Vaihtovelkakirja-ETF:illä tasaista tuottoa ja korkea tuottopotentiaali

Vaihtovelkakirjat tuovat sijoittajalle velkakirjojen tuottojen tasaisuuden, mutta myös mahdollisuuden osakkeista tuttuun korkeaan tuottopotentiaaliin. Lue myös tehokkaimmat tavat sijoittaa ETF:illä vaihtovelkakirjoihin.

Sami Väänänen
Sami Väänänen

Vaihtovelkakirjat tuovat sijoittajalle velkakirjojen tuottojen tasaisuuden, mutta myös mahdollisuuden osakkeista tuttuun korkeaan tuottopotentiaaliin. Lue myös tehokkaimmat tavat sijoittaa ETF:illä vaihtovelkakirjoihin.

Vaihtovelkakirjat (”Convertible Bonds”) ovat eräänlaisia osakkeiden, tai oikeammin osakeoptioiden ja velkakirjojen sekoituksia. Pääsääntöisesti vaihtovelkakirja toimii tavallisen velkakirjan tavoin: säännöllisiä kuponkimaksuja ja lopuksi sijoitetun pääoman palautus korkoineen. Lue jutun lopusta myös analyysimme sekä ETF-ideamme vaihtovelkakirjoihin sijoittamiseksi (vain jäsenille).

Hyödyt

  • tuoton tasaisuus
  • mahdollisuus velkakirjoja korkeampaan tuottoon
  • historiallisesti ei ole laskenut markkinaromahduksissa yhtä paljon kuin osakkeet
  • mahdollisuus sijoittaa ETF:illä

Haitat

  • suorat sijoitukset kalliita
  • ETF-sijoittamisessa rajallinen valinnanvara
  • korrelaatio osakemarkkinoihin nähden ollut nousussa

Vaihtovelkakirjan voi vaihtaa osakkeisiin tai käteiseksi

Vaihtovelkakirjan haltijalla on mahdollisuus vaihtaa vaihtovelkakirja liikkeellelaskevan yrityksen osakkeisiin tai käteiseksi jonain ennalta sovittuna ajankohtana. Vaihtovelkakirjan vaihto osakkeiksi tapahtuu myös ennalta sovittuna hintana. Mikäli kääntöhinta osakkeeksi on korkeampi kuin osakkeen hinta markkinoilla, niin tätä kääntämismahdollisuutta ei ole pakko toteuttaa, vaan vaihtovelkakirjan haltija voi pitää velkakirjansa sen juoksuajan loppuun, ansaiten tasaista korkotuottoa. Usein tämä korkotuotto on kuitenkin matalampi kuin tavallisilla velkakirjoilla osakeoptiosta saatavan korkeamman tuottopotentiaalin takia.

Vaihtovelkakirjoja ei ole vakioitu ja vaihtovelkakirjat eroavat toisistaan

Tavallisin tyyppi on juuri ylempänä kuvattu vaihtovelkakirja, rahoitusalan jargonilla ”vanilla”. Yleinen muunnelma tavallisissa vaihtovelkakirjoissa on pakollinen velkakirjan muuntaminen osakkeiksi jonain tiettynä hetkenä tai aikaperiodina. Tämä velvoite tietysti näkyy sijoittajalle korkeampana tuotto-odotuksena, mutta myös korkeampana riskinä, johtuen kääntämisen pakollisuudesta.

Yleisen näkemyksen mukaan vaihtovelkakirjoilla on keskimääräisesti huonompi likviditeetti ja luottoluokitus kuin tavallisilla velkakirjoilla. Tämä johtaa suurempaan riskiin vaihtovelkakirjan liikkeellelaskijan maksukyvyttömyydestä.

Vaihtovelkakirjojen levinneisyys

Yleensä vaihtovelkakirjoja sovelletaankin pienissä tai muuten nopeasti kasvavissa yrityksissä. Vaihtovelkakirjan tuoma etu yritykselle on siinä, että yritys saa rahoitusta vaihtovelkakirjan liikkeellelaskusta, mutta sijoittajien kääntäessä vaihtovelkakirjat osakkeiksi, velka ja sen tuomat velvollisuudet poistuvat.

Vaihtovelkakirjoja on ollut jo 1800-luvun puolivälistä lähtien

Alhaisten korkotasojen ja täten myös velkakirjojen alhaisten tuotto-odotusten myötä vaihtovelkakirjojen suosio on kasvanut. Toteutunut tuotto on ollut vaihtovelkakirjoilla pitkällä aikavälillä korkeampi kuin tavallisilla velkakirjoilla ja yllättäen jopa korkeampi kuin osakkeilla (kts. kuva 2). Nousevassa korkoympäristössä vaihtovelkakirjat eivät välttämättä ole yhtä tappiollisia kuin tavalliset velkakirjat, johtuen niiden sisältämästä osakemarkkinaoptiosta. Yhdysvaltojen lähestyvä korkopolitiikan kiristyminen voikin rokottaa tavallisia velkakirjamarkkinoita ikävällä tavalla (lue lisää korkosijoittajan riskeistä). Suurimmat vaihtovelkakirjamarkkinat ovat sveitsiläisen pankin Credit Suissen mukaan Yhdysvalloissa (46 %) ja Euroopan alueella (36 %), mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut nähtävissä selvää trendiä vaihtovelkakirjojen markkinoiden kasvamisesta Aasiassa.

Omanlainen omaisuusluokka

Vaihtovelkakirjat voi helposti sekoittaa etuoikeutettuihin osakkeisiin. Etuoikeutetuille osakkeille (”preferred stock”) ja velkakirjoille on ominaista tulevat korkotulot sekä ylempänä oleminen maksujärjestyshierarkiassa tavallisiin osakkeisiin nähden. Tämä tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi mahdollisessa yrityksen lopettamistilanteessa etuoikeutettujen osakkeiden omistajat pääsevät kakkubuffettiin ja tavallisten osakkeiden syövät sen mitä jää, eli yleensä muruja.

Velkakirjojen omistajat ovat vielä ylempänä tässä hierarkiassa etuoikeutettuihin osakkeisiin nähden. Omaisuusluokan merkitys konkretisoituu silloin, kun talous alkaa yskähtelemään ja siirrytään nousumarkkinoista laskumarkkinoihin tai suoranaiseen sukeltamiseen.

Historiallisesti tarkasteltuna korrelaatiot osakkeiden ja joukkovelkakirjojen välillä ovat olleet matalalla tasolla, tarkoittaen sitä, että esimerkiksi osakemarkkinoiden romahtaessa joukkovelkakirjamarkkinat ovat kokeneet laskun huomattavasti maltillisemmin. Viime vuosina on nähty huolestuttavaa konvergoitumista korrelaatioiden osalta, johtaen siihen, että mahdollisen pörssinotkahduksen aikana turvapaikoista alkaa olla uupelo.

Analyysi ja kolme valittua vaihtovelkakirjoihin sijoittavaa ETF:ää

Vaihtovelkakirjat tarjoavat äärimmäisen houkuttelevaa ja vakaata tuottokehitystä jo pitkältä historialta. Tarkempi analyysi ja ETF-valinnat vain jäsenille. Liity jäseneksi tästä 

Sinua voisi kiinnostaa
ETF-rahastot ja niiden vertailu: Mitä tietoja löydät ETF-työkalusta?
Puolustusteollisuuden ETF:t vertailussa
Indeksisijoittamisen harhakäsitykset ja riskit
Rahastotyökalu
Sijoittajan valinnat