Jim Simons – Sijoittaja, joka saa Warren Buffetin näyttämään aloittelijalta

Modernin maailman menestynein sijoittaja

Vuonna 2024 menehtynyt Jim Simons oli todennäköisesti modernin maailman menestynein sijoittaja. Hänen yrityksensä Renaissance Technologies:in kehittämät mallit ovat tuottaneet niin poikkeuksellisia tuloksia, että jopa Warren Buffetin pitkäaikainen menestys näyttää vaatimattomalta niiden rinnalla. Mutta kuka on tämä hiljainen nero, joka muutti sijoittamisen logiikan ja miten hänen perintönsä näkyy sijoitusmaailmassa vuonna 2025?

Kuka on Jim Simons?

Jim Simons (1938–2024) oli yhdysvaltalainen matemaatikko, kryptologi ja kvantisijoittamisen uranuurtaja, jonka elämä kulki täysin eri reittiä kuin useimmilla muilla rahoitusalan legendoilla. Hänen uransa alkoi Yhdysvaltain tiedustelupalvelussa, jossa hän purki kylmän sodan aikaisia salakirjoituksia. Tämän jälkeen hän siirtyi Stony Brookin yliopistoon rakentamaan maailmanluokan matematiikan laitosta.

Treidaus kyllä kiehtoi Simonsia lähes koko tämän elämän ajan, mutta alkuun tulokset eivät olleet kovin mairittelevia. Simons ja hänen ensimmäinen vaimonsa saivat häärahaksi 5 000 dollaria, jonka Simons halusi moninkertaistaa markkinoilla. Hän osti aluksi tuttuja, tylsiä suuryritysten osakkeita, mutta turhautui nopeasti niiden liikkumattomuuteen.

Simonsin pyynnöstä tuttu pörssimeklari ohjasi hänet soijapapujen futuurien pariin – ja niiden nopeat liikkeet saivat hänet välittömästi pauloihinsa. Pian hän ajoi joka aamu San Franciscon keskustaan ehtiäkseen markkinoiden avaukseen, minkä jälkeen hän vietti tuntikausia seuraten hintojen heiluntaa kuin intensiivistä reaaliaikaista palapeliä. Alku oli lupaava: Simons teki muutamassa päivässä useiden tuhansien dollarien tuoton, mutta voitot sulivat lähes yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin.

Vaikka tuotto jäi lopulta mitättömäksi, kokemus jätti pysyvän jäljen — treidauksen adrenaliini, nopeat voitot ja mahdollisuus ymmärtää markkinoita matemaattisina kuvioina jäivät kytemään hänen mieleensä.

---

Mainos alkaa

---

---

Mainos päättyy

---

Jim Simons hylkäsi akateemisen maailman

Simons oli noussut nopeasti matematiikan maailman huipulle. Hän oli saanut alan arvostetuimpia palkintoja ja johti Stony Brooksissa dynaamista ja nopeasti kasvavaa matematiikan laitosta, mutta ura yliopistomaailmassa alkoi tuntua ennalta-arvattavalta. Simons kaipasi uutta haastetta – jotain, mikä pakottaisi hänet käyttämään osaamistaan tavalla, johon akateeminen maailma ei pystynyt tarjoamaan vastausta.

Ammattimainen sijoittaminen astuikin kuvaan oikeastaan uteliaisuuden kautta. Simons alkoi miettiä, voisiko markkinoiden liikkeitä tarkastella samalla tavalla kuin matemaattisia järjestelmiä: keräämällä massiivisia datamääriä, etsimällä piileviä rakenteita ja rakentamalla malleja, jotka toimisivat paremmin kuin ihmisen intuitio. 

Ajatus ei ollut täysin tuulesta temmattu. Hän oli jo aikaisemmin nähnyt, kuinka Charlie Freifeldin kvantitatiiviset mallit olivat johdattaneet sokerin hinnan ennustamisen avulla kymmenkertaiseen tuottoon. 

Samalla, myös Simonsin oma ajattelu alkoi kirkastua: jos markkinoita lähestyisi tieteellisenä ongelmana, niitä voisi ehkä ennustaa. Ja jos niitä voi ennustaa, ne voi voittaa.

Vuonna 1978 Simons teki päätöksen, jota moni hänen kollegoistaan piti suoranaisena harha-askeleena. Hän jätti akateemisen maailman, hylkäsi turvallisen tutkijanuran ja perusti ensimmäisen oman sijoitusyhtiönsä, Monemetricsin.

Renaissance Technologies syntyy

Monemetrics oli aluksi pieni ja kokeileva yritys – enemmänkin tutkimuslaboratorio kuin varsinainen sijoitusyhtiö. Simons ei ollut vielä löytänyt markkinoiden menestysreseptiä, mutta hän oli löytänyt oikean kysymyksen: mitä kaikkea markkinoiden hinnat voisivat kertoa, jos niitä tarkastelisi riittävän suuresta kulmasta? 

Ensimmäisinä vuosina Simons palkkasi rinnalleen maailman parhaita matemaatikkoja ja koodareita, jotka eivät tienneet sijoittamisesta juuri mitään – ja juuri se oli tarkoituskin. Hän ei halunnut Wall Streetin perinteisiä näkemyksiä, hän halusi ajattelijoita, joille markkinat olivat ratkaistava ongelma.

Yhtiön alkuvuodet olivat kuitenkin kaikkea muuta kuin sujuvia. Ensimmäiset mallit toimivat aina hetken, mutta eivät kestäneet markkinoiden jatkuvia rakenteellisia muutoksia. Hän oli kuitenkin varma, että ongelma ei ollut markkinoissa vaan mallien riittämättömyydessä. Ne kaipasivat lisää dataa, parempia signaaleja ja ennen kaikkea lisää neroja.

Monemetrics muuttui Renaissance Technologiesiksi, tutkimusinstituutiksi, jonka tavoitteena oli ratkaista markkinoiden matemaattinen kieli.

66 % vuosituotto lähes 30 vuoden ajan

Renaissance Technologiesin Medallion-rahaston lopullinen läpimurto tapahtui 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, kun Simonsin tiimi onnistui vihdoin rakentamaan mallikokoelman, joka ei ainoastaan löytänyt markkinoiden pieniä väärinhinnoitteluja, vaan myös pystyi hyödyntämään niitä johdonmukaisesti.

Tulokset olivat aluksi lupaavia ja pian käsittämättömiä, sillä Medallion tuotti pitkällä aikavälillä keskimäärin noin 66 % vuodessa. Tuotot olivat niin käsittämättömiä, että rahaston markkina-arvon kasvaessa, Simons joutui rajaamaan ulkopuoliset sijoittajat kokonaan ulos rahastosta – yksinkertaisesti siksi, ettei rahastoa voinut kasvattaa turvallisesti rajattomasti ilman strategian heikentymistä. Rajoittamalla pääoman enimmäismäärän hän varmisti, että mallien tehokkuus ja rahaston salamannopea kaupankäynti eivät kärsineet.

Menestys perustui tuhansiin pieniin tilastollisesti merkittäviin signaaleihin, joita Medallion hyödynsi nopeammin ja aggressiivisemmin kuin kukaan muu. Mallit olivat niin tarkkoja, että rahasto teki voittoa jopa niinä vuosina, kun markkinat romahtivat. Samalla sen volatiliteetti pysyi hämmästyttävän matalana ja rahaston Sharpe-suhde kohosi parhaimmillaan lähes kahdeksaan.

Miksi yksityissijoittajan kannattaa kiinnostua Jim Simonsista?

Jim Simons ei ole perinteinen sijoittajalegenda, jonka oppeja voi soveltaa suoraan omaan salkkuun. Hän ei etsinyt aliarvostettuja yhtiöitä kuten Warren Buffett, eikä hänellä ollut näkemyksiä teknologiasta kuten Cathie Woodilla tai kuluttajatrendeistä kuten Peter Lynchillä. Silti hänen tarinassaan on oppeja, jotka jokaisen yksityissijoittajan kannattaa sisäistää.

Ensinnäkin Simons osoitti, että sijoittaminen on järjestelmällistä päätöksentekoa, johon ei kannata sekoittaa tunteita. Päätösten ei tarvitse olla täydellisiä, kunhan ne perustuvat johdonmukaisiin sääntöihin, joita noudatetaan tilanteesta riippumatta.

Simonsin tarina muistuttaa myös siitä, että markkinoilla suurin vihollinen ei ole volatiliteetti – vaan reaktiot siihen. Medallion teki rahaa myös silloin, kun markkinoilla vallitsi paniikki, vaikka suurin osa sijoittajista menetti tuolloin rahaa – yleensä liiasta impulsiivisuudesta johtuen.

Simonsin tarinan kenties tärkein opetus on kuitenkin se, että sijoittaminen on jatkuvaa oppimista. Hän ei koskaan ajatellut löytäneensä lopullista mallia, ainoastaan paremman version edellisestä ja saman periaatteen tulisi päteä myös jokaisen yksityissijoittajan strategiaan. 

Menestyminen ei vaadi täydellisyyttä, vaan kykyä parantaa omaa ajatteluaan ajan mittaan. 

Kirjat ja perintö

Jim Simonsin elämäntarina on niin epätodennäköinen, että se tuntuu paikoin fiktiolta. Matemaatikosta, joka inhosi talousennusteita, tuli mies, joka rakensi historian tuottoisimman rahaston – ja jätti jälkeensä niin rahoitusalaan, tieteeseen kuin politiikkaankin ulottuvan jäljen.

Simonsista tuli hänen elämänsä aikana yksi maailman suurimmista tieteellisen tutkimuksen rahoittajista. Hänen säätiönsä tukevat niin matematiikkaa, luonnontieteitä, autismitutkimusta kuin Yhdysvaltain opettajakoulutustakin. Simons rahoitti muun muassa Mathematical Sciences Research Institutea (MSRI), perusti Math for America -ohjelman ja tuki lukemattomia tutkimusryhmiä, joiden työ jatkuu hänen poismenonsa jälkeenkin.

Ehkä näkyvin esimerkki hänen tieteellisestä perinnöstään sijaitsee kuitenkin kaukana Wall Streetiltä — Chilen Atacaman autiomaassa. Sinne rakennettu Simons Observatory on yksi maailman edistyneimmistä kosmisen mikroaaltotaustan tutkimuslaitoksista. Se pyrkii selvittämään universumin alkuhetkiä ja avaruuden rakenteen syntyä tarkkuudella, johon yksikään aiempi observatorio ei ole yltänyt.

Politiikan saralla Simons oli näkyvä demokraattien tukija, mutta hänen lisäkseen myös muut Renaissance Technologiesin avainhenkilöt – erityisesti Robert Mercer – muovasivat toiminnallaan yhteiskunnan ja politiikan pelikenttää. Konservatiivismielisestä Merceristä kasvoi 2010-luvulla yksi Yhdysvaltain vaikutusvaltaisimmista poliittisista rahoittajista, joka oli keskeisessä roolissa Donald Trumpin valtaannousun taustalla.

Mercerien kautta Simonsin rakentama koneisto päätyi vaikuttamaan asioihin, joista Simons itse oli selvästi eri mieltä. Hän oli loppuun asti liberaalimielinen lahjoittaja, joka suosi tieteeseen ja koulutukseen investointia – ei poliittista vastakkainasettelua.

Mikäli tarinan pidempi versio kiinnostaa, suosittelemme ottamaan lukulistalle 2019 julkaistun, The Man Who Solved the Market -kirjan.

Jim Simons -sijoittajaprofiili

Opi lisää legendaarisilta sijoittajilta

Jim Simons – Sijoittaja, joka saa Warren Buffetin näyttämään aloittelijalta

Torakoita hiilikaivoksessa: Howard Marks varoittaa marraskuun sijoitusmuistiossa velkamarkkinoiden riskeistä

Cathie Wood on sijoitusguru, joka lyö vetoa tulevaisuuden kasvuyhtiöistä

Warren Buffett – mitä Omahan oraakkeli opettaa sijoittamisesta vuonna 2025?

Peter Lynch – Sijoita asioihin, jotka tunnet

Satoshi Nakamoto – Bitcoinin mystinen luoja