Analyysi: Sammon tulos jäi odotuksista – If loistaa jälleen tuloksellaan Sammon tulos ennen veroja jäi odotuksista, mutta yhtiön koko vuoden tulos oli konsernin asettamien taloudellisten tavoitteiden mukainen. If jatkoi vahvaa tuloskehitystään, mikä miellytti markkinoita. Sijoittaja.fi 8.2.2024 analyysi osakkeet pörssiyhtiöt Sampo sijoitusideat tulokset Sammon tulos ennen veroja jäi odotuksista, mutta yhtiön koko vuoden tulos oli konsernin asettamien taloudellisten tavoitteiden mukainen. If jatkoi vahvaa tuloskehitystään, mikä miellytti markkinoita. Kannen kuva: Juha Törmälä / Sampo.com Sammon tulos ei aivan yltänyt ennusteisiin Sammon voitto ennen veroja nousi ja oli 368 M€ (ennuste 383,1 M€). Vuoden neljännellä neljänneksellä Sammon tulos ennen veroja kasvoi 449 % vertailukaudesta. Sampo jatkoi vahvaa kehitystään viimeisellä vuosineljänneksellä maksutulon vakaan kasvun, resilienttien underwriting-marginaalien ja erinomaisten sijoitustuottojen siivittämänä. Konsernin underwriting-tulos kasvoi neljänneksellä 159 % 281 miljoonaan euroon, ja yhdistetty kulusuhde oli 85,5 %:ia (94,1). Vertailukauden luvut eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia tiettyjen IFRS 4 ja -17 -kirjanpitostandardien välisten erojen takia. Myös lokakuussa toteutuneella osittaisjakautumisella oli 102 miljoonan euron positiivinen kirjanpitovaikutus Sampo-konsernin tulokseen ennen veroja. Sammon kannattavuuskehitys jatkui Pohjoismaissa positiivisena ja Ifin diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,5 %-yksikköä vuositasolla. Underwriting-tuloksen kehitystä tuki myös Isosta-Britanniasta saatu 19 % kasvu hinnankorotusten alkaessa näkyä tuloslaskelman puolella. Hastings raportoi 87,8 % operatiivisen kulusuhteen (87,4). Q4:lla If kasvatti tulostaan hurjat 515 %:ia 369 miljoonaan euroon, kun taas Hastingsin tulos kasvoi 883 %:ia ollen 59 miljoonaa. Topdanmarkissa tulos puolestaan laski 76 %. Viimeisellä vuosineljänneksellä nähtiin merkittäviä säävahinkoja, ja vaikka konsernitason hajautus osaltaan vaimensi vaikutusta, niillä oli merkittävä vaikutus Topdanmarkin liiketoimintaan. Sampo julkistaa näkymänsä vuodelle 2024 vuosien 2024–2026 taloudellisten tavoitteiden yhteydessä 6.3.2024 järjestettävässä pääomamarkkinapäivässä. Sammon hallituksen osinkoehdotus on 1,80 euroa osakkeelta, joka koostuu 1,60 euron perusosingosta ja 0,20 euron lisäosingosta. Taloudelliset tavoitteet vuosille 2021 – 2023 Sampo mittaa vahinkovakuutusliiketoimintojen suoritusta yhdistetyllä kulusuhteella. Yhdistetty kulusuhde kertoo, kuinka suuri osa korvauskulut ja liikekulut ovat vakuutusmaksutuotoista. Mitä alempi yhdistetty kulusuhde, sitä parempi. Alle 90 prosentin kulusuhde on hyvä luku. Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen odotetaan yltävän vuosille 2021-2023 asetettujen tavoitteiden mukaisiin underwriting-marginaaleihin. Pyrkimys on kasvattaa toiminnallista tulosta vuositasolla keskimäärin 4–6 prosenttia (mid-single digits) vuoden 2020 tasosta koronaviruksen vaikutukset pois lukien. Konsernitasolla Sampo tavoittelee vahinkovakuutustoimintojen alle 86 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta. Sampo-konsernin suurimman tytäryhtiön Ifin yhdistetyn kulusuhteen arvioidaan olevan alle 85 prosenttia. Hastings puolestaan tavoittelee alle 88 prosentin operatiivista kulusuhdetta. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen yhdistetyt kulusuhteet ja operatiiviset kulusuhteet vaihtelevat vuosineljänneksittäin muun muassa sään kausivaihteluiden, suurvahinkojen, aiempina vuosina sattuneisiin vahinkoihin liittyvän korvausvastuun purun sekä koronapandemiaan liittyvän vahinkofrekvenssin heilahtelun vuoksi. Näillä tekijöillä on erityisen olennainen merkitys yksittäisille segmenteille ja liiketoiminta-alueille, kuten Hastingsille. Konsernin pääomituksen suhteen Sampo tavoittelee: Solvenssi II: n mukainen vakavaraisuussuhde 170–190 prosenttia Velkaisuusaste alle 30 prosenttia Osingonjakosuhde vähintään 70 nettotuloksesta satunnaiset erät pois lukien Progressiivinen perusosinko Ylimääräisen pääoman palauttaminen osakkeenomistajille Sammon osinko 2024 Sampo-konsernin hallituksen osinkoehdotus on 1,80 euroa osakkeelta (2,60 €), joka koostuu 1,60 euron perusosingosta ja 0,20 euron lisäosingosta Vuonna 2023 Sampo jakoi osinkoa 2,60 euroa osakkeelta sisältäen 1,80 euron perusosingon ja 0,80 euron lisäosingon Sampo jakoi vuonna 2022 osinkoa 4,10 euroa, joka sisäsi 1,70 euron perusosingon sekä Nordean osakkeiden myynnistä maksetun lisäosingon. Sammon vuonna 2021 maksama osinko oli 1,70 euroa. Sammon vuonna 2020 maksama osinko oli 1,50 euroa. Miten Mandatumin irtautuminen vaikuttaa Sammon osakkeen verotukseen? Mandatumin osittaisjakautuminen Sampo-konsernista tapahtui 1.10.2023. Sampo pyysi Verohallinnolta etukäteen päätöstä osittaisjakaumisen suhteen, ja verottajan sitovan päätöksen mukaan jakautuminen on veroneutraali eli jakautumisesta ei koitunut välittömiä veroseuraamuksia Sammon osakkeenomistajille, jotka ovat Suomeen verovelvollisia. Verohallinto julkaisi marraskuun lopulla 2023 ohjeen Sammon ja Mandatumin osakkeiden hankintamenon määrittämiseksi. Ohjeen mukaan osittaisjakautumisen jälkeen yhtiön osakkeiden hankintamenoksi katsotaan se osa jakautuvan yhtiön osakkeiden hankintamenosta, joka vastaa vastaanottavalle yhtiölle siirtynyttä osaa jakautuvan yhtiön nettovarallisuudesta. Verohallinnon mukaan Sampo Oyj:n nettovarallisuus on jakautunut siten, että Mandatum Oyj vastaanotti noin 8,34 prosenttia, ja Sampo Oyj:lle jäi noin 91,66 prosenttia nettovarallisuudesta. Näitä prosenttiosuuksia alkuperäisestä hankintamenosta käytetään siis laskettaessa hankintameno Sammon osakkeille, jotka on hankittu ennen jakautumista, sekä jakautumisen myötä saaduille Mandatumin osakkeille. Kuvitellaan sijoittaja, joka on ostanut 100 kappaletta Sampo-konsernin osakkeita ennen osittaisjakautumista 2.1.2023, hintaan 49,15 euroa (yht. 4 915 €). Pidettyään osakkeita osittaisjakautumiseen 1.10.2023 asti, on hänellä ostamansa 100 Sammon osaketta sekä jakautumisesta saadut 100 Mandatumin osaketta. Myydessään kaikki Sammon osakkeet tänään, on verotuksessa ilmoitettava hankintameno kyseisille sadalle osakkeelle yhteensä 4 505,09 euroa (=4 915€ x 0,9166), eli 45,05 euroa per osake. Vastaavasti myydessä Mandatumin osakkeet, on verotuksellinen hankintameno 409,91 euroa (=4 915€ x 0,0834), eli 4,10 euroa per osake. Sammon osake Jäsenosiossa käymme läpi Sammon osakekurssin kehitystä ja kerromme, miltä osake vaikuttaa Sijoittajan näkökulmasta. Vuonna 2023 Sammon osakekurssi haki suuntaa useaan otteeseen, mutta pysyi loppupeleissä laskevassa trendissä. Vuoden aikana Sampo Oyj:n osake laski yhteensä noin 19 prosenttia. Lue ilmaiseksi kaksi viikkoa Haluatko lukea artikkelin? Sijoittaja.fi -jäsenenä saat lukuoikeuden tähän ja tuhansiin muihin artikkeleihin ja analyyseihin. Lisäksi saat käyttöösi Sijoittaja360 -palvelun. Ilmaisen kokeilujakson jälkeen tilaus jatkuu 11,90€. Voit perua koska tahansa. Aloita ilmainen kokeilu Tutustu jäsenyyksiin KirjauduUnohditko salasanasi? Tutki Sammon osaketta Osaketyökalulla Osaketyökalussa Sampo-konsernin osake saa keskimääräiset pisteet. Osake saa korkeat pisteet sen vähäriskisyydestään. Sen lisäksi Sampo saa keskimääräistä paremmat pisteet laadusta. Kokeile ilmaiseksi Seuraa tuloskautta analyysi osakkeet pörssiyhtiöt Sampo sijoitusideat tulokset
Kannen kuva: Juha Törmälä / Sampo.com Sammon tulos ei aivan yltänyt ennusteisiin Sammon voitto ennen veroja nousi ja oli 368 M€ (ennuste 383,1 M€). Vuoden neljännellä neljänneksellä Sammon tulos ennen veroja kasvoi 449 % vertailukaudesta. Sampo jatkoi vahvaa kehitystään viimeisellä vuosineljänneksellä maksutulon vakaan kasvun, resilienttien underwriting-marginaalien ja erinomaisten sijoitustuottojen siivittämänä. Konsernin underwriting-tulos kasvoi neljänneksellä 159 % 281 miljoonaan euroon, ja yhdistetty kulusuhde oli 85,5 %:ia (94,1). Vertailukauden luvut eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia tiettyjen IFRS 4 ja -17 -kirjanpitostandardien välisten erojen takia. Myös lokakuussa toteutuneella osittaisjakautumisella oli 102 miljoonan euron positiivinen kirjanpitovaikutus Sampo-konsernin tulokseen ennen veroja. Sammon kannattavuuskehitys jatkui Pohjoismaissa positiivisena ja Ifin diskonttaamaton oikaistu riskisuhde parani 0,5 %-yksikköä vuositasolla. Underwriting-tuloksen kehitystä tuki myös Isosta-Britanniasta saatu 19 % kasvu hinnankorotusten alkaessa näkyä tuloslaskelman puolella. Hastings raportoi 87,8 % operatiivisen kulusuhteen (87,4). Q4:lla If kasvatti tulostaan hurjat 515 %:ia 369 miljoonaan euroon, kun taas Hastingsin tulos kasvoi 883 %:ia ollen 59 miljoonaa. Topdanmarkissa tulos puolestaan laski 76 %. Viimeisellä vuosineljänneksellä nähtiin merkittäviä säävahinkoja, ja vaikka konsernitason hajautus osaltaan vaimensi vaikutusta, niillä oli merkittävä vaikutus Topdanmarkin liiketoimintaan. Sampo julkistaa näkymänsä vuodelle 2024 vuosien 2024–2026 taloudellisten tavoitteiden yhteydessä 6.3.2024 järjestettävässä pääomamarkkinapäivässä. Sammon hallituksen osinkoehdotus on 1,80 euroa osakkeelta, joka koostuu 1,60 euron perusosingosta ja 0,20 euron lisäosingosta. Taloudelliset tavoitteet vuosille 2021 – 2023 Sampo mittaa vahinkovakuutusliiketoimintojen suoritusta yhdistetyllä kulusuhteella. Yhdistetty kulusuhde kertoo, kuinka suuri osa korvauskulut ja liikekulut ovat vakuutusmaksutuotoista. Mitä alempi yhdistetty kulusuhde, sitä parempi. Alle 90 prosentin kulusuhde on hyvä luku. Sampo-konsernin vahinkovakuutusliiketoimintojen odotetaan yltävän vuosille 2021-2023 asetettujen tavoitteiden mukaisiin underwriting-marginaaleihin. Pyrkimys on kasvattaa toiminnallista tulosta vuositasolla keskimäärin 4–6 prosenttia (mid-single digits) vuoden 2020 tasosta koronaviruksen vaikutukset pois lukien. Konsernitasolla Sampo tavoittelee vahinkovakuutustoimintojen alle 86 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta. Sampo-konsernin suurimman tytäryhtiön Ifin yhdistetyn kulusuhteen arvioidaan olevan alle 85 prosenttia. Hastings puolestaan tavoittelee alle 88 prosentin operatiivista kulusuhdetta. Sampo-konsernin vahinkovakuutustoimintojen yhdistetyt kulusuhteet ja operatiiviset kulusuhteet vaihtelevat vuosineljänneksittäin muun muassa sään kausivaihteluiden, suurvahinkojen, aiempina vuosina sattuneisiin vahinkoihin liittyvän korvausvastuun purun sekä koronapandemiaan liittyvän vahinkofrekvenssin heilahtelun vuoksi. Näillä tekijöillä on erityisen olennainen merkitys yksittäisille segmenteille ja liiketoiminta-alueille, kuten Hastingsille. Konsernin pääomituksen suhteen Sampo tavoittelee: Solvenssi II: n mukainen vakavaraisuussuhde 170–190 prosenttia Velkaisuusaste alle 30 prosenttia Osingonjakosuhde vähintään 70 nettotuloksesta satunnaiset erät pois lukien Progressiivinen perusosinko Ylimääräisen pääoman palauttaminen osakkeenomistajille Sammon osinko 2024 Sampo-konsernin hallituksen osinkoehdotus on 1,80 euroa osakkeelta (2,60 €), joka koostuu 1,60 euron perusosingosta ja 0,20 euron lisäosingosta Vuonna 2023 Sampo jakoi osinkoa 2,60 euroa osakkeelta sisältäen 1,80 euron perusosingon ja 0,80 euron lisäosingon Sampo jakoi vuonna 2022 osinkoa 4,10 euroa, joka sisäsi 1,70 euron perusosingon sekä Nordean osakkeiden myynnistä maksetun lisäosingon. Sammon vuonna 2021 maksama osinko oli 1,70 euroa. Sammon vuonna 2020 maksama osinko oli 1,50 euroa. Miten Mandatumin irtautuminen vaikuttaa Sammon osakkeen verotukseen? Mandatumin osittaisjakautuminen Sampo-konsernista tapahtui 1.10.2023. Sampo pyysi Verohallinnolta etukäteen päätöstä osittaisjakaumisen suhteen, ja verottajan sitovan päätöksen mukaan jakautuminen on veroneutraali eli jakautumisesta ei koitunut välittömiä veroseuraamuksia Sammon osakkeenomistajille, jotka ovat Suomeen verovelvollisia. Verohallinto julkaisi marraskuun lopulla 2023 ohjeen Sammon ja Mandatumin osakkeiden hankintamenon määrittämiseksi. Ohjeen mukaan osittaisjakautumisen jälkeen yhtiön osakkeiden hankintamenoksi katsotaan se osa jakautuvan yhtiön osakkeiden hankintamenosta, joka vastaa vastaanottavalle yhtiölle siirtynyttä osaa jakautuvan yhtiön nettovarallisuudesta. Verohallinnon mukaan Sampo Oyj:n nettovarallisuus on jakautunut siten, että Mandatum Oyj vastaanotti noin 8,34 prosenttia, ja Sampo Oyj:lle jäi noin 91,66 prosenttia nettovarallisuudesta. Näitä prosenttiosuuksia alkuperäisestä hankintamenosta käytetään siis laskettaessa hankintameno Sammon osakkeille, jotka on hankittu ennen jakautumista, sekä jakautumisen myötä saaduille Mandatumin osakkeille. Kuvitellaan sijoittaja, joka on ostanut 100 kappaletta Sampo-konsernin osakkeita ennen osittaisjakautumista 2.1.2023, hintaan 49,15 euroa (yht. 4 915 €). Pidettyään osakkeita osittaisjakautumiseen 1.10.2023 asti, on hänellä ostamansa 100 Sammon osaketta sekä jakautumisesta saadut 100 Mandatumin osaketta. Myydessään kaikki Sammon osakkeet tänään, on verotuksessa ilmoitettava hankintameno kyseisille sadalle osakkeelle yhteensä 4 505,09 euroa (=4 915€ x 0,9166), eli 45,05 euroa per osake. Vastaavasti myydessä Mandatumin osakkeet, on verotuksellinen hankintameno 409,91 euroa (=4 915€ x 0,0834), eli 4,10 euroa per osake. Sammon osake Jäsenosiossa käymme läpi Sammon osakekurssin kehitystä ja kerromme, miltä osake vaikuttaa Sijoittajan näkökulmasta. Vuonna 2023 Sammon osakekurssi haki suuntaa useaan otteeseen, mutta pysyi loppupeleissä laskevassa trendissä. Vuoden aikana Sampo Oyj:n osake laski yhteensä noin 19 prosenttia. Lue ilmaiseksi kaksi viikkoa Haluatko lukea artikkelin? Sijoittaja.fi -jäsenenä saat lukuoikeuden tähän ja tuhansiin muihin artikkeleihin ja analyyseihin. Lisäksi saat käyttöösi Sijoittaja360 -palvelun. Ilmaisen kokeilujakson jälkeen tilaus jatkuu 11,90€. Voit perua koska tahansa. Aloita ilmainen kokeilu Tutustu jäsenyyksiin KirjauduUnohditko salasanasi? Tutki Sammon osaketta Osaketyökalulla Osaketyökalussa Sampo-konsernin osake saa keskimääräiset pisteet. Osake saa korkeat pisteet sen vähäriskisyydestään. Sen lisäksi Sampo saa keskimääräistä paremmat pisteet laadusta. Kokeile ilmaiseksi Seuraa tuloskautta analyysi osakkeet pörssiyhtiöt Sampo sijoitusideat tulokset