Superrahastojen merkintä-, lunastus- ja hallinnointikulut ovat pyöreät nolla euroa. Superrahastot ovat indeksirahastoja, jotka seuraavat pörssin vaihdetuimpien osakkeiden kehitystä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Ovatko Superrahastot järkisijoitus? Mikä maista vaikuttaa tällä hetkellä houkuttelevimmalta sijoituskohteelta?

Nordnet sijoitusideat Superrahastot

---

Sijoittajan kannalta kuluton rahasto on erinomainen vaihtoehto. Aktiiviset rahastot pääsevat harvoin markkinatuottoon johtuen juuri rahastojen korkeista kuluista. Sijoittamalla kuluttomaan indeksirahastoon sijoittaja voittaa valtaosan muista rahastosijoittajista.

Kulut eivät kuitenkaan ole rahaston tärkein ominaisuus. Aktiivisesta rahastosta on järkevää maksaa siinä tapauksessa, että rahasto voittaa markkinat. Indeksirahastoon ei vastaavasti ole järkevää sijoittaa, vaikka kulut olisivat nolla, jos indeksirahasto ei toteuta tärkeintä tehtääväänsä eli seuraa tarkasti indeksiä. Katso tästä, mikä on paras suomalaisiin osakkeisiin sijoittava aktiivinen rahasto.

Yleistä Superrahastoista

Rahastot sijoittavat osakkeista saadut osingot uudelleen, joten rahastot eivät jaa osinkoa sijoittajille.

Suomalaiselle sijoittajalle kuluja syntyy ainoastaan valuutanvaihdosta. Sijoittaessa Ruotsin, Norjan tai Tanskan Superrahastoon Nordnet perii valuutanvaihdosta 0,25 %. Sijoittaessa tuhat euroa kulu on siten 2,5 euroa. Myytäessä rahastoa valuutanvaihtokulu on sama 0,25 %.

Nordnet Superrahasto SUOMI

Superrahasto Suomi seuraa OMXH25-indeksiä, eli Helsingin pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä.

Ostaessasi rahastoa sijoitat Helsingin pörssin 25 suurimpaan osakkeeseen. Osakkeiden paino rahastossa määräytyy käytännössä niiden markkina-arvon perusteella. Helsingin pörssissä suurten yritysten suhteellinen paino on laskenut viimeisen vuoden aikana. Viiden suurimman yrityksen paino rahastossa on 46,3 % ja kymmenen suurimman yrityksen paino 69,4 %. Rahaston kymmenen suurinta sijoitusta ovat:

Nordnet Superfonden SVERIGE

Superfonden Sverige seuraa OMXSBGI-indeksiä, eli Tukholman pörssin 70 vaihdetuimman osakkeen kehitystä.

Ostaessasi rahastoa sijoitat Tukholman pörssin 70 suurimpaan osakkeeseen. Osakkeiden paino rahastossa määräytyy käytännössä niiden markkina-arvon perusteella. Tukholman pörssi on neljästä pörssistä hajautunein. Kymmenen suurimman yrityksen paino on 47,5 %. Rahaston kymmenen suurinta sijoitusta ovat:

Huom! Superfonden Sverige ja Superrahasto Suomi sisältävät Nordeaa ja TeliaSoneraa. Nämä osakkeet ovat salkussasi kahteen kertaan, mikäli omistat molempia rahastoja.

Nordnet Superfondet NORGE

Superfondet Norge seuraa OBX-indeksiä, eli Oslon pörssin 25 vaihdetuimman osakkeen kehitystä.

Ostaessasi rahastoa sijoitat Oslon pörssin 25 suurimpaan osakkeeseen. Osakkeiden paino rahastossa määräytyy käytännössä niiden markkina-arvon perusteella. Oslon pörssi on neljästä pörssistä keskittynein. Kolmen suurimman yrityksen paino rahastossa on 47,0 % ja kymmenen suurimman yrityksen paino 85,0 %. Rahaston kehitykseen vaikuttaa siten huomattavasti kolmen suurimman yrityksen kurssikehitykset. Rahaston kymmenen suurinta sijoitusta ovat:

Nordnet Superfonden DANMARK

Superfonden Danmark seuraa OMXC20CAP-indeksiä, eli Kööpenhaminan pörssin 20 vaihdetuimman osakkeen kehitystä.

Ostaessasi rahastoa sijoitat Kööpenhaminan pörssin 20 suurimpaan osakkeeseen. Osakkeiden paino rahastossa määräytyy käytännössä niiden markkina-arvon perusteella. Myös Kööpenhaminan pörssi on keskittynyt. Kymmenen suurimman yrityksen paino on 75,8 %. Rahaston kymmenen suurinta sijoitusta ovat:

Rahastojen sektoripainot ja kuvaukset

• Suomi: teollisuuspainotteinen, teollisuuden ja perusmateriaalien (konepajat, metsä, metalli, kemia yms.) paino 44 %.
• Ruotsi: teollisuus- ja rahoituspainotteinen, rahoitusalan paino 28 % ja teollisuuden paino 31 %.
• Tanska: terveydenhuoltosektoripainotteinen, paino salkussa 36 %.
• Norja: energiaintensiivinen, energiasektorin paino 29 %, teollisuuden osuus joukon alhaisin: 1 %.

Alla oleva kuvaaja poikkeaa Nordnetin sivuilla olevasta Morningstarin luokittelusta siten, että rahoitussektori on eriytetty ”syklinen” kategoriasta omaksi sektorikseen. Pohjoismaiset pankit ovat vakavaraisia ja sijoittaja voi itse päättää kuuluvatko ne sykliseen vai vakaaseen kategoriaan.

Lähde: Nordnet, Morningstar.

1. Sykliset: perusmateriaalit, syklinen kulutus, kiinteistöala.
2. Herkät: viestintä, energia, teollisuus, teknologia.
3. Vakaat: ei-syklinen kulutus, terveydenhuolto, julkishyödykkeet.
4. Rahoitus: rahoituspalvelut

Rahastojen tuottokehitys ja riski

Alla olevissa kuvaajissa ovat indeksien tuotot ja kurssiheilunta (volatiliteetti) 14.6.2014 lähtien sekä korrelaatiot suomalaisiin osakkeisiin. Rahastoista Superfonden Sverige on ollut markkinoilla vuodesta 2009 lähtien. Muut rahastot on perustettu kesällä 2014.

Vuoden alusta Superrahastot ovat tuottaneet euroissa seuraavasti:

• Suomi 15,1 %
• Ruotsi 11,8 %
• Tanska 16,9 %
• Norja -3,1 %

Pitemmässä juoksussa Tanska ja Suomi ovat menestyneet parhaiten. Norja on tuottanut heikoiten öljyn hinnanlaskusta johtuen.

Superrahastojen indeksien tuotot

Superrahastojen indeksien kurssiheilunta eli volatiliteetti (liukuva 30 pvä)

Superrahastojen kurssiheilunta on laskenut Brexit-säikähdyksen jälkeen alas. Tanska on matalariskisin.

Superrahastojen indeksien liukuva korrelaatio (2012-2017) suhteessa suomalaisiin osakkeisiin

Osakemarkkinoiden korrelaatiot ovat laskussa ja hajautushyödyt kasvussa. Superrahastoista Norja ja Tanska tarjoavat hajautushyötyä Suomeen nähden.

Sijoittajan näkökulmasta (luettavissa vain jäsenille)

---

---

SINUA VOISI KIINNOSTAA MYÖS NÄMÄ ARTIKKELIT



Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi

Sähköpostiosoite