- Sijoittaminen
- ETF-sijoittaminen
- Artikkelit
- Webinaarit ja Podcastit
- Sijoittajan työkalut
Inflaatio on kohonnut 1980-luvun tasoille. Mitkä tekijät vaikuttavat inflaatioon ja jääkö inflaatio pysyvästi korkealle tasolle?
Inflaatio määritellään usein hintojen nousuprosessiksi (hyödykkeet, tavarat, palvelut, työvoima ja varat). Inflaatio on aina läsnä, mutta etenkin Euroopassa se on ollut hyvin matalalla tasolla vuoteen 2021 asti. Inflaation taustatekijöitä ovat väestön- ja varallisuudenkasvu. Niin kauan kuin väestön määrä maapallolla kasvaa ja väestö vaurastuu hinnat nousevat. Yksinkertaistetusti, kun ihmisten väkiluku ja kulutus kasvaa raaka-aineiden määrän pysyessä vakiona, johtaa tämä hintojen nousuun.
Inflaatio lasketaan kuluttajahintaindeksistä, tuottajahintaindeksistä tai bruttokansantuotteen muutoksesta. Kuluttajahintaindeksi on seuratuin inflaatiomittari. Usein inflaatiota mitataan kuluttajahintaindeksistä lasketulla ydininflaatiolla, jossa ei ole mukana ruuan ja energian hintamuutoksia. Näiden hinnat vaihtelevat voimakkaasti ja vaikuttavat siten inflaatiolukuihin.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa inflaatio on jatkanut voimakasta nousuaan. Toukokuun inflaatio oli Yhdysvalloissa 0,3 prosenttiyksikköä korkeammalla kuin ennusteissa ja Euroopassa 0,4 prosenttiyksikkö ennusteita korkeammalla. Korkeat inflaatioluvut säikyttivät myös pörssissä ja käänsivät kurssit laskuun.
Raaka-aineiden hintojen nousulla on ollut merkittävä rooli nykyisessä korkeassa inflaatiossa. Historiallisesti öljyn hinta on pysynyt yli 100 dollarissa barrelilta vain hetken aikaa. Myöskään metallien ja muiden raaka-aineiden hinnat eivät historiassa ole pitkään pysyneet korkealla, vaan korkeat hinnat hidastavat kysyntää ja lisäävät tuotantoa, mikä ennen pitkää johtaa hintojen laskuun.
Tällä hetkellä tilanne poikkeaa normaalista tarjontapuolen pullonkaulista johtuen ja Ukrainan sodan vuoksi. Kiinalla on edelleen nollakoronapolitiikka, mikä sulkee tehtaita ja kaupunkeja aiheuttaen siten tarjontapuolen inflaatiota. Ukrainan sodalla vastaavasti on energianhintoja nostava vaikutus, sillä Eurooppa haluaa pois venäläisestä energiasta.
Pullonkaulista huolimatta raaka-aineiden hintapiikki todennäköisesti on hyvin lähellä, mikä tarkoittaa, että 12 kuukauden päästä raaka-aineiden aiheuttamaa inflaatiota ei enää ole.
Toinen tekijä on palkkainflaatio, joka selvästi on vuoden 2022 teemoja. Tänä vuonna palkat nousevat selvästi, mutta on epätodennäköistä, että palkkainflaatio jatkuisi yhtä korkealla vuonna 2023.
Rahan tarjonta nostaa inflaatiota. Keskuspankkien politiikka on ollut helmikuusta 2020 lähtien äärimmäisen elvyttävää. Rahan tarjonta lisää teorian mukaan inflaatiota ja teoria kävi toteen vuonna 2021. Ensin varallisuusinflaationa ja sitten kuluttajahintainflaationa. Tänä vuonna keskuspankit ovat muuttaneet politiikkaansa. USA:n keskuspankki teki ensimmäisen koronnoston maaliskuussa ja nosti toukokuussa korkoa 0,50 prosenttiyksikköä. Lisäksi keskuspankki aikoo pienentää tasetta, mikä on myös kiristävää rahapolitiikkaa ja vähentää rahan tarjonaa.
Inflaation ennustaminen on vaikeaa. Yhdysvaltain keskuspankki Fed ei osannut ennustaa nykyistä yli 8 prosentin inflaatiota ja piti yllä löysää rahapolitiikkaa liian kauan. Siksi on mahdotonta sanoa, millä tasolla inflaatio on vuonna 2023. Inflaation vaikuttaa niin moni tekijä:
Osa inflaatiosta on kuitenkin väliaikaista, joten on hyvin todennäköistä, että inflaatio hyytyy viimeistään vuonna 2023. On todennäköistä, että inflaatio asettuu 2-4 prosentin tasoille vuosina 2023-2024. Mikäli globaali talous ajaantuu taantumaan, inflaatio laskee kahden prosentin tasolle tai alle. Mikäli talouskasvu jatkuu, 3-4 prosentin inflaatio on todennäköisempi.
Lähde: Invesco Uncommon truths.
30.3.2023 18:16 | Sijoittaja.fi
29.3.2023 20:13 | Timo Heikkilä
29.3.2023 13:51 | Sijoittaja.fi