CMD-analyysi: Atria avasi yritysostoja ja vastuullisuutta Nurmossa

Elintarvikeyhtiö Atria järjesti analyytikoille, rahoittajille ja medialle pääomamarkkinapäivän isoimmassa tuotantolaitoksessaan Seinäjoen Nurmossa 4.6.2024. Ensimmäisen sisältöosuuden veti vuoden verran konsernia johtanut toimitusjohtaja Kai Gyllström. Yhtiöllä on lukuisia tuotantoyksiköitä niin Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa kuin Virossa, painottuen Suomeen ja Ruotsiin.

Toimitusjohtaja nosti esiin uusimman yksikön Järnan, joka sijaitsee 40 kilometriä Tukholmasta ja liittyy yhtiön uusimpaan Gooh! -yrityskauppaan.

Gyllström kävi läpi konsernin vahvoja tuotemerkkejä toimintamaissa, esimerkkeinä Suomessa Atria, Jyväbroiler, Forssan ja Wilhelm, Ruotsissa Lithells, Sibylla, Lönneberga, Tanskassa Aalbæk makkaroissa ja 3-Stjernet leivänpäällisissä.

”Sitten on meidän Viron ihme Maks & Moorits, joka on tehnyt erittäin hyvän nousun tunnettuudessa ja on toiseksi vahvin ruokatuotemerkki Virossa ja vahvin lihassa, ja pärjää myös hyvin vastuullisuusrankingeissä”, hän muistutti.

Yhtiö piti ennallaan taloudelliset tavoitteensa, jotka ovat:

• Markkinaa nopeampi kasvu
• Viiden prosentin liikevoittotaso
• 40 prosentin omavaraisuusaste
• 10 prosentin oman pääoman tuotto
• 50 prosentin varojenjako tilikauden voitosta.

Viime tilikaudella Atrian valmistajaosuus edustamissaan tuoteryhmissä Suomessa kasvoi 25 prosentista 25,8 prosenttiin arvolla mitattuna. Ruotsissa markkinaosuus laski lievästi leivänpäällisissä, mutta nousi ruokamakkaroissa ja siipikarjatuotteissa.

Omavaraisuustavoite täyttyi viime tilikaudella ja ensimmäisellä neljänneksellä 2024, vaikka takana on kaksi kovaa investointivuotta johtuen pitkälti Nurmon uudesta siipikarjatehtaasta. Viime vuoden vertailukelpoiset liikevoitto 2,8 prosenttia liikevaihdosta ja oman pääoman tuotto 7,3 prosenttia jäävät tavoitteista, mutta tasoja voidaan luonnehtia tyydyttäviksi.

Gyllström tiivisti vuoteen 2025 saakka ulottuvan strategien pääkohtia:

”Visiona on olla johtava pohjoiseurooppalainen ruokatalo. Haluamme kasvaa siellä, missä on kasvua. Sitä kautta on valittu siipikarja, valmisruoka ja Foodservice meidän kasvualustoiksi.

Sen lisäksi aihealueita, missä haluamme parantaa kannattavuutta, ovat erityisesti Ruotsi, punainen liha ja yleisesti ottaen tehostaminen koko arvoketjussamme.”

Gyllström paalutti kasvustrategian – pohjana omat tuotemerkit

Johto haluaa hakea jatkossa volyymivetoista kasvua omilla tuotemerkeillä, kun viime vuosina alan kasvu on tullut pitkälti hintojen korotuksista inflaatio-olosuhteissa.

”Se ei tarkoita, etteikö meillä yrityskaupat olisi kiinnostavia niin kuin Gooh, mutta se on enemmän sitä kautta, mitä mahdollisuuksia uusiin tuoteryhmiin ja kasvun kiihdyttämiseen yrityskaupat mahdollistavat.”

Atria haluaa jatkossa työstää sitä, miten yhtiö voi ”laajentaa fiksusti tuotteita yli maarajojen”.

Yksi mielenkiintoinen uusi strategian toimeenpanon muoto on Atria Growth Engine -innovaatio-ohjelma, jossa konsernin sisältä koottu 26 henkilön ryhmä esittää omat kehitysehdotuksensa konsernijohdolle.

Atrian asema markkinoilla

Atrian markkinointijohtaja Pasi Luostarinen kertoi, että yhtiön valmistajaosuus edustamissaan segmenteissä Suomessa tammi-huhtikuussa 2024 oli 25,5 prosenttia. Volyymissa markkina kasvoi 1,2 prosenttia ja arvossa 0,1 prosenttia. Kuluttaja suosii enemmän halvempia tuotteita ja tarjouksia.

Kasvavat markkinasegmentit volyymissa olivat kuluttajapakattu liha, siipikarja sekä valmisruoka. Ruokamakkaran ja leivänpäällisten markkinat laskivat, mutta toukokuussa Luostarinen ennakoi makkaran kysynnän kasvaneen kaikilla markkinoilla. Lihassa oli siirtymää palvelutiskiltä itsepalveluun.

Ruotsissa markkina kasvoi arvomääräisesti Suomea enemmän, viisi prosenttia. Volyymikasvu oli vajaa kaksi prosenttia. Tuoreen siipikarjan kasvu oli kaksinumeroista sekä arvossa että volyymissa.

Viron markkinan arvokasvu oli hieman Ruotsia ripeämpää ja volyymikasvu hieman loivempaa. Toisin sanoen Ruotsissa ja Virossa hinnat ovat nousseet päinvastoin kuin Suomessa. Viron kasvavin segmentti Atrian tuoteryhmissä oli kuluttajapakattu liha.

Tanskassa leivänpäällisten markkina kasvoi arvossa noin prosentin ja laski volyymissa vajaa kaksi prosenttia. Tanskan yhtiöllä on työn alla investointi uuteen linjastoon ja sitä kautta valikoiman laajennukseen.

”Markkinanäkökulmasta me ollaan aika hyvässä tilanteessa. Markkinatilanne on tasaantunut pomppuisista vuosista, ja näemme markkinan lievän kasvun tuomaa hyvää tilannetta kaikilla meidän markkinoilla”, Luostarinen summasi.

Vastuullisuudessa Scope 3 on merkityksellisin

Atria-konsernin vastuullisuusjohtaja Merja Leino kertoi Science Based Targets -sitoumuksesta, joka on yksi keino toteuttaa ilmastonmuutoksen hillintää.

Hän havainnollisti, että Scope 1 ja 2 tarkoittavat karrikoidusti tehtaan sisällä tapahtuvaa toimintaa ja Scope 3 ulkopuolella tapahtuvaa, kuten toimitusketjua ja tuottajien työtä.

”Scope 3 on kaikkein merkityksellisin suuruudeltaan, kun mietitään kasvihuonekaasupäästöjä, eli sinne me haluamme vaikuttaa”, Leino totesi.

Käytännössä Scope 3 tarkoittaa erilaisia toimenpiteitä ja ohjelmia, jotka liittyvät esimerkiksi tuottavuuteen, soijan vähentämiseen rehuissa, maankäyttöön ja naudan metaanipäästöjen vähentämiseen rehujen lisäaineilla.

Kaikki toimenpiteet maksavat ja yhtiö luonnollisesti miettii vaikuttavuuksia euroja vasten. Samalla se pyrkii kaupallistamaan pitkäjänteistä vastuullistyötä. Tämä voi tapahtua niin brändin arvon, markkina-aseman kuin volyymin kasvattamisen kautta sekä erityisesti lisäarvokonseptien kehittämisellä.

Leino kertoi, että ympäristölaskurit, joita yhtiö soveltaa toimitusketjussa, antavat myös tilatasolle paljon erilaista tietoa. Näin tilat näkevät omat vahvuutensa ja kehittämisalueet.

Ala-Fossi esitteli Suomen yritysostoja

Nurmon tuotantolaitoksesta lähtee tavallisena päivänä 550 000 kiloa ruokaa suomalaisiin ruokapöytiin, eli 40 täysperävaunurekkaa. Nurmon tehdasalueella sijaitsee kapasiteetiltaan yhdeksän gigawattituntia vuodessa tuottava aurinkovoimatuotanto, joka kattaa osan tehtaan vaatimasta sähköntarpeesta.

Atria Suomen toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi kertoi, että yhtiön viime vuosien yritysostoissa on painottunut valmisruokateema.

Ala-Fossi luonnehti, että yritykset toimivat varsin itsenäisesti. Kysyttäessä hän kertoi yritysostojen perusteluiksi:

• Jos yrityksellä on jo markkina-asemaa ja tietty erikoistuminen joihinkin tuotteisiin tai segmentteihin, niin alusta asti pyörän keksiminen on pitkä tie.
• Yrityskaupan kautta markkinaan voi päästä nopeasti.
• Esimerkiksi Domretor oli Atrialle jo iso toimittaja. Jos se menisikin yrityskaupassa jollekin toiselle toimijalle, niin joudumme arvioimaan myös sitä puolta.
• Näihin ei välttämättä ole yhä ainoaa vastausta, vaan yrityskauppoihin vaikuttavat monet eri asiat.

Gyllstömin muistutti, että yritysostot tuovat konsernille monipuolisuutta hyödyntää liharaaka-ainetta eri kysyntätilanteissa.

”Valmisruuan kulutus on kasvanut Suomessa viimeiset kymmenen vuotta ja valmisruuassa on myös tulevaisuudessa kasvupotentiaali”, Ala-Fossi tiivisti ja viittasi yhtiön mikroateriatuotantoon.

Hän kertoi asiakkaiden haluavan yhä helpompaa ja yhä nopeampaa – ja käytti termiä ’tiktok-ruokailu’.

”Me olemme tähän suuntaan omaa portfoliota tietysti kehittäneet”, Ala-Fossi summaa.

Nurmon uusi siipikarjatehdas vastaa kysynnän kasvuun

Uusi siipikarjatehdas vastaa kanan kasvavaan markkinakysyntään ja tuo tehokkuutta. Noin 165 miljoonaa euroa maksanut tuotantolaitos on ollut kokonaisuudessaan tuotannossa marraskuusta 2023 ja se lisää Atria Suomen siipikarjatuotannon kapasiteettia noin 40 prosenttia.

Suunnittelussa on kiinnitetty erityishuomio tuotantotilojen hygienisyyteen ja vuorokausittaiseen pesuun. Tuotantoprosessissa säilyy broilerin jäljitettävyys tiloille asti.

IR-ikkuna on SalkunRakentajan ja Sijoittaja.fi:n yrityskumppaneiden kanava taustoittaville ja analyyttisille artikkeleille sekä muulle mielenkiintoiselle sijoittajatiedolle. Artikkeli on osa kaupallista yhteistyötä yhtiön kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia.

Kirjoittaja omistaa Atrian osakkeita.