Pitkävetoa osakesijoittamisella – viisas ymmärtää osakepoiminnan riskit

Moni sijoittaja tietää, että historiassa osakemarkkinalta on keskimäärin saanut n. 8-10 % vuosituottoa. Tämä tuotto pohjautuu maailman osakemarkkinan yleisindeksin kehitykseen, jossa osingot on uudelleensijoitettu, ja jossa ei myöskään ole huomioitu osakkeiden myynneistä aiheutuneita veroja. Suoriin osakkeisiin sijoitettaessa lähdetäänkin takamatkalta liikkeelle verrattaessa tuottoa indeksisijoittajan tavoittelemaan tuottoon.

ETF ETF-rahasto indeksisijoittaminen Index Varainhoito kumppaniartikkeli osakkeet

Mustalle vai punaiselle

Yhdysvaltojen suurimmat yhtiöt käsittävässä S&P 500 -indeksiin listattujen yhtiöiden elinikä oli vielä vuonna 1920 keskimäärin jopa 67 vuotta. Tänä päivänä keski-ikä liikkuu kymmenen vuoden hujakoilla.  Muutaman vuoden päästä ainoastaan taloushistoriansa tuntevat muistanevat esimerkiksi konkurssiin ajautuneita aikansa tulevaisuuden lupauksia kuten Commodore, Polaroid, Kodak, Lehman Brothers, Enron, General Motors Company, Chrysler tai Saab. Yhtiön elinikä voi jäädä lyhyeksi myös siksi, että fuusioidutaan toisen yhtiön kanssa tai kilpailija tekee houkuttelevan ostotarjouksen.  Joidenkin arvioiden mukaan yhtiöiden elinikä tulee lyhenemään vielä nykyisestään. Pitkäaikaiselle osakesijoittajalle yritysostot aiheuttavatkin turhia veroja ja syövät siten tuottoa.

Viime vuonna julkaistun tutkimuksen ”Do Stocks Outperform Treasury Bills?” mukaan Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla alle 4 % yhtiöistä on tehnyt suurimman osan koko markkinan tuotosta. Tutkimus käsitti 26 000 yhtiötä ja vuodet 1926 – 2016. Merkittävä havainto tutkimuksessa on se, että yli 50 %:lla yhtiöistä tuotto oli vähemmän kuin yhden kuukauden korkotuotto. Lisäksi yhtiöistä ainoastaan 1 000 teki käytännössä koko tuoton. Ainoastaan kourallisen, eli 86 yhtiön kurssikehityksen vaikutus oli puolet koko tuotosta. Tämä selittyy sillä, että muutamien yhtiöiden tuotto oli megalomaaninen verrattuna valtaosaan yhtiöistä.

Tuurilla vai taidolla?

Sijoittajien käyttäytymisessä tunnetaan ns. lottoefekti eli moni osakesijoittaja haaveilee muutamasta jättionnistumisesta. Tämän vuoksi moni sijoittaja hajauttaa salkkunsa suppeasti ja toivoo, että osuu kultasuoneen. Tästäkin löytyy tutkimuksia, että vahvaan lottoamiseen taipuvilla sijoittajilla tuotot jäävät pitkässä juoksussa varsin heikoiksi. Kaikki sijoitusstrategiat voidaan mallintaa ja vitsikkäästi tällaista sijoitustyyliä voisikin kutsua nimellä ”buy and hope”. Todennäköisyyksiä vastaan toimiminen ja tuotoista haaveilu onkin varsinaista pitkävetoa, missä odotettu lopputulos ei ole ruusuinen.

Sijoittaminen on pitkään aikahorisonttiin sitoutumista ja riskin eli kurssiheilahtelujen sietämistä. Pitkässä juoksussa (yli 10 vuotta) on kuitenkin vaikeaa, ellei mahdotonta arvioida, mitkä yhtiöt selviytyvät ja mitkä ovat voittajia. Aiemmin mainittujen tulosten varassa onkin helppo ymmärtää, miksi aktiivisella osakepoiminnalla on vaikeaa menestyä pitkässä juoksussa. Useimmiten hajautus on liian suppea ja todennäköisyys löytää muutama voittajaosake on äärimmäisen pieni. Lisäksi harvalla riittää kanttia odottaa yhtiön arvon moninkertaistumista. Markkinatuottoa parempaa tuottoa saadakseen sijoittajan pitäisikin olla jonkin sortin meedio tai sitten hajauttaa sijoituksiaan riittävästi.

Laaja harava on sijoittajan paras työkalu

Maailman pankin tilastojen mukaan maailmassa on reilu 43 000 pörssilistattua yhtiötä. Index Industry Associationin viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan erilaisia indeksejä löytyy 3,3 miljoonaa. Erilaisten tyyli-, toimiala-, markkina-arvo- yms. indeksien määrän kasvu selittyy sillä, että aktiivisten salkunhoitotyylien kasvaessa tarvitaan myös paremmin kuvaavia vertailuindeksejä. Kyynisen näkemyksen mukaan aktiivisalkunhoitajat haluavat erikoisempia indeksejä, jotta voivat jollain perustella korkeat palkkiot ja näyttää sijoittajille ylituottoa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ylivoimaisen suuri osa aktiivisalkunhoitajista häviää pörssien yleisindekseille aiemmin mainituista syistä. Indeksien mukaisesti rakennettuja pörssilistattuja rahastoja eli ETF:iä löytyy n. 5 000 kpl. Valitsemalla oikeat ETF:t älykkäästi voidaan rakentaa omaan sijoitussuunnitelmaan ja riskinsietokykyyn sopiva sijoitussalkku, jolla saadaan hyvä tuotto-odotus sekä hajautus kustannustehokkaasti.

Index Varainhoito on tällä saralla Suomen johtavia asiantuntijoita ja väitämmekin tuntevamme indeksit kuin omat taskumme.

Tilaa Index Varainhoidon markkinakatsaus

 

Kirjoittaja on Index Varainhoidon markkinointi- ja kehitysjohtaja.

Kumppaniartikkeli



SINUA VOISI KIINNOSTAA MYÖS NÄMÄ ARTIKKELIT




YKSITYISSIJOITTAJALLE AMMATTILAISTEN TIETO & TYÖKALUT

  • Osaketyökalu
  • ETF-työkalu
  • Indeksityökalu
  • Markkinaympäristö ja riski-indikaattorit
  • Markkinakatsaus
  • Analyysit ja rahastovertailut
  • Mallisalkut ja sijoitusideat
  • Lukuoikeus koko tietopalvelun sisältöön
  • Yhteistyökumppaneiden jäsenedut
  • Opastus chatissa




Tutustu yritysjäsenyyteen!

Tilaa sijoittajakirje



Sijoittaja.fi / Investment Intelligence Oy