Analyysissa tekoälyn seuraavat kehitysvaiheet ja niiden vaikutukset sijoittamiseen

Tekoälyn kyvyykkyys kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. Enää tekoäly ei ole pelkkää ohjelmistoa vaan sen ympärille rakentuu entistä enemmän infrastruktuuria. Tarkastelussa tekoälyn seuraavat kehitysvaiheet ja niistä hyötyvät osakkeet.

Sijoittaja.fi
Sijoittaja.fi

Tekoälyn kyvyykkyys kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. Enää tekoäly ei ole pelkkää ohjelmistoa vaan sen ympärille rakentuu entistä enemmän infrastruktuuria. Tarkastelussa tekoälyn seuraavat kehitysvaiheet ja niistä hyötyvät osakkeet.

Tekoälykehityksen neljä aaltoa

Tiesitkö, että tekoälyn kyvykkyys on lähes kaksinkertaistunut joka 6–9 kuukausi viime vuosina? Tätä valtavaa kasvua on vauhdittanut eksponentiaalinen laskentateho, älykkäämmät algoritmit ja runsas datan saatavuus.

Noin kuukausi sitten Hill and Valley Forum 2025 -tapahtumassa NVIDIAn* toimitusjohtaja Jensen Huang esitteli tekoälyn kehityksen neljä aaltoa:

1. Aalto: Havaintokykyyn perustuva tekoäly (Perception AI):

Tekoäly astui maailmanlaajuisesti esiin noin vuonna 2012, kun AlexNet osoitti, että koneet voivat havaita maailmaa – tunnistaa kuvia, ääniä ja kuvioita. Tämä oli havaintojen aikakausi.

2. Aalto: Generatiivinen tekoäly (Generative AI):

Viisi vuotta sitten siirryttiin generatiiviseen tekoälyyn – ChatGPT:n ja DALL·E:n kaltaiset työkalut ovat hyviä esimerkkejä. Tekoäly oppi ymmärtämisen lisäksi myös kääntämään merkityksiä. Olipa kyseessä englannin kääntäminen ranskaksi tai tekstin muuttaminen kuvaksi, generatiivinen tekoäly alkoi toimia universaalina kääntäjänä. Huang kertoi käyttävänsä tekoälyä henkilökohtaisesti joka päivä tutorina.

3. Aalto: Agenttimainen tekoäly (Agentic AI):

Olemme nyt siirtymässä vaiheeseen, jota kutsutaan järkeileväksi tai agenttimaiseksi tekoälyksi. Nämä järjestelmät eivät pelkästään ymmärrä ohjeita, vaan voivat autonomisesti oppia, suunnitella ja käyttää ulkoisia työkaluja tehtävien suorittamiseen. Tämä mahdollistaa digitaalisten robottien – AI-agenttien –syntymisen. Ne kykenevät lukemaan dokumentteja, käyttämään laskimia, taulukkolaskentaohjelmia tai selaimia ja tuottamaan tuloksia ilman ihmisen väliintuloa. Agenttimaisen tekoälyn yritysmarkkinan arvioidaan kasvavan 46,2 % vuosivauhtia vuosina 2025–2030.

Tulevaisuudessa yritykset tulevat johtamaan kahta työvoimatyyppiä: biologista ja digitaalista. Toimitusjohtajat valvovat molempia, kun taas HR-keskityy ihmisiin ja IT muuttuu digitaalisen työvoiman HR:ksi.

Jos et ole vielä kokeillut AI-agentteja, voit testata niiden voimaa esimerkiksi rakentamalla sovelluksen ilman koodaustaitoja Replitin AI Agentin avulla. Jos käytät ChatGPT:tä apuna promptien suunnittelussa, hyödyt kaksinkertaisesti. Työ, joka ennen vei viikkoja tai kuukausia IT-ammattilaiselta, onnistuu nyt tunneissa AI-agentin avulla.

4. Aalto: Fyysinen tekoäly (Physical AI)

Seuraava tekoälyn aalto vaatii koneilta kykyä ymmärtää fysiikan lakeja, syy-seuraussuhteita ja arkijärkeä – sellaista, mitä jo lapset ja koirat hallitsevat, mutta tekoäly ei vielä.

Ajatellaanpa objektipysyvyys-ilmiötä: jos pallo vierii pöydältä ja katoaa näkyvistä, koira ymmärtää kiertää pöydän hakemaan sen. Useimmat tekoälyt ajattelevat, että pallo on kadonnut. Robottien täytyy oppia, että päästäkseen pallon luo, niiden on kierrettävä este – ei käveltävä sen läpi. Näiden perustavanlaatuisten havaintojen pohjalta rakennetaan fyysistä tekoälyä.

Kun tämä älykkyys integroidaan robotteihin, alkaa seuraava vallankumous – robotiikka suuressa mittakaavassa.

Huang ennustaa, että seuraavan 10 vuoden aikana tehdas- ja tuotantoympäristöt muuttuvat voimakkaasti robottivetoisiksi:

”Kaikki mikä liikkuu, tulee olemaan robottiohjattua. Ja se tapahtuu pian. Jokainen auto tulee olemaan robottiauto.”

AI-Tehtaat

Tekoäly ei ole enää pelkkää ohjelmistoa – siitä on tulossa infrastruktuuri. Tämä näkyy konkreettisesti AI-tehtaiden nousuna.

Toisin kuin perinteiset datakeskukset, jotka lähinnä säilyttävät ja palvelevat dataa, AI-tehtaat on suunniteltu älykkyyden massatuotantoon. Ne kattavat koko tekoälyn elinkaaren – datan keruusta ja koulutuksesta mallien viimeistelyyn ja massiiviseen käyttöönottoon. Ne on optimoitu agenttimaisen ja fyysisen tekoälyn vaatimille raskaille laskentatehtäville ja toimivat kuin digitaalinen kokoonpanolinja, joka tuottaa jatkuvasti uutta älykkyyttä.

Nämä työkuormat voivat vaatia jopa 100-kertaisen laskentatehon perinteisiin malleihin verrattuna.

Huang kiteytti Wall Street Journalille:

”Samalla tavalla kuin rakennamme fyysisiä autoja tänään, tulee olemaan digitaalinen vastine kaikelle fyysiselle. Siksi tarvitset AI-tehtaan tuottamaan sen tekoälymallin, joka toimii autossa.”

NVIDIAn* mukaan yritykset, jotka investoivat tekoälytehtaisiin nyt, ovat huomisen markkinajohtajia tehokkuudessa ja innovaatiokyvyssä.

Strateginen infrastruktuuri Euroopassa

EU pitää tekoälytehtaita keskuksina, jotka vauhdittavat tekoälysovellusten kehitystä eri sektoreilla, kuten terveydenhuollossa, valmistavassa teollisuudessa, ilmastoratkaisuissa, rahoituksessa, avaruusteknologiassa ja monilla muilla aloilla, ja suhtautuu niiden perustamiseen strategisena prioriteettina.  

Ensimmäisiin EU:n tukemiin AI-tehtaisiin investoidaan 1,5 miljardia euroa kansallisella ja unionin tasolla. Valitut 15 AI-tehdasta sijoitetaan johtaviin tutkimus- ja teknologiakeskuksiin. Suomesta mukana on Kajaanin CSC:llä sijaitseva LUMI AI Factory.

LUMI yhdistää maailmanluokan superlaskennan, arvokkaan datan ja huippuluokan tekoälyosaamisen. Se tarjoaa avoimen alustan tekoälyn kehittäjille, pk-yrityksille, tutkijoille ja startup-yrityksille.

Tekoälytehtaat EU:ssa. Kuva: EU

InvestAI-ohjelma tukee lisäksi jopa viiden AI-gigatehtaan perustamista Eurooppaan, yhteisarvoltaan 20 miljardia euroa. Ne keskittyvät tulevaisuuden mallien kouluttamiseen – jopa biljoonien parametrien kokoluokassa – ja nojaavat yli 100 000 huipputason prosessorin laskentatehoon sekä automatisoituun, energiatehokkaaseen infrastruktuuriin.

AI-tehtaat nousevat nopeasti keskeiseksi kansalliseksi infrastruktuuriksi – samalla tasolla kuin energia tai tietoliikenne.

Työvoiman muutos

Tekoälyn nousu tuo työelämään suuren murroksen. Huang totesi Milken-instituutin konferenssissa suoraan: ”Et menetä työpaikkaasi tekoälylle – vaan henkilölle, joka osaa käyttää sitä.”

Vaikka tekoäly poistaa joitakin ammatteja, se myös luo uusia. Osaamisen päivittäminen tulee olemaan ratkaisevaa:”Suosittelen, että 100 % ihmisistä ottaa tekoälyn haltuun. Älä ole se, joka sivuuttaa teknologian ja jää sen jalkoihin.”

Tulevat trendit ja sijoitusmahdollisuudet

Korostimme tekoälyn ja robotiikan yhdistymistä megatrendinä jo 1,5 vuotta sitten. Sen jälkeen etenkin humanoidirobotiikka on edennyt vauhdilla.

Tässä on muutamia merkittäviä uusia trendejä alalla:

Robotics as a Service (RaaS)

Robotiikka palveluna (RaaS) on liiketoimintamalli, jossa robotiikkayritykset tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden vuokrata tai leasata robottiratkaisujaan kuukausi- tai käyttöperusteisella sopimuksella. Näin automatisointia voidaan hyödyntää eri toimialoilla – logistiikasta ja valmistavasta teollisuudesta aina palvelu- ja majoitusaloille – ilman suuria alkuinvestointeja.

Yritykset, jotka haluavat ottaa käyttöön esimerkiksi robotti-imureita hotelleissa tai autonomisia trukkeja varastoissa, eivät enää joudu ostamaan kalliita laitteita omakseen.

Robotiikka palveluna -markkinan ennustetaan kasvavan 16,18 miljardista dollarista (2025) jopa 125,17 miljardiin dollariin vuoteen 2034 mennessä. Vuosittainen kasvuvauhti (CAGR) on ennusteiden mukaan 25,52 %.

Edge AI, neuromorfinen laskenta ja digitaaliset kaksoset

Robotiikka hyödyntää yhä nopeammin Edge AI:ta ja neuromorfisia siruja, jotka mahdollistavat nopeamman ja tehokkaamman toiminnan suoraan itse laitteessa – esimerkiksi robottikädet voivat säätää otettaan reaaliaikaisesti ilman pilvipalvelujen viivettä.

Samalla digitaalisten kaksosten alustat kasvattavat suosiotaan: ne mahdollistavat robottien toimintojen simuloinnin ja testaamisen virtuaaliympäristössä todellisen datan pohjalta. Tämä auttaa havaitsemaan ongelmia varhain ja nopeuttaa kehitystä ennen kuin muutoksia viedään fyysisiin robotteihin.

Parvirobotiikka (Swarm Robotics)

Parvirobotiikka, jossa suuri määrä pieniä robotteja työskentelee yhdessä kuin hyönteisyhteisö, kasvattaa suosiotaan erityisesti tehtävissä kuten pelastusoperaatiot, ympäristön puhdistus ja tarkkuusmaatalous.

Esimerkiksi Harvardin Kilobots-järjestelmä osoittaa, kuinka edulliset robotit voivat toimia yhdessä yksinkertaisten, hajautettujen algoritmien avulla – ilman keskitettyä ohjausta – kattaen suuria alueita tai mukautuen muuttuviin olosuhteisiin.

Kilobots: edullinen ja helppokäyttöinen robottijärjestelmä, joka tukee parvirobotiikan kehitystä. Kuva: Wyss Institute

Laitteiston kehittyessä parvirobottien roolin odotetaan kasvavan erityisesti kriisinhallinnassa ja mikrotason valmistuksessa.

Ihmisen ja tekoälyn yhteistoiminta (Augmentation)

Tekoälyagentteja integroidaan yhä useammin eksoskeletoneihin ja AR-laseihin, joissa ne ohjaavat työntekijöitä monimutkaisten tehtävien läpi reaaliaikaisesti.

Nämä järjestelmät ymmärtävät puhekomentoja, valvovat turvallisuutta ja mukauttavat robottien toimintaa tilanteen mukaan – vahvistaen ihmisen kyvykkyyksiä sen sijaan, että ne korvaisivat ihmisen työpanoksen.

Wandercraft on aloittanut kliiniset kokeet fyysisellä tekoälyohjatulla henkilökohtaisella eksoskeletonilla, joka on suunniteltu selkäydinvamman, aivohalvauksen tai muiden neuromuskulaaristen sairauksien vuoksi liikuntarajoitteisille henkilöille. Ratkaisulla on potentiaalia tukea jopa 80 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti, jotka tarvitsevat pyörätuolia liikkumiseen. Kuva: NVIDIA

Robotit terveydenhuollon tukena

Vastauksena työvoimapulaan Yhdysvaltalaiset sairaalat ottavat käyttöön robotteja, kuten Diligent Roboticsin Moxi, joka auttaa sairaaloita toimimaan ympärivuorokautisesti. Moxi avustaa hoitohenkilökuntaa tehtävissä, jotka eivät vaadi suoraa potilaskontaktia – kuten tarvikkeiden kuljettamisessa, laborationäytteiden toimittamisessa ja lääkkeiden jakelussa.

Tämä vapauttaa henkilöstön aikaa keskittyä potilastyöhön, parantaa tehokkuutta ja vähentää kuormitusta.

Moxi. Kuva: Diligent Robotics

Robottikoirien käyttöönotto eri toimialoilla

Robottikoiria, kuten Boston Dynamicsin Spot, käytetään jo aktiivisesti useilla aloilla – valmistavasta teollisuudesta turvallisuussektoriin.

Niiden kyky liikkua haastavassa maastossa tekee niistä arvokkaita työkaluja esimerkiksi tarkastus-, pelastus- ja sotilastehtävissä.

Boston Dynamicsin robottikoira. Kuva: Boston Dynamics

Sijoitusideoita tekoälyn ja robotiikan saralta

Jos haluat hyötyä tekoälyn ja robotiikan noususta sijoittajana, tässä ovat joitakin kiinnostavimpia pörssiyhtiöitä:

  1. Nvidia (NVDA)*: Tekoälyinfrastruktuurin peruspilari – sen GPU:t ja AI-tehtasarkkitehtuuri pyörittävät kaikkea suurista kielimalleista autonomisiin robotteihin.
  2. ASML (ASML)* ja TSMC (TSM)*: Välttämättömiä osia maailmanlaajuisessa puolijohdeketjussa; mahdollistavat kehittyneiden sirujen valmistuksen, jotka syöttävät tekoälyn ja robotiikan laskentatehoa.
  3. Microsoft (MSFT)*, Alphabet (GOOGL)* ja Amazon (AMZN)*: Teknologiajätit, jotka integroivat tekoälyä syvälle pilvipalveluihin, yritystyökaluihin ja kuluttajasovelluksiin.
  4. Palantir (PLTR)*: Erikoistunut yritystason tekoäly- ja koneoppimisratkaisuihin erityisesti puolustuksessa, terveydenhuollossa ja julkisella sektorilla.
  5. Intuitive Surgical (ISRG)*: Robottiavusteisen kirurgian edelläkävijä, joka yhdistää tarkkuusinstrumentit ja tekoälypohjaiset analyysit minimaalisen invasiivisiin toimenpiteisiin.
  6. Tesla (TSLA)*: Kehittää humanoidirobotti Optimusta, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on toimia teollisuudessa, logistiikassa ja mahdollisesti kotitalouksissa.

Tekoälyn ja Web3-teknologian yhdistymistä seuraavalle kryptosijoittajalle kiinnostava projekti on Synternet ($SYNT). Kyseessä on hajautettu reaaliaikainen datakerros, joka on suunniteltu tekoälyagenteille. Kun nämä agentit yleistyvät, Synternetin kaltainen infrastruktuuri tulee olemaan keskeinen osa ekosysteemiä.

Sijoittajan näkökulma

Tekoälyä ei enää pelkästään ohjelmoida – sitä aletaan nyt valmistaa. Tekoälytehtaat edustavat seuraavaa suurta teollista harppausta, joka muuttaa perusteellisesti niin ohjelmistokehityksen ja robotiikan kuin infrastruktuurin ja kansallisen kilpailukyvyn.

Samalla tavoin kuin sähkö ja internet mullistivat liiketoiminnan aiempina aikakausina, tekoälytehtaat tulevat toimimaan huomisen digitaalisen talouden voimalähteinä. Tulevaisuus ei odota. Ne, jotka lähtevät ajoissa mukaan – niin teknologian kuin sijoittamisen näkökulmasta – voivat hyötyä siitä merkittävästi.  

Kaikki yllämainitut osakkeet löytyvät Sijoittaja.fi:n Disruptiivset teknologiaosakkeet -salkusta. Lue viimeisin salkkukatsaus.

Artikkelin kirjoittaja on Anastasiya Köykkä, joka on kasvuyhtiöistä pitävä sijoittaja ja analyytikko. Hän tutkii sijoitusmahdollisuuksia vallitseviin innovaatioihin, jotka johtavat maailman muutoksiin. Hän pyrkii tunnistamaan osakkeet, joilla on huomattava kasvupotentiaali. Anastasiyalla on BBA-tutkinto ”Financial Management for Global Business”, Haaga-Helia ja kansainvälisen oikeuden maisterin tutkinto Valko-Venäjän valtionyliopistosta.

(*) Affiliate-linkki. Linkin kautta siirtyminen sivustolle ei aiheuta kuluja käyttäjälle. Tehdyistä tilauksista sivusto voi saada rahallisen korvauksen.

Webinaari näkyvyys
Sinua voisi kiinnostaa
Osakeidea: Intuit – vahva momentti ja kasvupotentiaali yllättävän tulosylityksen siivittämänä
Mitä ovat krypto-ETP:t ja miten niihin voi sijoittaa helposti?
Osakeidea: Nemetschekin osake nousussa – hyötyy Saksan jättimäisistä infrainvestoinneista
Sijoittajan valinnat