Tutkimme miten arvo-osakkeet kestävät markkinaromahduksessa

Sijoittajilla on usein käsitys, että matalan arvostustason osakkeet eli ns. arvo-osakkeet kestävät markkinaromahduksessa keskimääräistä paremmin. Tutkimme, miten asia oikeasti on.

Timo Heikkilä

arvoyhtiöt osakkeet sijoittaminen

Sijoittajilla on usein käsitys, että matalan arvostustason osakkeet eli ns. arvo-osakkeet kestävät markkinaromahduksessa keskimääräistä paremmin. Tutkimme, miten asia oikeasti on.

Huom! Artikkeli julkaistu alunperin syyskuussa 2017.

Arvo-osakkeen määritelmä

Arvo-osake tulee englannin kielen sanaparista ”value stock” eli edullinen osake. Suomessa arvo-osake sekoitetaan usein laatuosakkeeseen. Hämmennystä aiheuttaa se, että asunnoissa korkean hinnan laatuasunnoista käytetään nimitystä arvoasunto. Lue tästä tarkemmin:

Arvo-osakkeet markkinaromahduksessa

Sijoittajien keskuudessa on käsitys, että osakesalkku, jonka arvostusluvut ovat keskimääräistä alemmat, laskee markkinapudotuksessa keskimääräistä vähemmän. Sijoittaja, jonka salkun arvostusluvut, kuten P/E-luku ja PB-luku, ovat selvästi alemmat kuin pörssissä keskimäärin, voi turvallisin mielin odotella markkinaromahdusta. Onko näin? Tutkimme, miten asian laita oikeasti on.

Finanssikriisi – happotestien happotesti

Palataan lähes 10 vuotta ajassa taakse päin maaliskuun loppun 2008. Vuosi 2007 oli nousukauden huippu, mutta tätä ei vielä silloin tiedetty. Maaliskuun lopussa tilinpäätökset ja näkymät vuodelle 2008 oli julkaistu. Yritykset suhtautuivat vuoteen 2008 positiivisesti. Alla muutama poiminta yhtiöiden näkymistä:

Outokumpu tilinpäätöksessä 2007: ”Ruostumattoman teräksen peruskysyntä on hyvää. Loppukäyttäjien kysyntä ja erikoislaatujen kysyntä jatkuu myös hyvänä. Maailmantalouden tämänhetkinen levottomuus on kuitenkin luonut jonkin verran epävarmuutta, jolla saattaa olla vaikutusta ruostumattoman teräksen markkinoiden perustekijöihin.”

Nokian Renkaat tilinpäätöksessä 2007: ”Yhtiön tilauskanta alkuvuodelle on edellisvuotta korkeampi ja tuotantokyky edellisvuotta parempi. Yhtiöllä on vuonna 2008 edellytykset vahvaan myynnin
kasvuun ja edellisvuotta parempaan tulokseen aiempien vuosien tapaan. Kaikkien tulosyksiköiden arvioidaan kasvavan ja parantavan tulostaan.”

KONE tilinpäätöksessä 2007: ”Arvioimme, että markkinat tarjoavat KONEelle edelleen suotuisia mahdollisuuksia kasvuun vuonna 2008, vaikka heikentyneiden talousnäkymien johdosta emme usko
kasvun olevan tänä vuonna yhtä voimakasta kaikilla markkinoilla kuin vuonna 2007. Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna KONEen tavoitteena on vuonna 2008 saavuttaa noin 10 prosentin liikevaihdon kasvu vuoteen 2007 verrattuna. Liikevoiton (EBIT) osalta tavoitteena on saavuttaa lähes 20 prosentin kasvu vuoden 2007 473 miljoonan euron liikevoittoon verrattuna. Tämä vastaa vähintään 12,0 prosentin liikevoittotasoa.”

OMX Helsinki 25 -indeksin pisteluku oli vuonna 2008 maaliskuun lopussa 2 688. Lokakuun 2007 lopusta indeksi oli laskenut noin 20 %:ia. Markkinoilla vallitsi käsitys, että mahdollinen kurssilasku jää lieväksi, sillä osakkeiden arvostustasot olivat matalat. Mediaani P/E-luku oli 12,7 ja P/B-luku oli 2,0.

Toisin kävi. OMX Helsinki 25 -indeksi laski välillä 31.3.2008 – 9.3.2009 lukuun 1 189 pistettä. Laskua kertyi siten 56 %:ia. Lokakuun 2007 lopusta vuoden 2009 maaliskuun yhdeksänteen päivään indeksi laski jopa 65 %:ia.

Mainos alkaa

Mainos päättyy

Miten tutkimme?

Tutkimme 60 suomalaisen pörssiyrityksen arvostuslukuja 31.3.2008 ja osakkeen kokonaistuottoja ajalla 31.3.2008 – 9.3.2009. Valitsimme osakkeet seuraavin kriteerein:

Tunnettu suomalainen pörssiyritys
On edelleen pörssissä
Yhtiölle löytyi validi data ja tunnusluvut tutkimusta varten.

Käytettävät tunnusluvut olivat P/E-luku ja P/B-luku. Käytimme P/E-luvun E:nä vuoden 2007 tulosta, joka oli 31.3.2008 jo sijoittajien tiedossa. Hinta oli 31.3.2008 päätöskurssi. P/B-luvussa B oli 31.12.2007 tilinpäätöksen mukainen oma pääoma.

Jaoimme osakkeet ensin P/E-luvun perusteella pienimmästä suurimpaan. Negatiivisen P/E-luvun yhtiöt jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Jäljelle jäi 56 osaketta. Seuraavaksi tutkimme, miten matalimman 25 %:n ja 50 %:n P/E-luvun osakkeet tuottivat aikavälillä 31.3.2008 – 9.3.2009 ja miten vastaavasti korkeimman 25 %:n ja 50 %:n P/E-luvun osakkeet tuottivat samalla aikavälillä. Teimme saman P/B-luvulla. Tässä otoskoko oli koko aineisto 60 osaketta, sillä yhdenkään osakkeen oma pääoma ei ollut negatiivinen.

Teimme vielä yhdistelmä-rankingin P/E- ja P/B-luvusta. Tässä jaoimme osakkeet sekä P/E- että P/B-luvun perusteella järjestykseen halvimmista kalleimpiin. Tutkimme, miten matalimpien 25 %:n ja 50 %:n arvostusluvun osakkeet tuottivat verrattuna korkeimpien arvostuslukujen osakkeisiin.

Miten arvo-osakkeet menestyivät suhteessa kalliimpiin osakkeisiin?

Kun osakkeet lajiteltiin järjestykseen P/B-luvun perusteella, havaittiin, että matalin 50 % tuotti -44,4 % ja korkein 50 % tuotti -50,1 %. Vastaavasti matalin 25 % eli 15 osaketta, joilla oli alhaisin P/B-luku, tuotti -48,5 %. Vastaavasti korkeimman P/B-luvun osakkeet tuottivat -48,7 %.

Johtopäätos: alhainen P/B-luku ei suojaa markkinaromahduksessa, mutta ei myöskään lisää riskiä.

P/E-luvun perusteella lajitelluissa osakkeissa matalin 50 % tuotti -49,5 % ja korkein 50 % tuotti -44,1 %. Matalin 25 %:ia tuotti -52,9 % ja korkein 25 % tuotti -39,2 %. Korkeamman P/E-luvun yhtiöt kestivät siten markkinaromahduksessa paremmin. Toisin kuin sijoittajat usein ajattelevat.

Johtopäätös: matalan P/E-luvun yhtiöt laskevat markkinaromahduksessa enemmän kuin korkean P/E-luvun yhtiöt

Yhdistelmäluvun perusteella matalin 50 % tuotti -48,0 % ja korkein 50 % tuotti -45,7 %. Matalin 25 %:ia tuotti -49,4 % ja korkein -43,3 %. Yhdistelmäluvun perusteella edullisimmat osakkeet hävisivät selvästi kalleimmille osakkeille.

Johtopäätös: arvostuslukujen peruteella edullisimmat osakkeet laskevat markkinaromahduksessa enemmän kuin korkeiden arvostuskertoimien osakkeet.

Tulosten tulkinta

Tutkimuksemme tulokset ovat linjassa kansainvälisen tutkimusnäytön kanssa. Arvo-osakkeet ovat riskisempiä kuin osakkeet keskimäärin. Yllättävää on se, että korkean arvostustason osakkeet ovat matalariskisempiä ja kestävät markkinaromahdukset arvo-osakkeita paremmin. Tämä johtuu siitä, että sijoittajat ovat valmiita maksamaan enemmän matalariskisistä ja laatuosakkeista. Tällaisten osakkeiden arvostuskertoimet ovat keskimääräistä korkeammat.

Sijoittajien uskomus arvo-osakkeiden paremmasta kestävyydestä markkinaromahduksessa juontaa juurensa IT-kuplasta. Tällöin hyperkorkeiden arvostuslukujen IT-yhtiöiden kurssit romahtivat ja arvo-osakkeet pitivät hyvin pintansa. Sijoittajan pitääkin katsoa korkeiden arvostulukujen taakse. Onko kyseessä kuplahinnoittelu vai onko korkeammat arvostusluvut perusteltuja esimerkiksi matalamman riskin tai korkeamman laadun ansiosta.