Korkojen heilunta ennätysmatalaa – Tyyntä myrskyn edellä?

Edessä korkojen nousua?

Tämän viikon markkinapoiminta pureutuu markkinan selkäytimeen: korkomarkkinoihin. Kuten viime viikon markkinakatsausvideolla nostimme esiin, vuosien pitkän ja voimakkaan korkojen laskujakson jälkeen korot näyttävät jälleen merkkejä nousukäänteestä… ainakin tilapäisesti.

Mitä korkojen nousu tarkoittaa käytännössä? Korkosijoittajalle korkojen nousu tarkoittaa sijoitusten arvon laskua: vanhat korkosijoitukset menettävät arvoaan, kun uusien lainojen tarjoama korkotuotto kasvaa.

Vuoden 2020 aikana Yhdysvaltojen valtionlainojen korot ovat laskeneet alle 1 %:iin aina 3 kuukauden lainoista 30 vuotisiin lainoihin ja euroalueella jopa negatiivisiksi. Laskutrendi ei voi jatkua loputtomiin nollan alapuolelle, ja pitkällä aikavälillä edessä voi olla Japanin kaltainen tiukan korkosääntelyn tie. Tälle matkalle mahtuu kuitenkin töyssyjä, ja useat merkit viittaavat elokuun alussa alkaneen korkotason pompun (korkosijoitusten alamäkeen) saavan jatkoa lähitulevaisuudessa.

1) Riskimittarit laajasti ”Suosi osakkeita” -ympäristössä

Markkinaympäristössä seuraamamme riskimittarit ovat ”Suosi osakkeita”-ympäristössä, jossa korkosijoitukset ovat historiallisesti pärjänneet heikosti.

2) Korkojen volatiliteetti tipahti uusiin pohjalukemiin

Markkinat toimivat hieman kuin kuminauha. Mitä kireämmälle se kiristyy, sitä voimakkaammin se purkautuu. Hiljaiset markkinaympäristöt edeltävät voimakkaita markkinaliikkeitä. Korkomarkkinoilla näyttää muhivan juuri tällainen merkittävä trendin käänne. Korkomarkkinoiden odotettua heiluntaa mittaava MOVE-indeksi teki elokuussa kaikkien aikojen pohjalukemat. Harley Bassman, MOVE-indeksin luoja, kertoo indeksistä (vapaasti suomennettuna, korostukset omia) näin:

”MOVE-indeksiä voi ajatella valtionlainojen VIX-indeksinä… MOVE-indeksi signaloi riskisentimentin muutoksista korkomarkkinoilla. Vaikken sanoisi sen ennustavan markkinoita yksinään, harvinaisia ovat tilanteet, joissa samanaikaista matalaa MOVEa [kuvaajassa], tasaista korkokäyrää [kuvaajassa] ja matalaa yrityslainojen korkoeroa ei olisi pian seurannut synkeä markkinatilanne.”

Nykyisessä taloussuhdanteessa suhteellisen pienikin (luokkaa 0,5-1 %) pomppu koroissa voisi riittää lopulta taas tappamaan orastavan talouskasvun ja räjäyttämään volatiliteetin kaikissa omaisuusluokissa, mukaan lukien valtionlainoissa.

Hiljaiset markkinaympäristöt ennakoivat voimakkaita markkinaliikkeitä. Tyyntä myrskyn edellä?

3) Korot lehtien kansissa ja korkosijoittajien tunnelma katossa

Korkosijoittajien positiot ovat poikkeuksellisen korkeat, ja pienemmätkin sijoittajat ovat hypänneet kelkkaan mukaan, koska valtionlainat ovat tuottaneet loistavasti viimeiset vuodet. Esimerkiksi USA:n 10 vuoden valtionlainan korko on laskenut alle 2 vuodessa 3,2 %:sta 0,6 %:iin, ja näihin valtionlainoihin sijoittanut on saanut sijoitukselleen yli 30 % kokonaistuoton.

Usein, kun sana leviää riittävän laajalle, ja tarina on kaikkien tiedossa, markkina kääntyy ympäri ja myöhään mukaan hypänneet sijoittajat saavat näpeilleen. Perinteisesti lehtien kansitarinat ovat antaneet hyvin osviittaa, mitkä ovat tällä hetkellä suosituimmat tarinat. Näin myös korkomarkkinoilla:

The Economist -lehden korko- ja inflaatioteemaiset kannet ovat usein osuneet lähelle korkojen käännepisteitä. Kuva: MacroCharts.

Yhteenveto

Myös osakesijoittajan kannattaa seurata korkomarkkinaa, sillä se on osakemarkkinaa suurempi ja fiksumpi. Korkojen volatiliteetin nousu voi aiheuttaa korjausliikettä osakemarkkinoilla. Viime kuukausina ne ovat olleet ostopaikkoja. Lisäksi korjausliikkeet ovat terveitä nousumarkkinan jatkumiselle.

Korkoja ohjailee nyt Fed, joka on myös USA:n valtionlainojen suurin ostaja. Sijoittajan ei kannata odottaa markkinaromahdusta niin kauan kuin Fedin rajoittamattomat tukitoimet ovat sijoittajien tukena.

Emme usko positiivisen markkinamomentin katkeavan tulevien kuukausien aikana. Pidämme kuitenkin korjausta todennäköisenä ja positiivisena nousun jatkumiselle. Markkinavideolla olemme ennakoineet sen suuruudeksi 5-6 % ja enintään 11-12 %. Jälkimmäistä pidämme nykyisessä tilanteessa hyvin epätodennäköisenä.

Seuraa markkinaa ja sijoittajan tärkeimpiä indikaattoreita markkinaympäristössä!