Korkojen nousu on lisännyt megapörssiyhtiöiden voittoja – mistä ihmeestä on kyse?

Korkojen nousun piti laskea pörssiyritysten voittomarginaaleja ja hidastaa taloutta. Toisin on käynyt. Mikä on selityksenä ja hyötyykö tilanteesta myös jokunen Helsingin pörssin yhtiö?

Timo Heikkilä
Timo Heikkilä

Korkojen nousun piti laskea pörssiyritysten voittomarginaaleja ja hidastaa taloutta. Toisin on käynyt. Mikä on selityksenä ja hyötyykö tilanteesta myös jokunen Helsingin pörssin yhtiö?

Korkojen nousun vaikutus voittoihin

Yleisesti ottaen pörssiyrityksillä on enemmän velkaa kuin kassavaroja. Siksi korkojen nousu, nostaa pörssiyritysten rahoituskuluja ja supistaa voittomarginaaleja. Tämän pitäisi myös hidastaa taloutta, koska, kun pörssiyritysten tulokset laskevat, leikkaavat yritykset menoja ja vähentävät rekrytointeja. Mutta Societe Generalen viikottaisen strategiakatsauksen mukaan, näin ei ole käynyt tällä kertaa.

Alla olevasta kuvaajasta nähdän, miten rahoituskulut ovat itseasiassa laskeneet USA:ssa samaan aikaan, kun Fedin ohjauskorko on noussut.

Lähde: Societe Generale

Miten korkokulut ovat voineet laskea?

Syy tähän löytyy muun muassa megateknojen taseista.

  • Google: kassa ja lyhytaikaiset rahoitusvarat 114 mrd dollaria, korolliset velat 15 mrd dollaria
  • Apple: kassa ja lyhytaikaiset rahoitusvarat 167 mrd dollaria, korolliset velat 105 mrd dollaria
  • Microsoft: kassa ja lyhytaikaiset rahoitusvarat 111 mrd dollaria, korolliset velat 47 mrd dollaria
  • Meta Platforms: kassa ja lyhytaikaiset rahoitusvarat 54 mrd dollaria, korolliset velat 18 mrd dollaria
  • Amazon: kassa ja lyhytaikaiset rahoitusvarat 64 mrd dollaria, korolliset velat 63 mrd dollaria

Kaikilla megakokoluokan teknologiaosakkeilla on jättiläismäiset kassavarat. Societe Generalen mukaan teknoyhtiöt ovat onnistuneet sijoituksissa bondimarkkinoilla. Lainat ovat pitkäaikaisia ja sijoitukset lyhytaikaisissa koroissa. Tällä hetkellä lyhytaikainen korko on pitkäaikaista korkeampi, joten teknoyhtiöt myös hyötyvät korkokäyrän muodosta.

Alla oleva Amazonin Q2-raportti kertoo, että vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla nettorahoituskulut ovat parantuneet 400 miljoonalla dollarilla verrattuna vuoteen 2022.

Konkurssit ovat lisääntyneet

Suuryrityksillä korkojen nousu ei ole siis ollut ongelma, mutta tämä ei ole koko totuus. Kun samaa tutkimusta korkojen noususta tehdään koko yritysjoukolle, kuva on täysin toinen. Konkurssien määrä USA:ssa on noussut ripeästi. Keskisuurilla ja pienillä yrityksillä ei ole samanlaista pääsyä bondimarkkinoille, eivätkä taseet ole yhtä vahvoja.

Alla oleva kuva kertoo konkurssihakemusten määrän vahvasta noususta. Vaalea viiva vastaavasti kertoo, ettei high yield -lainojen korkospreadit ole nousseet samassa suhteessa.

Lähde: Societe Generale

Sama tilanne myös Helsingin pörssissä?

Vastaavanlainen tilanne on myös Suomessa. Helsingin pörssistä puuttuvat megaluokan yritykset, mutta myös osalla meidän suuryrityksistä taseet ovat vahvassa kunnossa. Esimerkiksi Outokummun rahoituskulutnetto on parantunut 21 miljoonalla eurolla verrattuna viime vuoteen. Jäsenille suunnatussa osiossa tutkimme, millä suomalaisilla pörssiyrityksillä on vahvimmat taseet ja nostamme esiin muutamia käytännön esimerkkejä korkojen nousun vaikutuksista.



Lue ilmaiseksi kaksi viikkoa Haluatko lukea artikkelin?

Sijoittaja.fi -jäsenenä saat lukuoikeuden tähän ja tuhansiin muihin artikkeleihin ja analyyseihin. Lisäksi saat käyttöösi Sijoittaja360 -palvelun. Ilmaisen kokeilujakson jälkeen tilaus jatkuu 11,90€. Voit perua koska tahansa.





Sinua voisi kiinnostaa
UPM-Kymmene osake: Q2-tulos ei yltänyt odotuksiin – loppuvuoden näkymät ovat hyvät
Kesko osake: Viimeisin tulos odotusten mukainen – merkit rakentamisen piristymisestä ovat lupaavia
Pörssinoteerattujen sijoitustuotteiden hyödyntäminen tuloskauden aikana
Sijoittajan valinnat