitellen riskisijoituksesta kohti strategista arvonsäilyttäjää.

Usein kysyttyä: Miten Bitcoinia voi ostaa?

Bitcoinin voi hankkia nykyään useilla eri tavoilla ja lopullinen valinta riippuu lähinnä siitä, että haluaako sijoittaja omistaa itse kryptovaluuttaa vai altistua sen hinnanmuutoksille perinteisten sijoitusinstrumenttien, kuten ETF:ien tai johdannaisten (CFD) kautta.

Mistä voin ostaa bitcoineja helposti?

Voit hankkia bitcoineja esimerkiksi eTorosta*, joka tarjoaa helppokäyttöisen alustan kryptojen ostamiseen ja myymiseen.

Oikea Bitcoin – ostat ja omistat BTC:tä suoraan. Omistus rekisteröidään eToro-tilillesi ja voit myöhemmin siirtää kryptovarat eToro Money” -lompakkoon.

CFD (Contract for Difference) – Tämä on johdannainen sopimus, jossa et omista Bitcoinia suoraan, vaan lyöt vetoa sen hinnanmuutoksista.

Osta Bitcoinia eTorosta*

Kryptosijoitukset ovat riskialttiita ja erittäin volaatiileja. Veroja saatetaan periä. Lue lisää riskeistä

Onko suomalaisia vaihtoehtoja?

Kyllä. Coinmotion* on suomalainen kryptopalvelu, joka on Finanssivalvonnan rekisteröimä. Sen kautta voit ostaa, myydä ja säilyttää bitcoineja turvallisesti.

Coinmotion on suomalainen, Finanssivalvonnan valvoma palvelu, jossa ostat Bitcoinia suoraan euroilla.

Oikea Bitcoin – ostat ja omistat BTC:tä suoraan. Se tallennetaan Coinmotionin tarjoamaan säilytykseen, josta voit siirtää sen halutessasi “kylmälompakkoon”, jolloin hallitset kryptovaroja itse.

Maksutavat – talletukset onnistuvat pankkisiirrolla tai maksukortilla ja kaupankäynnistä peritään 0,5–1 %:n välityspalkkio riippuen kaupankäyntimääristäsi.

Osta Bitcoineja Coinmotionista*

Osta Bitcoineja Nordnetistä

Kyllä. Jos et halua ostaa bitcoineja suoraan, voit sijoittaa niihin pörssinoteerattujen rahastojen (ETF:ien) kautta. Esimerkiksi Nordnetistä löytyy iShares Bitcoin ETF*, joka seuraa bitcoinin hintaa.

Nordnetissä ei voi ostaa Bitcoinia suoraan, mutta sijoittaja voi altistua sen hinnalle erilaisten pörssinoteerattujen tuotteiden (ETF, ETP, ETN) kautta.

Bitcoin-ETP – seuraa Bitcoinin hintaa suoraan ja on usein fyysisesti katettu oikeilla Bitcoineilla (liikkeellelaskija säilyttää BTC:tä vakuutena).

Bitcoin-ETN – velkakirjatyyppinen pörssituote, joka seuraa Bitcoinin hintaa, mutta sijoittaja ei omista itse BTC:tä, vaan on liikkeellelaskijan vastapuoliriskiin sidottu.

Bitcoin-ETF – rahastomuotoinen pörssituote, joka sijoittaa Bitcoinin hintaa seuraaviin johdannaisiin tai (USA:ssa hyväksyttyjen mallien mukaisesti) spot-Bitcoiniin. Euroopassa tarjonta on rajallisempaa kuin Yhdysvalloissa.

Nämä tuotteet näkyvät sijoittajan Nordnet-salkussa kuten mitkä tahansa muutkin arvopaperit, eikä sijoittajan tarvitse huolehtia kryptojen säilytyksestä.

Osta Bitcoineja Nordnetista*

Bitcoinin hintaa seuraavat osakkeet

Yllä olevien vaihtoehtojen lisäksi sijoittaja voi altistua Bitcoinin hinnanvaihtelulle myös pörssilistattujen osakkeiden kautta. Nämä eivät ole suoraa kryptoomistusta, vaan yhtiöiden liiketoiminta ja osakekurssi ovat osittain sidoksissa Bitcoinin arvoon.

MicroStrategy (MSTR)* – yhdysvaltalainen ohjelmistoyhtiö, joka on hankkinut taseeseensa suuren määrän Bitcoinia. Yhtiön osakekurssia pidetään usein epäsuorana tapana sijoittaa Bitcoiniin, sillä sen arvo reagoi voimakkaasti BTC:n hintakehitykseen.

Coinbase (COIN)* – maailman suurimpiin kuuluva kryptopörssi, jonka liiketoiminta perustuu kaupankäyntivolyymiin ja kryptomarkkinoiden yleiseen kehitykseen. Osakekurssi korreloi tyypillisesti kryptomarkkinoiden sentimentin ja erityisesti Bitcoinin hinnan kanssa.

Nämä osakkeet eivät kuitenkaan seuraa Bitcoinin hintaa yhtä tarkasti kuin ETF/ETP-tuotteet tai suora kryptoomistus, koska yrityksiin liittyy lisäksi liiketoiminnallisia riskejä, regulaatioon liittyviä epävarmuuksia ja markkinakohtaisia tekijöitä.

Sijoita Bitcoiniin eTorossa

eToro on suosittu kryptoalusta erityisesti sen helppokäyttöisyyden, luotettavuuden ja laajan tarjonnan vuoksi. eToro tarjoaa yli 130 kryptovaluuttaa, selkeän 1 % kaupankäyntipalkkion sekä mahdollisuuden yhdistää kryptot osakkeisiin ja muihin sijoitustuotteisiin samassa salkussa. Lisäksi sosiaalisen kaupankäynnin ominaisuudet, kuten CopyTrader, antavat käyttäjille mahdollisuuden seurata ja kopioida menestyneiden sijoittajien krypto- ja osakeportfolioita.

Kryptosijoitukset ovat riskialttiita ja erittäin volaatiileja. Veroja saatetaan periä. Lue lisää riskeistä

(*) Affiliate-linkki. Linkin kautta siirtyminen sivustolle ei aiheuta kuluja käyttäjälle. Tehdyistä tilauksista sivusto voi saada rahallisen korvauksen.

Lue lisää aiheesta

Webinaaritallenne: Miksi pääomat ohjautuvat Bitcoiniin vuonna 2025?

Kryptovaluutta sijoituskohteena – kaikki mitä sijoittajan tulee tietää

Sijoittaja.fi:n käyttäjien edut saa nyt eToro Moneyn kautta

Satoshi Nakamoto – Bitcoinin mystinen luoja

Ethereum sijoituskohteena vuonna 2025

Altcoin sijoittaminen 2025 – Opas parhaisiin kryptovaluuttoihin ja strategioihin