Metsäsijoittajan Kainuu ja tärkeimmät tunnusluvut

Metsätilojen hinnat ovat Kainuussa nousseet vakaasti. Erityisesti isot tilat menevät nopeasti kaupaksi, mikä heijastaa sijoittajien kasvavaa kiinnostusta. Metsätiloja myös tulee markkinoille entistä enemmän. Monet tekijät, kuten verraten alhainen biologinen kasvu, vaihtelevat kasvupaikkatyypit sekä haastavat korjuuolosuhteet vaativat sijoittajalta tarkkuutta ja systematiikkaa. Tunnuslukuihin perustuvalla sijoitusanalyysillä Kainuusta voi löytää edelleen edullisia ostokohteita.

Vieraileva kirjoittaja
Vieraileva kirjoittaja

Metsätilojen hinnat ovat Kainuussa nousseet vakaasti. Erityisesti isot tilat menevät nopeasti kaupaksi, mikä heijastaa sijoittajien kasvavaa kiinnostusta. Metsätiloja myös tulee markkinoille entistä enemmän. Monet tekijät, kuten verraten alhainen biologinen kasvu, vaihtelevat kasvupaikkatyypit sekä haastavat korjuuolosuhteet vaativat sijoittajalta tarkkuutta ja systematiikkaa. Tunnuslukuihin perustuvalla sijoitusanalyysillä Kainuusta voi löytää edelleen edullisia ostokohteita.

Tärkein tunnusluku on sisäinen korko

Metsäsijoittajan tärkein tunnusluku on sisäinen korko, IRR. Laskennassa huomioidaan biologinen kasvu, arvokasvu, tulevaisuuden kassavirrat sekä laskentakauden loppupuuston arvo. Sijoitusmetsien asiakkaat pyrkivät yleensä viiden prosentin reaalituottoon, mikä on yli Metlan tilastoiman keskimääräisen tuoton.

Tuottavan sijoituskohteen löytämiseen ja oikean ostopäätöksen tekemiseen ammattimainen metsäsijoittaja tarvitsee useita muitakin tunnuslukuja. Seuraavassa käsitellään kahta kahdeksasta Sijoitusmetsien käyttämästä tunnusluvusta. Hinta suhteessa puuston arvoon muistuttaa sijoittajalle tuttua PB-lukua. Pikavoittoindeksin avulla taas saadaan ominaisuuksiltaan erilaiset tilat keskenään vertailukelpoisiksi.

Osta metsä alle puuston arvon

Tunnusluvut osoittavat, että markkinoilla on epäloogisuuksia. Sijoittajat ovat maksaneet tuottopotentiaaliin nähden huonoista tiloista liikaa. Esimerkiksi Kainuussa yksi perussääntö tuottavalle metsäsijoitukselle on, että tila pitää ostaa alle puuston arvon. Laskelmissamme puuston arvo on hakkuuarvo lisättynä taimikoiden arvolla. Tästä vähennämme luonnonolosuhteiden huomioimiseksi vielä 15%. Hakkuuarvo on kokonaispuusto puutavaralajeittain kerrottuna kantohinnoilla. Taimikoiden arvo on keskimäärin 550 €/ha. Huonosti tuottavista turvemaavaltaisista tiloista kahdesta tapauksesta kolmesta on maksettu yli puuston arvon. Paremman tuottopotentiaalin karuista kivennäismaavaltaisista tiloista, joissa on hyvät hakkuumahdollisuudet, puolet on ostettu alle puuston arvon. Ostopäätöksiä ei näin ollen ole tehty sijoitustuoton kannalta perustellusti.

Voiko Kainuussa tehdä keskimääräistä tuottavamman sijoituksen?

Sitä voidaan tarkastella pikavoittoindeksin avulla. Pikavoitto-indeksi kuvaa metsätilan nettotulojen ja realisointiarvon suhdetta metsätilan hintaan. Nettotulojen laskennassa on huomioitu laskennalliset välittömät hakkuutulot, puunmyyntituloista maksettava pääomavero (30 % / 33 %), metsävähennys sekä uudistamishakkuista aiheutuvat uudistamiskustannukset. Mikäli luvun arvo on positiivinen, metsätila tarjoaa mahdollisuuden pikavoittoihin. Tämä voi olla merkki edullisesta metsätilasta. Tämä tunnusluku mahdollistaa myös ominaisuuksiltaan varsin erilaisten metsätilojen keskinäisen vertailun, sillä sen laskennassa on otettu huomioon mm. rehevyyden ja kehitysluokkajakauman vaikutus kokonaisuuteen. Pikavoittoindeksi perusteella Kainuusta kannattaa etsiä reheviä kivennäismaita. Turvemaita kannattaa välttää.

Tunnuslukujen avulla voi seuloa tarjonnasta potentiaalisia ostokohteita, mutta lopulta sijoituksen kannattavuuden ratkaisee ostohinta. Suomen Sijoitusmetsät käyttää tilan kauppa-arvon, eli todennäköisen markkinahinnan ennustamiseen toteutuneisiin kauppoihin perustuvaa tilastollista mallia. Mallin keskimääräinen poikkeama toteutuneista hehtaarihinnoista on tällä hetkellä 2,9 €. Jos hintapyyntö on kauppa-arvoon nähden edullinen, voi olla että kannattava ostokohde on löytynyt.

sijoitusmetsä-logo_väri_png-tausta

Kirjoittaja on Kari Kangas on Suomen Sijoitusmetsät Oy:n toimitusjohtaja ja maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Hänellä on 17 vuoden kokemus kansainvälisistä metsäalan johto- ja asiantuntijatehtävissä. Hän on työskennellyt Sveitsissä, Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Venäjällä hän vastasi runsaan miljoonan hehtaarin metsäomaisuuden hallinnasta.

Kiinnostaako metsäsijoittaminen? Ota yhteyttä Hannu Huuskoseen (hannu.huuskonen@sijoittaja.fi, 050 422 6331).

 

Sinua voisi kiinnostaa
Metsäkiinteistöjen markkinahinnat laskussa – Miltä vuosi 2024 näyttää metsämarkkinoilla?
Kiinnostaako metsäsijoittaminen? Yhteismetsä on helppo tapa aloittaa
metsät
Metsäsijoittaminen tarjoaa tasaista tuottoa suhdanteista riippumatta
Sijoittajan valinnat