Bitcoin on sulanut lähes 50 % huipuistaan ja usko institutionaaliseen ”suojamuuriin” on murtunut. Miksi ETF:t eivät pysäyttäneet syöksyä? Lue analyysimme, jossa perkaamme romahduksen taustalla olevat ajurit.
Bitcoinin suojamuuri petti
Helmikuun 2026 pakkaset ovat iskeneet kryptomarkkinaan tavalla, jota harva osasi vuonna 2025 ennustaa. Bitcoinin kurssi on sulanut lähes 50 prosenttia edellisvuoden huipuista ja samalla on murtunut tarina siitä, että institutionaalinen raha ja spot-ETF:t loisivat hintaan murtumattoman pohjan. Miksi suojamuuri sitten petti? Onko Bitcoinin sijoitusteesi rikki, vai tarjoaako markkinapaniikki historiallisen ostopaikan niille, jotka ymmärtävät ison kuvan?Tässä analyysissa perkaamme romahduksen taustalla olevat syyt.
Ajuri nro 1: Tekoäly imuroi hapen (ja energian) huoneesta
Vuoden 2026 suurin teema on kiistatta autonominen tekoäly. Kun uuden sukupolven AI-agentit (kuten markkinalle ryminällä tullut OpenClaw) alkoivat korvata perinteistä SaaS-liiketoimintaa ja koodata itse sovelluksia, institutionaalinen raha teki kylmän laskutoimituksen.
Tämä uudelleenhinnoittelu näkyy brutaalisti monen entisen ”tähtiyhtiön” kurssissa. Markkinoiden suosikit, kuten Hubspot, Adobe ja Figma, ovat lasketelleet reilusti yli 50 prosenttia markkinahuipuiltaan, kun sijoittajat ovat tajunneet AI:n deflatorisen vaikutuksen niiden liiketoimintamalleihin.
Miten tämä liittyy Bitcoiniin?
Korrelaation kautta. Vuosien ajan Bitcoin on käyttäytynyt salkuissa kuin korkean riskin teknologiaosake. Kun SaaS-sektori romahti, se veti mukanaan kaiken ”spekulatiivisen teknologian” likviditeetin. Sijoittajat eivät paenneet teknologiasta Bitcoiniin, vaan he pakenivat molemmista turvasatamiin tai suoraan AI-rautaan (sirut ja data centerit).
Samaan aikaan AI on iskenyt Bitcoinin selkärankaan fyysisessä maailmassa. OpenClaw:n ja muiden mallien vaatima laskentateho on ajanut palvelinkeskukset epätoivoiseen kilpailuun sähköstä. Bitcoin-louhijat ovat jääneet tässä huutokaupassa toiseksi. AI-yhtiöt pystyvät maksamaan energiasta hinnan, joka tekee Bitcoinin louhinnasta tappiollista. Tämä on pakottanut pörssilistatut louhintayhtiöt myymään taseidensa Bitcoineja rahoittaakseen toimintansa tai vaihtaakseen alaa, mikä on luonut markkinaan jatkuvan, miljardiluokan myyntipaineen.
Ja onpahan tarinaan mahtunut myös muutama erinomaisesti tarinaansa ja liiketoimintamalliaan päivittänyt yhtiökin, Iris Energy (IREN) ehkäpä parhaimpana esimerkkinä.
Ajuri 2: Vipuvaikutus, joka kääntyi isäntiään vastaan
Jos tekoäly vei Bitcoinilta kasvutarinan, makrotalous vei siltä turvaverkon.
Vuosina 2024–2025 markkinoille syntyi vaarallinen trendi: pörssiyhtiöt (ns. ”MicroStrategy-imitaattorit”) vivuttivat taseensa äärimmilleen ostaakseen Bitcoinia. Strategia oli yksinkertainen ja nerokas nousumarkkinassa: lasketaan liikkeelle velkaa ja ostetaan sillä nousevaa omaisuusluokkaa.
Helmikuussa 2026 tilanne on kääntynyt päälaelleen. Ongelma ei ole enää rahoituksen hinta, vaan sen vakuudet. Yhtiöiden velat ovat kiinteitä (euroissa tai dollareissa), mutta lainojen vakuutena olevan Bitcoinin arvo on sulanut. Koska Bitcoin ei tuota kassavirtaa, yhtiöiden voi olla pakko myydä itse vakuutena olevaa omaisuutta kattaakseen vaatimukset.
Lisäksi monet nousukaudella lasketut vaihtovelkakirjalainat perustuivat oletukseen, että sijoittajat vaihtavat velan yhtiön osakkeisiin. Nyt kun osakekurssit ovat (Bitcoinin mukana) syvällä veden alla, tätä vaihtoa ei tapahdu.
Markkina haistaa veren ja sijoittajat ovat armottomia. Kun markkina havaitsee, että suurella toimijalla on pakkomyynnin uhka (”distressed seller”), se alkaa myydä etukäteen. Markkina ei enää hinnoittele näitä yhtiöitä visionääreinä, vaan pakkomyyjinä.
Tämä on luonut itseään ruokkivan kierteen: pelko siitä, että velkaiset yhtiöt joutuvat likvidoimaan tuhansia Bitcoineja paikatakseen taseensa vakuusvajetta, painaa kurssia alaspäin. Vivutettu strategia toimii nerokkaasti nousussa, mutta vakuusarvojen romahtaessa se muuttuu kuolemankierteeksi.
Ajuri 3: Kääntyneet ETF-virrat
Vuosien 2024–2025 nousumarkkinassa spot-ETF:t imivät miljardeja dollareita passiivista rahaa ja loivat illuusion ”pohjasta”, jonka alapuolelle hinta ei voisi vajota. Uskottiin, että instituutiot istuvat position päällä vuosikymmeniä.
Helmikuu 2026 on osoittanut tämän vääräksi. Instituutiot eivät ole uskovaisia, ne ovat pragmaattisia.
Arbitraasipositioiden purkautuminen (Basis Trade Unwind) Merkittävä osa aiempien vuosien ETF-virroista ei ollut pitkäaikaista sijoitusrahaa, vaan niin kutsuttua ”Basis Trade” -arbitraasia. Hedge-rahastot ostivat spot-ETF:ää ja myivät samanaikaisesti futuureja hyötyäkseen hintaerosta. Nyt kun futuuripreemiot ovat sulaneet, tämä ”ilmainen raha” on loppunut ja positiot puretaan.
Kylmäävin esimerkki nähtiin helmikuun ensimmäisellä viikolla. Markkinajohtaja BlackRockin IBIT-rahastosta, jota pidettiin pitkään vakauden linnakkeena – virtasi ulos yli 850 miljoonaa dollaria viidessä päivässä. Tämä oli selkeä signaali siitä, että vivutettuja positioita purettiin hinnasta välittämättä, mikä näkyi markkinalla jatkuvana myyntipaineena.
Volatiliteetti laukaisi myynnit: Toinen myyntiaalto on johtunut instituutioiden riskimalleista (Volatility Targeting). Kun Bitcoinin volatiliteetti ja korrelaatio teknologiaosakkeiden kanssa kasvoivat rajusti alkuvuodesta, se rikkoi monen salkun riskirajat.
Vaikka hinta laski, Bitcoinin riski salkussa kasvoi liian suureksi. Tämä pakotti salkunhoitajat ja algoritmit ”de-risking”-tilaan eli myymään positiota pienemmäksi suojellakseen koko salkun volatiliteettitasoa.
Ajuri 4: ”Musta joutsen” – kvanttiuhka ja sääntelyriski
Vaikka kvanttitietokoneet eivät ole vielä murtaneet Bitcoinin salausta, ne ovat murtaneet instituutioiden luottamuksen pitkään aikaväliin.
Vuoden 2025 lopulla julkaistut uudet NIST:n suositukset ja IBM:n odotettua nopeampi eteneminen ovat aikaistaneet arvioita ”Q-Daysta” eli päivästä, jolloin nykysalaus vaarantuu.
Miksi tämä vaikuttaa hintaan nyt? Markkina on alkanut hinnoitella sisään niin sanottua siirtymäriskiä. Vaikka Bitcoin-verkko voidaan teknisesti päivittää kvantturvalliseksi, prosessi on hidas ja vaatii koko yhteisön konsensuksen. Instituutiot pelkäävät kaaosta.
Yhteenveto: Onko Bitcoin sittenkin pelkkää teknologiabetaa valepuvussa?
Helmikuun 2026 romahdus ei ole sattumaa, vaan seuraus Bitcoinin aikuistumisesta. Se ei ole enää irrallinen saareke, vaan osa globaalia rahoitusjärjestelmää. Siksi se myös kärsii samoista ongelmista kuin muutkin kasvuyhtiöt: kallis raha, kilpailu energiasta ja sijoittajien lyhytjänteisyys.
Narratiivi ”instituutiot suojelevat hintaa” on kuollut. Instituutiot eivät ole suojeluspyhimyksiä, vaan ne toimivat kylmän logiikan, riskimallien ja tuottovaatimusten mukaan. Kun teknologiaosakkeet ja tekoälyinfra tarjoavat parempaa riskikorjattua tuottoa, pääoma liikkuu sinne ilman tunteita.
Putoava puukko vai ostopaikka?
Onko Bitcoinin tarina ohi? Tuskin. Bitcoinin hautajaisia on vietetty jo monta kertaa ja aina ennenaikaisesti.
Silti, laskuvaraa on todennäköisesti jäljellä niin kauan, kunnes viimeisetkin velkavivulla rakennetut positiot on purettu. Emme ole vielä nähneet sitä lopullista, puhdistavaa paniikkimyyntiä, joka historiallisesti on merkinnyt käännettä.
Bitcoinin peruslupaus niukkuudesta ei ole kadonnut minnekään ja sitten, kun lyhytjänteinen keinottelu on siivottu markkinasta, on mahdollista alkaa rakentaa pohjaa uudelle, terveemmälle nousulle.