ETF-valintamme kultaan on Xetra Gold (4GLD). Siinä kaupankäyntivaluutta on euro. Erikoisuutena Xetra Goldissa on, että sijoittaja saa halutessaan vaihtaa ETF-sijoituksensa fyysiseksi kultaharkoksi.
Kulta on historian vanhimpia sijoituskohteita, ja valtion velkakirjojen ohella se ollut yksi parhaista turvasatamista osake- ja kiinteistömarkkinoiden rytistessä. Lisäksi kulta on tarjonnut usein valtion velkakirjoja parempaa turvaa korkean inflaation ympäristössä ja valuuttakriiseissä.
Pitkällä aikavälillä kulta on surkea sijoituskohde. Jeremy Siegel tutki kirjassaan ”Stock for the Long Run” eri omaisuusluokkien tuottoja vuodesta 1802 vuoteen 2006. 1 $ sijoitus kultaan kasvoi yli 200 vuoden aikana 1,95 $:iin (0,33 % p.a.). Samaan aikaan 1 $ osakkeissa kasvoi 755 163 $:iin (6,86 % p.a.). Pitkällä aikavälillä kulta ei ole sijoituskohde, vaan se on arvonsäilyttäjä ja turvasatama.
Osakemarkkinan nousun jatkuessa pitkään vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin hajauttamisen hyödyt kasvavat. Osakemarkkinoiden ja korkosijoitusten tuotto-odotukset ovat laskeneet historiallisesti matalalle tasolle. Valtionlainojen korot ovat jo nollassa lähes kaikkialla maailmassa. Vaihtoehtoisilla sijoituskohteilla voi hakea parempaa tuottoa tai hajauttaa riskiään. Vaihtoehtoisiin omaisuuslajeihin luetaan kullan lisäksi mm. raaka-aineet, valuutat ja johdannaiset sekä usein myös pääomasijoitukset, listaamattomat yrityslainat ja vertaislainat.
Sijoitusmaailmassa kulta tunnetaan erityisesti turvasatamana, joka antaa suojaa markkinamyllerryksissä. Miten kulta on menestynyt historian markkinalaskuissa, ja onko se parempi kuin esimerkiksi hopea?
Sijoittaja.fi selvitti, miten kulta ja hopea ovat tuottaneet maailman osakkeiden suurimmissa laskuissa euromääräiselle sijoittajalle (euroopan valuuttayksikkö ennen vuotta 1999). Nämä olivat tulokset:
Selvä. Kulta on siis oiva arvonsäilyttäjä ja turvasatama markkinaromahduksissa. Onko kulta kuitenkin kehno sijoituskohteena, mitkä ovat sen tuotto-odotukset?
Tähän on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Kullan ongelma sijoituskohteena on, että siinä ei ole jatkuvaa tuoton lähdettä, kuten korkoa tai osinkoa. Kullan hinta määrittyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sijoittajan tuotto tai tappio riippuu siten täysin kullan arvonkehityksestä.
Historialliset tuotot voivat kertoa jotain kullan tulevasta tuotosta. Kuten kaikissa omaisuusluokissa, myös kullan tuotoilla on taipumus hakeutua takaisin historialliseen keskiarvoonsa (ks. Asness, Moskowitz & Pedersen 2012). Pitkän korkean tuoton ajanjakson jälkeen odotettavissa on yleensä ennen pitkää korjausliike alaspäin, ja pitkän matalan tuoton ajanjakson jälkeen voidaan odottaa hinnan ennen pitkää lähtevän jälleen nousuun. Useimmiten kullan kysyntä ja tuotto-odotukset kasvavat, kun vaihtoehtoisten omaisuusluokkien (osakkeiden ja korkomarkkinoiden) tuotto-odotukset ovat heikot – ja päinvastoin.
Kuva Barton Biggsin kirjasta Hedgehogging. Kullan kysyntä ja tuotto-odotus riippuu vaihtoehtoisten sijoituskohteiden, eli osakkeiden ja korkojen, tuotto-odotuksesta.
Vuodet 2012–2018 olivat kullalle heikkoa aikaa. Kullan hinta laski enimmillään yli 35 % vuoden 2012 huippulukemista, kun osakkeet ja korkosijoitukset tuottivat loistavasti. Vuonna 2018 ennen kullan nousujakson alkua osakkeiden ja valtionlainojen tuotto-odotus oli tipahtanut nollaan. Niinpä kullan kysynnän kasvu ja nousu lähivuosina oli odotettavissa varsinkin, mikäli osakemarkkinoilla nähtäisiin heiluntaa.
Tätä ETF-poimintaa kirjoitettaessa osakkeiden ja valtionlainojen pitkän aikavälin tuotto-odotukset ovat yhä lähellä nollaa, sijoittajien rahavirrat virtaavat hiljalleen ulos dollarista, ja sijoittajat hajauttavat yhä enemmän käteistään vaihtoehtoisiin “arvonsäilyttäjiin” kuten kultaan. Tämä tukee kullan ja muiden vaihtoehtoisten sijoitusten kysyntää.
Keskipitkällä aikavälillä historia ennakoi kullalle ylämäkeä ainakin niin pitkään kuin riskitaso pysyy kohollaan. Riskiympäristö näkyy selvästi esim. riskilainojen hinnoittelusta ja nollarajan yläpuolella pysyttelevästä Markkinariski-indikaattorista (ks. Markkinaympäristö). Seuraava teknisesti mitattu tavoitetaso kullalle on n. 2100 dollaria.
Kulta on palannut jälleen suotuisaan markkinatilanteeseen: Paluu ylimyydystä tilasta, vakaa nousutrendi ja kohonnut riskiympäristö (mm. riskilainoissa) tukevat kultaa.
ETF-valintamme kultaan on Xetra Gold. Siinä kaupankäyntivaluutta on euro. Huom! Sijoittaja altistuu silti valuuttakurssiriskille, sillä kullan arvo mitataan dollareissa. Erikoisuutena Xetra Goldissa on, että sijoittaja saa halutessaan vaihtaa ETF-sijoituksensa fyysiseksi kultaharkoksi. Lisää tietoa Xetra Goldin sivuilla.
Xetra Gold -ETF on osana Sijoittaja.fi:n Strategiamestari-mallisalkkua.
Lisää kultaan sijoittavia ETF:iä löytää ETF-työkalullamme. Valitse omaisuuslajiksi ”Raaka-aineet” ja hakusanaksi ”Gold”.
ETF-työkalusta löydät yli 2500 ETF-rahastoa, joista löydät työkalun pisteytystä hyödyntämällä helposti vero- ja kustannustehokkaimmat vaihtoehdot omaan salkkuusi. Lisäksi olemme valinneet ETF-työkalun Sijoitusideat-osioon parhaat ja kiinnostavimmat ETF-rahastot.
Sijoittaja.fi:n ETF-työkalun avulla ETF:ien vertailu ja valinta on helppoa. Mukana yli 2 500 ETF:ää. ETF-työkalu pisteyttää ETF:t ja lajittelee ne tehokkuuden perusteella. Löydät työkalusta myös valitsemiamme valmiita ETF-ideoita ja mallisalkkuja.
