Kuusi tunnettua algoritmia, jotka tietämällä voi saada lisähyötyä osakemarkkinoille

Eri arvioiden mukaan jopa 60-70% kaikesta osakekaupasta tehdään algoritmeilla. Piensijoittaja voi ottaa hyödyt irti tuntemalla tunnetuimpien algoritmien kaavat. Artikkelissa kuusi tunnetuinta algoritmikategoriaa.

Julkaistu: 26.01.2021 Kirjoittaja:

osakkeet sijoittaminen treidaus

Algoritminen treidaus

Eri arvioiden mukaan jopa 60-70% kaikesta osakekaupasta tehdään algoritmeilla. Alla olevalta videolta löytyy 12 min johdatus teemaan. Piensijoittaja voi ratsastaa algoritmien mukana aika helposti, kun hieman ymmärtää perusteita.

Kuusi eri algoritmikategoriaa

1. Mean Reversion (keskiarvoon hakeutuminen)

Perustuu ajatukseen, että hinnoilla on tapana hakeutua kohti keskiarvo. Algoritmissa myydään, kun ollaan ylhäällä eli selvästi keskiarvon yläpuolella. Vastaavasti ostetaan, kun ollaan alhaalla eli keskiarvon alapuolella. Ostot ja myynnit voi perustaa esimerkiksi osakekurssin keskihajontaan. Vinkki: Bollinger Bands perustuu keskihajontaan. Tässä lisää Bollingereista.

Osaketyökalulla voit esimerkiksi lajitella osakeitta sektoreittain kolmen tai viiden vuoden tuotolla järjestykseen. Ostokandidaatteja mean reversionilla löydät heikoiten tuottaneista osakkeista. Varo kuitenkin putoavia puukkoja.

2. Statistical Arbitrage

Perustuu indeksien tuottopoikkeamien etsintään ja näiden poikkeamien hyväksikäyttöön.

3. Momentum

Momentum tarkoittaa sitä, että nousutrendissä olevilla arvopapereilla on taipumus jatkaa nousuaan. Vastaavasti laskutrendissä olevilla arvopapereilla on taipumus jatkaa laskuaan. Vinkki: 20/50/200 päivän simple moving average (SMA) näyttää mukavasti osakekurssin suunnan.

Momentum löytyy Osaketyökalusta, lue tästä lisää momentumista.

4. Trend Following

Tämä on momentum-strategia joka perustuu pidemmän ajanjakson trendiin.

5. Market Making & Order Execution

Nämä perustuvat suurten sijoittajien toimeksiantojen ajalliseen hajauttamiseen. Isot instituutiot eivät voi myydä koko positiotaan kerralla, joten myynti hajautetaan algoritmin avulla useaan ajankohtaan. Tämä kuitenkin luo laskupainetta (tai nousupainetta oston tapauksessa) osakkeelle, jota voi yrittää hyödyntää.

6. Sentiment Analysis

Sentimenttianalyysissa etsitään somesta, arvostelupalveluista tai uutisista merkkejä siitä ovatko firmojen tuotteet ja palvelut hyviä vai huonoja. (”Wow! My new Samsung phone s*cks!”) 😀

Yhteenveto

Algoritmien variaatiot ja niiden lukematon määrä tekevät lopulta yksittäisestä osakekurssista muuttuvan satunnaisen sekamelskan. Algoritmit voivat olla mitä tahansa kehittäjä on keksinyt, kunhan ne backtestauksen mukaan osaavat parhaalla suhteella ostaa halvalla ja myydä kalliilla. Jos piensijoittaja haluaa parantaa omaa osumatarkkuutta, niin bollinger bands auttaa ratsastamaan Mean Reversion -algoritmien kanssa samassa tahdissa.

Jos vastaavasti sijoittaa kasvuyrityksiin, niin momentum-algoritmit auttavat siinä, että myös osakekurssin kasvu jatkuu. Seuraa esimerkiksi liikkuvia keskiarvoja (SMA 50/200). Tällöin seuraat suurin piirtein samaa dataa, josta algoritmitkin päättelevät nousut ja laskut. Statistical Arbitragea voi hyödyntää siten, että kun huomaa S&P 500 -indeksin lähtevän nousuun, niin se antaa nousupainetta myös Nasdaqille. Sentiment analyysia voi tehdä googlettamalla, ovatko firman tuotteet/palvelut hyviä vai huonoja tai tarkastelemalla eri arvostelupalveluista tietoja firmasta. Toimii etenkin peliyhtiöiden kohdalla.

Videon lähde: TradeOptionsWithMe

Vieraileva kirjoittaja Ali Venell





SINUA VOISI KIINNOSTAA MYÖS NÄMÄ ARTIKKELIT



YKSITYISSIJOITTAJALLE AMMATTILAISTEN TIETO & TYÖKALUT

  • Osaketyökalu
  • ETF-työkalu
  • Indeksityökalu
  • Markkinaympäristö ja riski-indikaattorit
  • Markkinakatsaus
  • Analyysit ja rahastovertailut
  • Mallisalkut ja sijoitusideat
  • Lukuoikeus koko tietopalvelun sisältöön
  • Yhteistyökumppaneiden jäsenedut
  • Opastus chatissa
Trialbox








Sijoittaja.fi / Investment Intelligence Oy