Keskimäärin osakemarkkina on noussut 12 kk:ssa laskumarkkinan pohjilta 52,1 %. Ollaanko nyt jo nousussa?

Tutkimme laskumarkkinat 40 vuoden ajalta

Tutkimme maailman seuratuimman indeksin, S&P 500 -indeksin, kehitystä vuodesta 1980 lähtien. Tässä yhteenveto tutkimuksesta:

• 10 000 dollarin sijoitus on kasvanut osingot mukaan lukien 530 000 dollariin neljässäkymmenessä vuodessa
• Osakemarkkinoilla on ollut vain neljä laskumarkkinaa ja kolme yli 30 %:n laskumarkkinaa ennen koronakriisiä vuodesta 1980 lähtien
• Keskimääräinen lasku 41,6 %
  • Finanssikriisin lasku 56,8 % ja IT-kuplan lasku 49,1 %
• Keskimäärin laskumarkkinassa on 3,75 pohjakosketusta
  • 3/4-tapauksessa viimeinen on ollut syvin
  • IT-kuplan jälkeisessä laskumarkkinassa oli viisi pohjakosketusta, joista neljäs oli syvin
• Keskimääräinen korjausliike (ylöspäin) laskumarkkinassa on 17,1 %
• Kun laskumarkkina on lopullisesti selätetty, keskimääräinen nousu pohjilta seuraavan 12 kk huippuun 52,1 %

Peilaus koronakriisiin

Ensin S&P 500 -indeksi laski lähes 35 % 33 päivässä. 23.3.2020 pohjien jälkeen markkina on noussut 26,6 % 20 päivässä. Teknisesti ollaan siten jo hyvinkin uudessa Bull-markkinassa. Nousussa on ollut yksi reilu 6 %:n kuoppa huhtikuun alussa. Muuten suunta on ollut vahvasti ylöspäin.

Osakemarkkina on käyttäytynyt koronakriisissä eri tavalla kuin aiemmissa kriiseissä. ”This time is different!” Vai onko?

• Kyllä, koska kyseessä on viruskriisi ja valtiot ovat suljettuina. Tästä syystä keskuspankkien ja hallitusten elvytystoimet ovat suurimmat, mitä koskaan on nähty. Viruskriisissä kuoppa on syvä, mutta lyhyt, joten toipuminen on nopea ja jyrkkä.
• Ei, koska virusta ei taltuteta elvytyksellä. Kulutus käsittää yli 60 % maailmantaloudesta, joten kulutuksen pysäyttäminen on aiheuttanut niin syvän talouspudotuksen, että sillä on seurauksensa. Työttömyys lisääntyy, yksityishenkilöiden käytettävissä olevat varat ja tulot laskevat, yrtitykset leikkaavat, investoinnit vähenevät, velat kasvavat, yhtiöitä ajautuu maksuvaikeuksiin, pankit kiristävät lainanmyöntöä.

Sijoittajan näkökulma

Sijoittaja joutuu nyt punnitsemaan kumpaan leiriin kuuluu. Helmi-maaliskuun laskussa tunnelmat olivat karseat ja kukaan ei uskonut osakkeisiin. Nyt yli 25 %:n nousun jälkeen mikään ei tunnu pysäyttävän nousua. Mitä huonompia talousuutisia tulee, sitä varmemmin osakkeet nousevat. Sijoittajat on vallannut #fomo-ajattelu eli sijoittajat pelkäävät jäävänsä pois kurssinoususta. Kumpikaan näistä mielialoista ei ole hyvä. Pelossa ja hurmiossa sijoittaja tekee tyhmiä sijoituspäätöksiä, joilla tuhotaan salkun pitkäntähtäimen tuottoa.

Teknisesti S&P 500 -indeksillä on erittäin vahva vastustaso noin 2900 pisteessä. Tämä taso on tammikuun 2018 huippu, syyskuun 2018 huippu (ennen loppuvuoden kurssilaskua) ja huhtikuun 2019 huiput. Osakemarkkina puhkaisi tämän vasta loppuvuonna 2019 ja nousua kesti kolme kuukautta 3380 pisteeseen helmikuun 19 päivään asti.

Nykyiseltä S&P 500 -indeksin tasolta on vain 4 %:n nousumatka 2900 pisteeseen ja 7,5 %:n nousu 3000 pisteeseen. Edellisen nousumarkkinan nousu 3000 pisteestä 3380 pisteeseen oli vain jäävuoren huippu kolmen kuukauden ajalta. Siksi tuntuu todennäköisimmältä, että nykyinen nousu pysähtyy 2900 pisteeseen, jonne on siis enää 4 % matkaa. Historiassa laskumarkkinoissa on aina testattu ensimmäiset pohjat. Historiassa pohjat on testattu 2-3 kertaa. Jos nyt pohjat testataan, niin edessä olisi 20 % lasku. Vaakakupissa on siten potentiaalinen 4-7 % nousu ja mahdollinen 20 %:n lasku.

Tästä syystä emme pidä juuri tätä hetkeä (S&P 500 -indeksi 2790 pistettä) erityisen houkuttelevana hetkenä sijoittaa osakemarkkinoille. Emme toisaalta suosittele kaikki käteiseksi -strategiaa, koska trendi on sijoittajan paras ystävä ja nyt trendi on ylöspäin.

Siispä sijoittajan salkun pitää olla hyvin hajautettu. Salkussa pitää olla osakkeita. Me suosimme parhaita laatuyhtiöitä ja teknologiayhtiöitä. Pohjalle lyödyt sykliset osakkeet voivat muodostaa pienen osan salkusta, mutta silloin sijoituskohde ja etenkin tase on tunnettava hyvin. Esimerkiksi lentoyhtiöt, energiayhtiöt (pois lukien Neste), matkailuala, risteily-yhtiöt, tavaratalot ja niihin liittyvät brändit ovat sellaisia, joiden suhteen pitää olla varovainen. Näillä voi saada korkeita lyhen tähtäimen nousuja, mutta voi myös menettää kaiken. Kotimaisista syklisistä, metsäyhtiöt UPM, Metsä Board, Ahlström-Munksjö, tarjoavat hyvää tuottopotentiaalia suhteessa riskiin. Konepajat nousevat myös, mutta vielä voi olla liian aikaista jälkisyklisille toimialoille. Kotimaisten pörssiyhtiöiden suhteen kannattanee silti odottaa Q1-tulosraportit ennen uusia osakeostoja.

Näkemyksemme mukaan koronasijoitussalkku näyttää nyt esimerkiksi tältä:

1. Osakesalkku sisältää parasta A-ryhmää, stay home -taloudesta hyötyviä yhtiöitä ja ripaus korkean tuottopotentiaalin parhaita syklisiä. Tällainen salkku selviää koronamarkkinan nousuista ja laskuista.
2. Sijoitussalkussa kannattaa osakkeiden lisäksi olla esimerkiksi IG-lainoja ja Fallen Angels -lainoja, joita voi helposti etsiä ETF-työkalullamme ja katsoa ideoita ETF-mallisalkuista. High Yield -lainat tarjoavat myös korkeaa tuottopotentiaalia, mutta tähän on syynsä. Markkinat hinnoittelevat, että luottotappiot kasvavat koronakriisin myötä voimakkaasti. Siksi sijoittajan pitää tarkastaa ETF- tai perinteisen yrityslainarahaston sisältö huolella ennen sijoitusta. Energia ja matkailusektorit voivat olla tällaisen rahaston pommi, joka tulee syliin kriisin pitkittyessä.
3. Kolmas kohde salkussa voi olla REIT:it, joihin on myös mahdollista sijoitaa ETF:ien avulla. Tähän sisältyy riskiä, joten paino kannattaa pitää pienenä.
4. Neljäs kohde on kulta, johon toimitusjohtajamme Hannu Huuskonen vielä luottaa.
5. Viides ja ehkä tärkein osa salkusta on käteinen. Vaikka juuri nyt ei siltä tunnu, niin hyviä osakkeiden ostopaikkoja tulee vielä. Matka takaisin normaaliin on pitkä ja kuoppainen. Pidä pää kylmänä ja painota ostot siihen, kun veri virtaa kadulla. Se voi virrata jo tulevina viikkoina, kun pörssiyritysten tuloskausi käynnistyy.

Nyt on hyvä hetki tarkastella omaa sijoitusstrategiaa ja ennen kaikkea omaa salkkua. Selviäähän se koronakriisin nousuista ja laskuista?