Sijoittajan tehokkaimmat verosuunnitteluvinkit

Optimoimalla oman verotuksensa sijoittaja voi säästää merkittäviä summia. Poimimme lakitoimisto BOWA Legalin verotusasiantuntijan Paula Bockin kanssa tehokkaimmat verosuunnittelukeinot, jotka jokaisen sijoittajan tulisi tietää.

Sijoittaja.fi
Sijoittaja.fi

Optimoimalla oman verotuksensa sijoittaja voi säästää merkittäviä summia. Poimimme lakitoimisto BOWA Legalin verotusasiantuntijan Paula Bockin kanssa tehokkaimmat verosuunnittelukeinot, jotka jokaisen sijoittajan tulisi tietää.

Sijoittaja voi optimoida verotustaan

Verot kuuluvat olennaisesti jokaisen suomalaisen elämään, ja Suomessa kerätään vuosittain yli 100 miljardia euroa veroja ja veronluonteisia maksuja. Veroja maksetaan lähes kaikesta, mutta verosuunnittelulla, eli verojen optimoinnilla sijoittaja voi säästää niin, ettei maksettavaksi jää ylimääräisiä veroja.

Poimimme yhdessä lakitoimisto BOWA Legal Oy:n verotukseen erikoistuneen osakkaan Paula Bockin kanssa tehokkaimmat tavat joilla sijoittaja voi optimoida verotustaan.

Varaa maksuton konsultaatio veroasiantuntijan kanssa

Osakesäästötili

Osakesäästötili on tänä päivänä jo hyvin tunnettu konsepti, mutta samalla se on edelleen ehkä helpoin tapa, jolla sijoittaja voi tehostaa verotustaan. Kyseessä on siis tili, jolle sijoittaja voi siirtää rahavaroja ja sijoittaa ne sitten haluamiinsa listattuihin osakkeisiin ilman välittömiä veroseuraamuksia. Osakesäästötilin voi avata luonnollinen henkilö ja sen voi myös avata alaikäiselle. Henkilöllä voi olla vain yksi osakesäästötili, eikä yritykset tai yhteisöt voi avata tiliä.

Osakesäästötilin hyöty tulee siitä, että sen sisällä tehdyistä myyntivoitoista tai sinne maksetuista osingoista ei makseta veroa. Sijoittaja maksaa pääomatuloveroa vasta nostaessaan varoja pois osakesäästötililtä. Tilille kertyneet myyntivoitot sekä osingot voi sijoittaa suoraan uudelleen osakkeisiin, jolloin sijoittaja ”säästää” verot ja sijoittaa myös ne uudelleen. Ajan kanssa korkoa korolle -ilmiö kasvattaa sijoitetun summan suuremmaksi kuin esimerkiksi arvo-osuustilillä. Osakesäästötilille ei kuitenkaan voi siirtää jo omistamiaan osakkeita. Toistaiseksi osakesäästötilille voi siirtää rahavaroja maksimissaan vain 50 000 euroa.

Tappioiden realisointi – hyödynnä luovutustappiot

Vuodesta 2016 alkaen myyntitappiot, eli luovutustappiot on voinut vähentää kaikista pääomatuloista. Ensisijaisesti myyntitappiot vähennetään edelleen myyntivoitoista, mutta mikäli myyntitappioita on vähemmän kuin -voittoja, vähennys voidaan tehdä muista pääomatuloista. Jos myyntitappioita on enemmän kuin pääomatuloja, niistä syntyvä vähennys siirtyy seuraaville viidelle vuodelle. Vuoden 2023 myyntitappiot voi siis vähentää pääomatuloista vuosina 2023-2028.

Luovutustappiot on mahdollista hyödyntää, jos sijoittajalla on muita pääomatuloja, kuten vuokratuloja sijoitusasunnoista. Tällöin sijoitussalkku kannattaa tarkastaa ennen vuodenvaihdetta, realisoida myyntitappiot ja vähentää tappiot verotuksessa. Pitkällä tähtäimellä salkun sisällön ei tarvitse muuttua, sillä sijoittaja voi ostaa samat osakkeet takaisin. Osakkeiden takaisinostossa tulee kuitenkin käyttää varovaisuutta, sillä liian nopeasti takaisinostettujen osakkeiden luovutuksesta syntyneet myyntitappiot eivät mene läpi vähennyskelpoisina ja tapahtuma nähdään veronkiertona. Verohallinto on linjannut, että samana päivänä tai lähes samaan hintaan takaisinostettujen osakkeiden myynnistä syntyneet luovutustappiot eivät ole vähennyskelpoisia, jos tällaiselle edestakaiselle osakekaupalle ei selvitetä muuta todellista syytä, kuin luovutustappioiden aikaansaaminen.

Tappioiden hyödyntäminen on tehokasta esimerkiksi tilanteissa, joissa osa sijoittajan omistamista osakkeista on tappiolla, vaikka koko potti on voitolla. Verottaja soveltaa FIFO, eli first-in-first-out -sääntöä. Jos sijoittaja on esimerkiksi ostanut ensin 500 Sampo-konsernin osaketta 43,0 eurolla ja myöhemmin 2 000 osaketta 38,0 eurolla, on sijoituspotin keskihinta 39,0 euroa. Sammon kurssi on nyt noin 40,5 euroa. Jos sijoittaja myy 500 osaketta, myydään ne 2,50 euroa per osake tappiolla. Myyntitappiota syntyy yhteensä 1 250 euroa, jonka voi vähentää pääomatuloista.

Sijoitusasunnon yhtiöittäminen

Asuntojen hinnat ovat olleet jo tovin laskussa, mikä intuitiivisesti herättää huolta asuntosijoittajan kannalta. Hintojen lasku on kuitenkin luonut asuntosijoittajille hyvien ostopaikkojen lisäksi mahdollisuuden verojen optimointiin. Nyt sijoitusasunnon arvon ollessa matalalla on asuntosijoittajalla ensiluokkainen mahdollisuus yhtiöittää varallisuutensa, sillä omaisuutta siirrettäessä osakeyhtiölle henkilökohtaiset luovutustappiot voi vähentää verotuksessa, kunhan luovutus tehdään käypään arvoon. Käytännössä sijoittaja voi siirtää toistaiseksi tappiollisen sijoitusasunnon sijoitusyhtiölleen, ja maksaa siirrosta vain varainsiirtovero (2-4 % velattomasta myyntihinnasta). Luovutusvoittoveron sijaan sijoittaja voi vähentää käypään arvoon tehdystä luovutuksesta syntyvän luovutustappion kuluvan verovuoden pääomatuloista tai seuraavan viiden vuoden pääomatuloista, mikäli luovutustappio on suurempi kuin kuluvan verovuoden pääomatulot.

Yhtiöitettynä omaisuudesta saadut tulot, tässä tapauksessa esimerkiksi vuokratulot siirtyvät sijoitusyhtiön kahdenkymmenen prosentin yhteisöveron alle. Mikäli sijoitusasunnon käypä arvo on hankintamenoa suurempi, joutuu sijoittaja maksamaan omaisuuden yhtiöittämisestä syntyneestä luovutusvoitosta veroa varainsiirtoveron lisäksi.

Kryptovaluuttojen verotus

Verohallinto määrittelee kryptovaluutat tuloverolain mukaisena omaisuutena. Tuloverolain mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu tuotto verotetaan pääomatulona, mikä pätee myös kryptovaluuttoihin. Kryptoihin siis sovelletaan samaa veroprosenttia kuin muihin pääomatuloihin, eli 30 % aina 30 000 € pääomatuloihin asti ja 34 % sitä suurempiin tuloihin.

Kryptovaluutta on verovelvollisen tuloa sinä päivänä, kun hän on saanut kyseessä olevan valuutan haltuunsa. Luovutusvoitto tai -tappio puolestaan taas syntyy sinä päivänä, kun transaktio tehdään. Yleinen harhakäsitys on se, että kryptovaluutta olisi verotettavaa vasta, kun sen muuntaa takaisin euroiksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Lue tarkemmin kryptovaluuttojen verotuksesta tästä.

Kryptovaluutoista saatu luovutusvoitto lasketaan vähentämällä omaisuuden luovutushinnasta omaisuuden hankintameno ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot. Voiton hankkimisesta aiheutuneilla menoilla tarkoitetaan esimerkiksi kryptovarallisuuden vaihtamisen, myynnin tai säilyttämisen mahdollistaneen toimijan veloittamaa palkkiota. Luovutusvoittoa laskettaessa luovutushinnasta voidaan vähentää joko todellinen hankintahinta kuluineen tai vaihtoehtoisesti niin sanottu hankintameno-olettama ilman mitään muita kuluja. 

Jokainen transaktio realisoi verotuksessa arvonnousun tai -laskun

Verottajan mukaan kryptovaluuttojen arvonmuutos realisoituu verotettavaksi tuloksi lähtökohtaisesti aina, kun kryptoa käytetään. Tämä tarkoittaa sitä, että joka kerta, kun kryptovaluuttaa vaihdetaan viralliseen valuuttaan tai toiseen virtuaalivaluuttaan, sillä maksetaan laskuja tai sillä ostetaan hyödykkeitä/palveluita, syntyy veronalaista luovutusvoittoa- tai tappiota, mikä tulee kirjata ylös ja ilmoittaa vuoden lopuksi Verohallinnolle. Jokainen tapahtunut transaktio käsitellään erikseen.

Kaupankäyntialustat, kuten kryptovaluuttapörssit eivät ilmoita kryptotransaktiota verottajalle, vaan vastuu jää sijoittajalle itselleen. Ilmoituksen tekeminen on todella tärkeää, sillä BOWA:n mukaan ilmoittamatta jätetyistä tuloista voidaan määrätä veronkorotus, tai pahimmillaan nostaa syyte veropetoksesta.

Pienten luovutusten verovapaus

Myös kryptovaluuttoihin voidaan soveltaa pienten luovutusten verovapautta. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajan saama luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, mikäli verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlaskettu luovutushinta on enintään 1 000 euroa. Käytännössä siis sijoittajan kryptovaluutoista saamat luovutusvoitot ovat verovapaat, jos kryptojen myyntihinta on enintään 1 000 euroa, eikä sijoittaja ole myynyt mitään muuta omaisuutta samana verovuonna.

Luovutusten yhteenlaskettua hintaa laskettaessa ei oteta huomioon, onko omaisuuden myynnistä syntynyt myyntivoittoa vai -tappiota. Pienten luovutusten verovapaus toimiikin myös toiseen suuntaan – jos sijoittaja myy verovuoden aikana tappiollisesti omaisuuseriä alle tuhannella eurolla, ei niistä syntyneet luovutustappiot ole vähennyskelpoisia.

Lue lisää kryptovaluuttojen verotuksesta BOWA Legalin sivuilta, tai aikaisemmin julkaisemastamme artikkelista.

Holdingyhtiöt

Holdingyhtiö eli hallintayhtiö on yleensä osakeyhtiö, joka passiivisesti omistaa yhtä tai useampaa toista yhtiötä tai muita omaisuuseriä. Holdingyhtiö harjoittaa nimenomaa passiivista sijoitustoimintaa, eli se ei tee esimerkiksi aktiivista pörssikauppaa. Holdingyhtiön sijaan puhutaan pääomasijoitusyhtiöstä silloin, kun yhtiö omistaa toisia listaamattomia yhtiöitä ja on aktiivisesti mukana niiden kehittämisessä.

Listaamattomien osakeomistusten hallitseminen holdingyhtiön kautta tarjoaa erilaisia hyötyjä verraattuna yksityishenkilönä omistamiseen. Verotuksellisesta näkökulmasta holdingyhtiöihin pätee osittain samoja sääntöjä kuin sijoitusyhtiöihin tietyillä erotuksilla. Esimerkiksi holdingyhtiöitä ei koske elinkeinoverolain (EVL) pykälän 6b mukainen käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verovapaus ja -hankinnan vähennyskelvottomuus, kun taas joissain tapauksissa sijoitusyhtiö voi täyttää lain asettamat edellytykset. Holdingyhtiö ei myöskään voi koskaan olla arvonlisäverovelvollinen. Jokaisen sijoittajan yksittäinen tilanne riippuu useasta muuttujasta, ja päätöstä perustaa sijoitusyhtiö on harkittava tarkasti erikseen.

Sijoitusyhtiöt

Sijoitusyhtiö on usein osakeyhtiön muodossa oleva sijoitusjärjestely, jota käytetään aktiiviseen sijoitustoimintaan ja esimerkiksi arvopapereiden omistamiseen. Sijoitusyhtiö liittyykin käsitteenä tiiviisti holdingyhtiöön. Sijoitusyhtiön avulla sijoittaminen tarjoaa erilaisia verotuksellisia ja taloudellisia etuja verrattuna yksityishenkilönä sijoittamiseen. Etujen lisäksi sijoitusyhtiö tuo mukanaan hallinnollisia seikkoja, esimerkiksi kirjanpito- ja veroilmoitusvelvollisuuden.

Verotuksellisesta näkökulmasta sijoitusyhtiön etu yksityishenkilönä sijoittamiseen verrattuna on hyvin selkeä – yksityishenkilönä kaikki sijoitustoiminnasta saatu tulo verotetaan henkilökohtaisena pääomatulona, kun taas sijoitusyhtiön tulo on yhteisöveron alaista. Yhteisöverotus tapahtuu tasaverolla 20 %, kun taas yksityishenkilön pääomatuloa verotetaan 30 %:lla aina kolmeenkymmeneen tuhanteen euroon asti ja 34 %:lla tulojen ylittäessä sen.

Toinen sijoitusyhtiön verotuksellinen etu liittyy osinkoihin. Mikäli listaamaton sijoitusyhtiö omistaa vähintään 10 % pörssiyhtiöstä, ovat tuon pörssiyhtiön jakamat osingot verovapaita. Jos sijoitusyhtiön omistusosuus toisesta yhtiöstä on alle 10 %, osingosta on veronalaista tuloa 75 % ja verovapaata tuloa 25 %. Yksityishenkilölle pörssiyhtiön jakamat osingot ovat 85-prosenttisesti veronalaista tuloa, ja osingon efektiivinen verorasitus yksityishenkilösaajalle on 25,5 tai 28,9 prosenttia, joten sijoitusyhtiön tarjoama etu on näissä puitteissa merkittävä.

Listaamattomien yhtiöiden toisille listaamattomille yhtiöille jakamat osingot ovat pääsääntöisesti aina verovapaita. Sen sijaan listaamattoman yhtiön yksityishenkilölle maksamasta osingosta verotetaan kevyttä pääomatuloveroa (7,5 %) niin kauan kun osinko ei ylitä 8 % maksavan yhtiön nettovarallisuudesta taikka 150 000 euroa. Sijoitukset listaamattomiin yhtiöihin ovat siis sijoitusyhtiön avulla selkeästi verotehokkaampia.

Verotaakka kasvaa, kun varoja siirretään sijoitusyhtiöön tai niitä kotiutetaan yhtiöstä pois

Vaikka sijoitusyhtiön kautta sijoittamiseen liittyy selkeitä verohyötyjä, ei se ole täydellinen ”avain onneen”. Sijoitusyhtiön perustamiseen liittyy tiettyjä kuluja, kuten kaupparekisterimaksu. Tämän lisäksi sijoittaja voi joutua maksamaan mahdollista ”siirtoveroa” siirtäessään omaisuutta yhtiöön. Osakeyhtiölainsäädäntö ja verolainsäädäntö mahdollistavat sijoituksen tekemisen apporttina (muuna kuin rahana), mutta käytännössä tällöin omaisuuden arvonnousut realisoituvat ja yksityishenkilö voi joutua maksamaan luovutusvoittoveroa arvonnousun osalta. Yhtiö on puolestaan velvollinen suorittamaan varainsiirtoveroa 1,6 % apporttina sijoitettujen suomalaisten arvopapereiden käyvän arvon perusteella.

Kuten osakesäästötilin kohdalla, kohdistuu myös sijoitusyhtiön kevennetty verotus vain tuloihin, jotka pidetään yhtiön sisällä. Lähtökohtaisesti sijoitustoiminnan tuotot jäävätkin yhtiöön, ellei sijoittajalle makseta sijoitusyhtiön toimesta palkkaa tai osinkoja. Tällöin sijoittajaa verotetaan nostoista joko yksityishenkilön ansio- tai pääomatulona. Varojen kerryttäminen sijoitusyhtiöön kuitenkin tehostaa korkoa korolle -ilmiötä, sekä nostaa yhtiön nettovarallisuutta, mikä puolestaan edesauttaa edullisempaa osingonjakoa osakkaille.

Varaa maksuton konsultaatio veroasiantuntijan kanssa!

Tarjoamme maksuttoman aloitustapaamisen. Mikäli sinulla on mitä tahansa lakitarpeita tai pohdit vaikkapa holdingyhtiön perustamista, niin kartoitus sopii juuri sinulle! Aloitustapaaminen ei sido sinua mihinkään.

sovi maksuton konsultaatio

Tehty kaupallisessa yhteistyössä BOWA Legal Oy:n kanssa.

Northcrypto
Sinua voisi kiinnostaa
Miksi ROE on huono laadun mittari?
Laaja markkinakatsaus: riski-indikaattorit ja muut sijoittajan tärkeimmät indikaattorit
Elisa osake: analyysissa tuorein tulos
Sijoittajan valinnat