Joukkorahoituksesta lisämaustetta salkkuun Sijoittaja elää mielenkiintoista aikaa. Vanhaa sanontaa kierrättäen voisi sanoa että lasi on joko puolityhjä tai puoliksi täynnä, riippuen katselukulmasta. Korot on mitä on, pörssin meno saattaa heikompaa hirvittää, mutta samalla markkinoille on tullut ja tulee edelleen aivan uusia vaihtoehtoja joista osaava sijoittaja voi poimia hyvinkin mielenkiintoisia kohteita. Vieraileva kirjoittaja 13.12.2016 joukkorahoitus kumppaniartikkeli Sijoittaja elää mielenkiintoista aikaa. Vanhaa sanontaa kierrättäen voisi sanoa että lasi on joko puolityhjä tai puoliksi täynnä, riippuen katselukulmasta. Korot on mitä on, pörssin meno saattaa heikompaa hirvittää, mutta samalla markkinoille on tullut ja tulee edelleen aivan uusia vaihtoehtoja joista osaava sijoittaja voi poimia hyvinkin mielenkiintoisia kohteita. Vertaislainaus on jo ollut tällä sivustolla hyvin esillä, ja toinen uudehko tai ainakin vahvassa nosteessa oleva sijoitusmuoto on osakepohjainen joukkorahoitus. Uusi erillislaki sekä pankkien tulo markkinoille tuo joukkorahoitukselle uutta uskottavuutta ja kasvua. Joukkorahoituksen, tai yleensäkin listaamattomien kasvuyhtiöiden, houkutus on ilmeinen: kukapa ei haluaisi löytää sitä seuraavaa SuperCelliä tai Spotifyta? Oman mielenrauhan ja salkun hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin syytä pitää jalat maassa ja harkita myös riskejä. Pääoman menetys on tietenkin se kaikista pahin riski. Osaava sijoittaja kuitenkin ymmärtää, että iso osa alkuvaiheen firmoista menee nurin, ja siksi onkin syytä muistuttaa että joukkorahoitukseen liittyy muitakin riskejä. Kohteet ovat epälikvidejä, eli myös menestyvässä yrityksessä sijoittajan rahat ovat kiinni pitkään, yleensä vuosia. Lisäksi rahoituskierroksia tulee yleensä useita, mistä seuraa riski omistuksen dilutoinnista. Tämä on toki vältettävissä lisäsijoituksilla. Lopuksi voisi mainita äänivaltariskin, pienet firmat ovat yleensä tiukasti pääomistajien/perustajien käsissä. Hajautuksella ja sijoitusten sopivalla mitoituksella hallitset riskejä Mutta ei syytä synkistelyyn. Asianmukaisella hajautuksella ja sijoitusten sopivalla mitoituksella fiksu sijoittaja voi hallita riskejään ja saada joukkorahoituksen kautta sopivasti lisämaustetta salkkuunsa. Osakevalinnan ihmeellisen maailman jätän tällä kertaa suosiolla pois, mutta pari sanaa alustan eli joukkorahoitusvälittäjän valinnasta. Välittäjä ei voi poistaa sijoituskohteen liiketoimintariskiä, mutta sen sijaan valveutuneen sijoittajan kannattaa tutkia välittäjän valintaprosessia muilta osin, koska se voi olla ratkaiseva esim. huijausten, rahanpesun, pienosakkaiden epäsuotuisan kohtelun yms. mahdollisten ongelmien seulonnassa. Lisäksi kannattaa katsoa välittäjän kokonaispalvelua: onko sillä tiivis ja pitkäaikainen suhde joukkorahoitusta hakevaan firmaan, vai onko tarkoituksena vain kääriä palkkiot meneillään olevasta rahoituskierroksesta? Myös sijoitusprosessiin ja omistusten hallintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Kampanja saattaa kestää viikkoja oman sijoituksen jälkeen, missä rahani ovat sinä aikana? Ja mitä saan todistukseksi sijoituksestani? Tyypillisesti joukkorahoituksessa saa vain sähköpostikuittauksen, mutta tänä päivänä edistyksellisimmät välittäjät tarjoavat arvo-osuuspohjaista sijoittamista, jolloin sijoitukset näkyvät salkussa yhtä luotettavasti kuin pörssiosakkeet (tosin ilman markkina-arvoa). Lopuksi tietenkin kulut on syytä huomioida: eihän välittäjä peri palkkiota sijoittajalta? Kuten edellä todettu, joukkorahoitus elää voimakasta kasvua ja kehitystä Lienee varmaa, ettei Nordea ole kauan ainoa pankki markkinoilla, vaan mukaan tulee muita pelureita kokonaiskakkua kasvattamaan. Myös kohteiden kirjo laajenee jolloin mahdollisuus löytää hyvää riski – tuottosuhdetta tarjoavia yrityksiä paranee. Tarkemmin ajateltuna sijoittajan lasi on sittenkin täyttymään päin! Nordea Crowdfunding –palveluun voit tutustua täällä: Kumppaniartikkeli Kirjoittaja Sebastian Wikström Vaihtoehtoiset rahoitusratkaisut, Nordea Markets joukkorahoitus kumppaniartikkeli Kirjaudu sisään Muista minut Kirjaudu Unohditko salasanasi? Unohditko salasanasi? Syötä sähköpostisi. Vaihda salasana Takaisin kirjautumiseen
Vertaislainaus on jo ollut tällä sivustolla hyvin esillä, ja toinen uudehko tai ainakin vahvassa nosteessa oleva sijoitusmuoto on osakepohjainen joukkorahoitus. Uusi erillislaki sekä pankkien tulo markkinoille tuo joukkorahoitukselle uutta uskottavuutta ja kasvua. Joukkorahoituksen, tai yleensäkin listaamattomien kasvuyhtiöiden, houkutus on ilmeinen: kukapa ei haluaisi löytää sitä seuraavaa SuperCelliä tai Spotifyta? Oman mielenrauhan ja salkun hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin syytä pitää jalat maassa ja harkita myös riskejä. Pääoman menetys on tietenkin se kaikista pahin riski. Osaava sijoittaja kuitenkin ymmärtää, että iso osa alkuvaiheen firmoista menee nurin, ja siksi onkin syytä muistuttaa että joukkorahoitukseen liittyy muitakin riskejä. Kohteet ovat epälikvidejä, eli myös menestyvässä yrityksessä sijoittajan rahat ovat kiinni pitkään, yleensä vuosia. Lisäksi rahoituskierroksia tulee yleensä useita, mistä seuraa riski omistuksen dilutoinnista. Tämä on toki vältettävissä lisäsijoituksilla. Lopuksi voisi mainita äänivaltariskin, pienet firmat ovat yleensä tiukasti pääomistajien/perustajien käsissä. Hajautuksella ja sijoitusten sopivalla mitoituksella hallitset riskejä Mutta ei syytä synkistelyyn. Asianmukaisella hajautuksella ja sijoitusten sopivalla mitoituksella fiksu sijoittaja voi hallita riskejään ja saada joukkorahoituksen kautta sopivasti lisämaustetta salkkuunsa. Osakevalinnan ihmeellisen maailman jätän tällä kertaa suosiolla pois, mutta pari sanaa alustan eli joukkorahoitusvälittäjän valinnasta. Välittäjä ei voi poistaa sijoituskohteen liiketoimintariskiä, mutta sen sijaan valveutuneen sijoittajan kannattaa tutkia välittäjän valintaprosessia muilta osin, koska se voi olla ratkaiseva esim. huijausten, rahanpesun, pienosakkaiden epäsuotuisan kohtelun yms. mahdollisten ongelmien seulonnassa. Lisäksi kannattaa katsoa välittäjän kokonaispalvelua: onko sillä tiivis ja pitkäaikainen suhde joukkorahoitusta hakevaan firmaan, vai onko tarkoituksena vain kääriä palkkiot meneillään olevasta rahoituskierroksesta? Myös sijoitusprosessiin ja omistusten hallintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Kampanja saattaa kestää viikkoja oman sijoituksen jälkeen, missä rahani ovat sinä aikana? Ja mitä saan todistukseksi sijoituksestani? Tyypillisesti joukkorahoituksessa saa vain sähköpostikuittauksen, mutta tänä päivänä edistyksellisimmät välittäjät tarjoavat arvo-osuuspohjaista sijoittamista, jolloin sijoitukset näkyvät salkussa yhtä luotettavasti kuin pörssiosakkeet (tosin ilman markkina-arvoa). Lopuksi tietenkin kulut on syytä huomioida: eihän välittäjä peri palkkiota sijoittajalta? Kuten edellä todettu, joukkorahoitus elää voimakasta kasvua ja kehitystä Lienee varmaa, ettei Nordea ole kauan ainoa pankki markkinoilla, vaan mukaan tulee muita pelureita kokonaiskakkua kasvattamaan. Myös kohteiden kirjo laajenee jolloin mahdollisuus löytää hyvää riski – tuottosuhdetta tarjoavia yrityksiä paranee. Tarkemmin ajateltuna sijoittajan lasi on sittenkin täyttymään päin! Nordea Crowdfunding –palveluun voit tutustua täällä: Kumppaniartikkeli Kirjoittaja Sebastian Wikström Vaihtoehtoiset rahoitusratkaisut, Nordea Markets joukkorahoitus kumppaniartikkeli