Savox 100 päivää pörssissä: ”Kun toimintaympäristö muuttuu, nopeus ratkaisee”

Mikä Savox on?

Savox on vuonna 1982 perustettu espoolainen kriittisen viestinnän teknologiayhtiö. Se valmistaa taktisia viestintälaitteita, kehittyneitä kuulonsuojaimia, vaativiin olosuhteisiin suunniteltuja ICT-laitteita, rauniopelastusjärjestelmiä sekä intercom- ja tilannekuvaratkaisuja.

Asiakkaita ovat puolustusvoimat, poliisi, palo- ja pelastuslaitokset sekä teollisuus. Puolustuksen osuus vuoden 2025 liikevaihdosta oli 51 prosenttia. Tuotanto on pääosin Suomessa ja henkilöstöä on noin 300. Suurin omistaja on hallituksen puheenjohtaja Paul Ehrnroothin määräysvaltayhtiö Savox S.A.

Ylimerkitty anti yllätti ja toi vastuun

Kun Savox haki kesäkuussa listautumisannilla noin 30 miljoonaa euroa uutta pääomaa, kysyntä ylitti tarjonnan moninkertaisesti. Ankkurisijoittajiksi sitoutuivat muun muassa Danske Invest, DNB Asset Management, Elo, Protean Funds Scandinavia ja Tesi. Annin jälkeen yhtiöllä oli yli 2 900 osakkeenomistajaa.

– Ainakin se, että ylimerkattiin noinkin paljon, kertoo kyllä kiinnostuksesta. Yhtiö ja ala on kiinnostava, mutta kyllä se positiivisesti yllätti, Jerry Kettunen sanoo.

Toimitusjohtaja Jerry Kettusen mukaan listautuminen oli väline, jolla yhtiö viedään seuraavalle tasolle. Kuva: Savox

Omistajapohjan laajenemisella on hänen mukaansa kääntöpuolensa: vastuu kasvoi kerralla.

– Se tuo myös velvoitteita. Me olemme nyt vastuussa isommalle porukalle, ja kaiken, mitä sanotaan, takana pitää seistä.

Itse prosessi oli tiivis. Kettunen kuvaa listautumista projektiksi, jolla oli selvä alku ja loppu ja jonka aikana viikossa oli seitsemän työpäivää.

– Moni tekee sen pidemmällä kaavalla kuin me tehtiin. Me runtattiin se aika lyhyellä kaavalla, hän sanoo.

Jälkiviisaana aikaa olisi voinut varata enemmän, mutta Kettusen mukaan listautumisen ajoitus on aina kompromissi: pörssi on pörssi, eikä kukaan tiedä oikeaa hetkeä etukäteen. Ratkaisevaa oli hänen mukaansa se, että jokaiselle osa-alueelle oli asiantuntevat neuvonantajat.

– Eihän kukaan yritys pysty tekemään sitä yksin. Onhan koko IPO-prosessi johdolle järjetön oppimiskäyrä.

Kettunen korostaa, ettei listautuminen ollut itseisarvo.

– Pörssilistautuminen on väline kehittää yritystä eteenpäin ja viedä meitä seuraavalle tasolle. Nyt se työ vasta alkaa.

Arki ei hänen mukaansa ole muuttunut niin paljon kuin voisi luulla. Samat liiketoiminnan kysymykset ovat edelleen pöydällä ja pörssiyhtiön velvoitteet tulivat lähinnä niiden päälle.

– Eihän se bisnes ole hävinnyt mihinkään ja senkin pitää rullata. Se on monesti se, mikä tuppaa unohtumaan.

---

Mainos alkaa

---

---

Mainos päättyy

---

Hiljaisesta toimijasta avoimeksi viestijäksi

Ennen listautumista Savoxin ei juuri tarvinnut kertoa itsestään julkisesti. Yhtiö tunnettiin niissä markkinoissa, joissa sen piti tulla tunnetuksi. Pörssissä tilanne on toinen.

– Me halutaan olla avoimia ja läpinäkyviä ulospäin. Sen takia mäkin olen opetellut esiintymään enemmän julkisesti. Samalla opetetaan markkinoita siihen, mitä tämä puolustusmarkkina on, mitä turvallisuus- ja suojausmarkkina on, miten ne toimivat ja miten niillä ostetaan, Kettunen sanoo.

Arkeen on tullut myös uusia työkaluja. Johdon työpäivä alkaa tekoälyn sisäisistä lähteistä kokoamalla aamuraportilla ja tekoälyä käytetään yhtiössä muutenkin laajasti. Kettunen kuitenkin muistuttaa, että kiireessä on helppo luottaa koneeseen liikaa ja lähtötiedon sekä lopputuloksen tarkistaminen on edelleen ihmisen työtä.

Savusukeltajan maskista taistelukentän tilannekuvaan

Savoxin tarina alkaa palavasta talosta. Kettusen mukaan yhtiön ensimmäiset tuotteet kehitettiin savusukeltajille, joilla ei ollut keinoa viestiä ulos rakennuksesta.

– Tuotiin savusukellusmaskiin keino kommunikoida ulospäin. Se oli ensimmäinen askel: sieltä pystyi kertomaan, mikä tilanne on, ja sinne pystyi kertomaan, että varokaa sitä ja tätä.

Savoxin ensimmäiset tuotteet kehitettiin savusukeltajille, joilla ei ollut keinoa viestiä ulos palavasta rakennuksesta. Kuva: Savox

Perusajatus ei ole hänen mukaansa muuttunut. Tilanteet vain ovat muuttuneet hektisemmiksi.

– Taistelukenttä on hyvä esimerkki. Ukrainassa droonit pyörivät ympärillä ja tilanteet muuttuvat koko ajan, vaikka puhutaan stabiloidusta rintamalinjasta. Miten muodostat tilannekuvan sille viimeisellekin taistelijalle ja miten taistelijalta tuleva ymmärrys siirtyy komentopuolelle? Tämä on oikeastaan kilpajuoksu.

Kettusen mukaan kilpajuoksussa edetään vaiheittain: ensin asiat pitää digitalisoida, jotta niiden päälle voidaan rakentaa sensoritiedon yhdistämistä ja tilannekuvan jalostamista. Samat lainalaisuudet koskevat poliisia ja pelastustoimea. Tästä syystä yhtiö puhuu itsestään kasvavana teknologiayrityksenä eikä pelkkänä varustevalmistajana.

Sama kehitys ajaa Savoxia tuoteyhtiöstä järjestelmätoimittajaksi. Kettusen mukaan sekä loppukäyttäjät että varsinkin järjestelmäintegraattorit edellyttävät yhä useammin kykyä toimittaa kokonaisuuksia, ja Savoxin tarjonta on kilpailijoita laajempi.

”Se, jolla on kyky toimittaa, voittaa”

Kysymykseen, miksi asiakas valitsee Savoxin, Kettunen nostaa ensimmäisenä esiin yhtiön integroidun toimintamallin: valmistus ja toimitusketju ovat omissa käsissä.

– Moni meidän verrokeista on ulkoistanut sen perustelluista syistä, mutta me nähdään, että meidän markkinassa ja meidän toiminnassa tämä on paras malli. Kun toimitusketjuissa on ennennäkemättömiä häiriöitä, uskon, että se takaa meille tulevaisuuden kilpailukykyä.

Malli näkyy hänen mukaansa kolmella tavalla. Asiakkaalle voidaan luvata tuotteiden ja palveluiden koko elinkaari. Puolustusasiakkaat haluavat harvoin täysin vakioituja tuotteita, ja oma valmistus tekee räätälöinnistä joustavaa. Kolmas on nopeus.

– Kun toimintaympäristö muuttuu, nopeus ratkaisee, Kettunen tiivistää.

Esimerkkinä hän mainitsee koronavuodet: kun komponenteista tuli pulaa, Savox suunnitteli tuotteet nopeasti uudelleen korvaavien komponenttien ympärille.

– Kyllä meillä on siitäkin evidenssiä, että me pystyttiin toimimaan. En nyt sano, että markkina on ylikuumentunut, mutta tietyllä tavalla siellä on luonnollinen pelikenttä: se, jolla on kyky toimittaa, voittaa.

Toinen kilpailuetu on historia. Savox on tehnyt pitkään tiivistä yhteistyötä pohjoismaisten puolustusasiakkaiden kanssa. Kun Euroopassa ruvetaan nyt varustamaan joukkoja aiempaa laajemmin, Kettusen mukaan tämä kokemus antaa yhtiölle etulyöntiaseman kilpailijoihin nähden, joiden tuotteet on rakennettu erilaisten puolustusdoktriinien tarpeisiin.

Kumppanit kanavana – Patriasta maskivalmistajiin

Savox myy suoraan loppukäyttäjille, kuten pohjoismaisille puolustusvoimille, sekä omien jakelukanaviensa kautta. Kettusen mukaan yhtiö erottuu kilpailijoista kolmannella kanavalla: kumppanuuksilla alan isompien toimijoiden kanssa.

– Me pyritään luomaan kumppanuuksia isompien toimijoiden, kuten ajoneuvovalmistajien kanssa. Patria on yksi referenssi, josta me ollaan kerrottu julkisestikin, mutta myös muiden ajoneuvo- ja venevalmistajien sekä integraattoreiden kanssa. Heidän kauttaan me saavutetaan myös niitä loppukäyttäjäasiakkaita.

Lisäksi yhtiöllä on pitkäaikaiset kumppanuudet radiovalmistajien ja suojavarustevalmistajien, kuten maskivalmistajien, kanssa.

– Se tekee meistä erilaisen ja kilpailukykyisen. Me pystytään skaalaamaan liiketoimintaa useaa reittiä.

Mihin antirahat käytetään

Listautumisannin varat käytetään Kettusen mukaan ensisijaisesti nykyisen kasvuvauhdin tukemiseen. Ensimmäinen kohde on toimituskyky: käyttöpääomaa vahvistetaan ja komponenttivarastoja kasvatetaan.

– Meidän tilauskertymä on kehittynyt tosi hyvin ja meidän pitää varmistaa, että se saadaan ulos. Siitä on riippuvainen myös meidän loppuvuoden ohjeistus.

Toinen kohde on maantieteellinen laajentuminen. Myyntiä, markkinointia ja niitä tukevia toimintoja vahvistetaan, jotta Savox saisi paremman jalansijan Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa ja pysyisi mukana Euroopan kasvussa. Yritysostoja yhtiö ei sulje pois, jos kasvua tukevia kohteita tulee vastaan.

Vuosi ratkeaa syksyllä

Sadan päivän jälkeen osakkeen kurssi on noin 17 prosenttia merkintähinnan alapuolella. Osaltaan taustalla ovat vuoden alkupuoliskon luvut. Tammi–kesäkuussa liikevaihto kasvoi 12 prosenttia 22,6 miljoonaan euroon, mutta oikaistu liiketulos oli -0,7 miljoonaa euroa.

Koko vuoden ohjeistuksen toteutuminen edellyttää siksi vahvaa loppuvuotta: heinä–joulukuun liikevaihdon pitäisi olla noin 42–52 miljoonaa euroa. Savox kertoi jo puolivuosikatsauksessaan, että toinen vuosipuolisko on isojen ohjelmien toimitusaikataulujen vuoksi selvästi ensimmäistä vahvempi.

Sama kausiluonne näkyi myös viime vuonna, jolloin tammi–kesäkuun oikaistu liiketulos oli -1,3 miljoonaa euroa, mutta koko vuoden 7,7 miljoonaa euroa. Tukea antaa myös tilauskirja. Alkuvuoden saadut tilaukset kasvoivat 47 prosenttia 37,1 miljoonaan euroon ja tilauskanta optioineen oli kesäkuun lopussa 61,5 miljoonaa euroa.

Laskettu yhtiön raportoimista koko vuoden ja ensimmäisen vuosipuoliskon luvuista sekä vuoden 2026 ohjeistuksesta.

Kettunen nimeää itse kolme mittaria, joista hänen mukaansa näkee vuoden päästä, onko listautumisen jälkeen onnistuttu: ohjeistuksessa pysyminen, tilauskannan kehitys ja markkinaosuuden kasvattaminen päämarkkinoilla, sekä puolustuksessa että turvallisuus- ja suojauspuolella. Ne ovat samalla hyvä seurantalista sijoittajalle.

Suurimmaksi riskiksi Kettunen arvioi julkisten hankintojen ajoituksen. Hänen mukaansa riski ei ole se, että valtioiden budjetit kääntyisivät yhtäkkiä muualle, vaan se, missä vaiheessa hankinnat tehdään.

– Siinä on tosi tärkeää seurata, miten yrityksen tilauskertymä kehittyy. Se on se indikaatio siitä, onko puolustusalan yritys lunastamassa niitä toiveita. Oikeastaan muuta mittaria ei ole.

Markkinan kasvusta yhtiö on esittänyt listalleottoesitteessä oman arvionsa, jota Kettunen kuvaa sopivasti varovaiseksi. Moni arvioi markkinan kasvavan vielä nopeammin, mutta Savoxin tavoite on kasvaa voittamalla markkinaosuutta.

– Se on menestyksen kaava: kasvavassa markkinassa pitää pystyä voittamaan markkinaosuutta.

Osingonmaksu on yhtiön tavoitteena, mutta järjestys on selvä: ensin kasvu ja kannattavuus, sitten osingot. Kettusen mukaan osingonmaksu ei saa missään vaiheessa vaarantaa kasvua.

Lopuksi keskustelu kääntyi pörssin tämänhetkiseen asetelmaan, jossa tekoälyteema tuntuu imevän pääomat ympäriltään. Markkinointijohtaja Mikael Simeliuksen mukaan puolustussektori on toisaalta itsekin saanut osansa hypestä.

– Voihan se mennä tietyllä tavalla överiksi ja siinä on aina kolikon molemmat puolet. Yrityksiä on monenlaisia, eikä niitä voi tasapäistää samaan koriin. Yrityksiä pitää katsoa omina itsenään, Simelius sanoo.

Markkinointijohtaja Mikael Simeliuksen mukaan yrityksiä pitää katsoa omina itsenään. Kuva: Savox

Hänen mukaansa asialla on myös kansallinen ulottuvuus.

– Suomessakin pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota siihen, miten saadaan pääoman liikkuvuus tukemaan meidän kansallista kasvua ja miten pääoma suuntautuisi tasaisemmin.

Sijoittajan näkökulma

Savoxin sijoitustarinassa on kaksi puolta. Pitkällä aikavälillä yhtiön asema on vetovoimainen: markkina kasvaa puolustus- ja turvallisuusinvestointien myötä, oma valmistus on vahvuus aikana, jolloin toimituskyky ratkaisee kauppoja. Lisäksi yhtiö tavoittelee vuoteen 2030 mennessä vähintään 20 prosentin vuotuista kasvua ja yli 20 prosentin liiketulosmarginaalia.

Lyhyellä aikavälillä sijoittaja joutuu kuitenkin luottamaan vahvasti loppuvuoteen. Ohjeistus edellyttää, että heinä–joulukuun liikevaihto kasvaa vertailukaudesta noin 18–46 prosenttia. Viime vuoden kausiluonne ja kasvanut tilauskanta tukevat näkemystä, että ohjeistus on saavutettavissa, mutta vasta syksyn toimitukset näyttävät sen numeroina.

Jos loppuvuosi osuu ohjeistukseen, sadan päivän jälkeinen kurssitaso voi näyttää jälkikäteen maltilliselta. Jos toimitukset viivästyvät, arvostuksen on vaikea nousta ennen kuin toimituskyky on osoitettu. Tärkeimmät seurattavat mittarit ovat pitkälti samat, jotka yhtiön johto itse nimesi: tilauskertymä, tilauskannan kehitys ja se, pysyykö yhtiö ohjeistuksessaan.

Lue myös kesäkuun analyysimme Savox listautuu pörssiin puolustusbuumissa.