Euroopan keskuspankki (EKP) piti ohjauskorot muuttumattomina 30.4.2026,. Euroalueen BKT-kasvu hidastui odottamattomasti vuoden alussa Iranin sodan ja erityisesti Hormuzinsalmen blokin aiheuttaman energia- ja petrokemian kustannuspiikin takia. Markkinat odottavat nyt EKP:lta koronnostoja, mikä olisi toteutuessaan katastrofaalinen virhe.
Markkinat odottavat EKP:lta nyt koronnostoja
Markkinat odottavat huhtikuun kokouksen jälkeen, että EKP nostaa korkoja jopa kolmesti kesästä alkaen. Tämä on päinvastaista kuin vielä helmikuussa, jolloin hinnoiteltiin vielä laskusykliä. Tässä ympäristössä lisäkoronnostot olisivat nimenomaan se “katastrofaalinen virhe”, joka voisi sysätä euroalueen – ja Suomen – taantuman partaalle.
Hormuzinsalmen blokki on vaikuttanut voimakkaammin Aasiaan ja euroalueeseen, jotka ovat USA:ta riippuvaisempia alueen öljystä ja raaka-ainetuonnista.
Koronnostot eivät toimi tarjontainflaatiossa
Tilanteesta aiheutunut nykyinen inflaatiopiikki ei johdu ylikuumentuneesta taloudesta ja liian vahvasta kysynnästä, vaan geopoliittisesta tarjontashokista. Iranin sota ja Hormuzinsalmen häiriöt ovat nostaneet öljyn, energian ja raaka-aineiden hintoja globaalisti. Kyseessä on siis klassinen tarjontainflaation ongelma. Tuotantopanosten hinnat nousevat äkisti ulkoisesta shokista.
Samalla talouden kasvu hidastuu. EKP:n perinteinen työkalu – ohjauskoron nosto – toimii parhaiten, kun talous käy ylikierroksilla ja tarkoitus on jarruttaa liiallista kysyntää. Nyt tilanne on päinvastainen: kasvu hyytyy, mutta kustannukset nousevat ulkoisen shokin takia. Koronnosto ei laske öljyn hintaa, ei avaa Hormuzinsalmea eikä ratkaise raaka-ainepulaan liittyviä logistisia ongelmia.
USA ja Eurooppa kulkevat eri suuntiin
EKP:n viestintä ja markkinahinnoittelu kulkevat suuntaan, jossa lisäkiristystä pidetään todennäköisenä. USA:n keskuspankki Fediltä tuskin nähdään ohjauskoronnostoa nykyisessä tilanteessa. Keskuspankkipolitiikan eroavaisuudet vahvistavat euroa suhteessa dollariin, mikä edelleen hidastuttaa euroalueen kasvua.
Euroalueen talous on heikentynyt Iranin sodasta. Euroalueen talousluottamus laski jo kolmannen kuukauden peräkkäin tasolle 93 (maaliskuu 96,2) ja kuluttajaluottamus painui -20,6:een, heikoimmalle tasolleen sitten joulukuun 2022. Reaalitalous kertoo signaaleja hidastumista.
Koronnostojen tehottomuus tällaisessa tarjontashokkitilanteessa yhdistyisi kustannusten kautta yrityksiin ja kotitalouksiin. Korkojen noustessa euribor-sidonnaiset lainat kallistuvat, jolloin miljoona suomalaista asuntovelallista näkisi asuntolainojen kuukausierien kohoavan tai pysyvän selvästi korkeammalla kuin ennen kriisiä.
Koronnostot eivät alenna bensan hintaa tankilla tai lämmityskuluja, vaan leikkaavat käytännössä käytettävissä olevia tuloja ja kysyntää muilta aloilta. Ostovoiman heikentyminen ei ole sitä, mitä euroalue ja Suomi nyt kaipaavat. Kulutuksesta tinkiminen painaisi palvelualoja ja työllisyyttä.
Yrityksille tarjontashokki nostaa suoraan tuotantopanosten hintoja: energia, kuljetus, petrokemian tuotteet ja monet teollisuuden välituotteet kallistuvat. Nämä kustannukset siirtyvät portaittain eteenpäin hintoihin tai syövät yritysten marginaaleja. EKP:n mahdolliset koronnostot lisäävät rahoituksen hintaa. Yritykset siirtävät osan näistä lisäkustannuksista hintoihin, mutta osa näkyy investointien leikkaamisena ja kannattavuudessa.
Johtopäätös
Lisäkoronnostot tässä ympäristössä olisivat EKP:ltä strateginen virhearvio, joka voi osoittautua katastrofaaliseksi. Kun inflaation perussyy on ulkoinen tarjontashokki, rahapolitiikan kiristäminen ei korjaa ongelmaa, vaan pahentaa seurauksia. Koronnostot hidastavat kasvua, lisävät yritysten kustannuksia ja heikentävät kotitalouksien ostovoimaa ja kuluttajaluottamusta.
Euroalueen riskinä on joutua itse aiheutettuun taantumaan. EKP:n “katastrofaalinen virhe” on se, että käytetään väärää työkalua väärään ongelmaan. Lasku lähtisi miljoonille suomalaisille, jotka kärsivät jo nyt Hormuzinsalmen tilanteesta taloudellisesti.