Korot ovat euroalueella aivan liian korkeat – EKP:n pitäisi nopeasti muuttaa politiikkaansa

Koroissa on nähty sijoittajan näkökulmasta ikävä käänne ylös päin. Syyttävä sormi kääntyy kohti keskuspankkeja. Etenkin EKP pitää ohjauskorkoa jääräpäisesti liian korkealla.

Timo Heikkilä
Timo Heikkilä

Koroissa on nähty sijoittajan näkökulmasta ikävä käänne ylös päin. Syyttävä sormi kääntyy kohti keskuspankkeja. Etenkin EKP pitää ohjauskorkoa jääräpäisesti liian korkealla.

Keskuspankit

Korkoja ohjaa vuonna 2024 inflaatiokehitys, talouskasvu ja keskuspankkien ohjauskorot. USA:n keskuspankki Fedin ohjauskorko on 5,25 – 5,50 prosentissa EKP:n ohjauskorko on 4,50 prosentissa.

Fed ennusti maaliskuisessa kokouksessaan, että ohjauskorkoa lasketaan kolme kertaa vuonna 2024. On hyvin mahdollista, että keskuspankin korkoleikkauksia nähdäänkin vain kaksi, sillä USA:ssa inflaatio on jonkin verran kiihtynyt ja vastaavasti Fed nosti talouskasvuennusteita.

EKP piti maaliskuun kokouksessa ohjauskorot ennallaan. EKP ei kertonut tulevista ohjauskoron laskuista, mutta markkinoilla viesti on tulkittu siten, että ensimmäinen ohjauskoron lasku nähdään kesäkuun kokouksessa.

EKP laski maaliskuun kokouksessa talouskasvuennustetta ja se on vuodelle 2024 vaivaiset 0,6 prosenttia euroalueella. Inflaation arvioidaan olevan keskimäärin 2,3 % vuonna 2024 ja 2,0 % vuonna 2025

Markkinat odottavat EKP:lta neljää ohjauskoron leikkausta vuonna 2024. Vuoden alussa odotuksissa oli vielä kuusi ohjauskoron leikkausta.

Korot euroalueella ja USA:ssa

USA:ssa 10-vuotinen korko kävi vuonna 2023 lähes viidessä prosentissa ennen loppuvuoden jyrkkää laskua. Kuluvana vuonna korko on hitaasti alkanut jälleen kohota ja noussut 4,21 prosentin tasolle.

Sama tilanne on ollut euroalueella. Suomen valtionlaina on tällä hetkellä 2,80 prosentissa. Saksassa korko on 2,30 prosenttia sen käytyä alle kahdessa prosentissa vuoden 2023 lopussa.

Korot ovat siis alle 2023 huippujen, mutta hiippailleet ylöspäin keskuspankkien koronlaskuodotusten heikentyessä.

Euriborkorkojen kehitys

Euriborkoroissa kolmen kuukauden euribor on ollut lokakuun alusta lähtien lähes samalla neljän prosentin tasolla koko ajan. Vastaavasti 12 kuukauden euriborkorossa on nähty heiluntaa. Korko kävi 4,2 prosentissa, laski nopeasti jopa alle 3,5 prosentin, mutta on nyt palautunut lähelle 3,7 prosentin tasoa.

Historiassa kolmen kuukauden euribor on lähes aina ollut 12 kuukauden euriboria alemmalla. Nykyinen erikoinen tilanne kertoo siitä, että euriborkoron (ja keskuspankin ohjauskoron) odotetaan laskevan tulevaisuudessa. Käänteisen euriborkorkokäyrän voi tulkita myös niin, että Euroopan keskuspankin ohjauskorko on liian korkea.

USA:n ja euroalueen taloudet kehittyvät eri suuntiin

Keskuspankkien omat talousennusteet:

  • Fedin talouskasvuennuste vuodelle 2024 on 2,1 % (nostettu 1,4 prosentista)
  • EKP:n talouskasvuennuste vuodelle 2024 on 0,6 % (laskettu 0,8 prosentista)

Tarkasteltaessa alueiden talouskasvulukuja huomataan, että USA:ssa talouskasvu on hyvällä tasolla ja yllättänyt positiivisesti. Silti Fed aikoo tehdä kolme ohjauskoron leikkausta vuonna 2024.

Euroalueella talouskasvu on ollut aneemista ja jäänyt odotuksista. Silti EKP ei ole tehnyt mitään politiikkamuutoksia ja ensimmäinen ohjauskoron lasku on odotuksissa vasta kesäkuun kokouksessa.

Euroalueella Saksan heikko talouskehitys on laskenut talousodotuksia. Etenkin teollisuuden näkymät ovat euroalueella olleet heikot jo pitkään. Tämä näkyy myös ostopäällikköindeksin kehityksessä. USA:ssa ostopäällikköindeksi ennustaa jo kiihtyvää kasvua. Euroalueella ollaan sen sijaan kiihtyvän hidastumisen tasolla.

Sijoittajan näkökulma

USA:n ja euroalueen taloudet menevät jälleen eri suuntiin. USA:ssa nähdään iloista talouskasvua ja euroalue rämpii anemiassa.

Inflaatioennusteet alueiden välillä ovat samansuuntaiset, mutta euroalueella myös inflaation odotetaan olevan USA:ta alemmalla tasolla.

Inflaatio ei ole tällä hetkellä euroalueella ongelma. Sitä voivat nostaa tekijät, joihin Euroopan keskuspankilla ei ole vaikutusvaltaa. Näitä ovat eri geopolittiisilla alueilla käytävät sodat ja vihreästä siirtymästä johtuva energiamurros.

Euroopan keskuspankki tuntuu jälleen noudattavan inflaatiomandaattiaan jääräpäisesti, eikä hyväksy sitä tosiasiaa, että euroalue tarvitsee nyt matalampia korkoja. Matalammat korot piristäisivät euroalueen teollisuutta, vilkastaisivat asuntokauppaa ja rakentamista sekä laskisivat työntekijäpuolen palkankorotusvaateita. Nyt korkea korkotaso leikkaa kuluttajien ostovoimaa, kun asuntolainan korot syövät loven käytettävissä oleviin tuloihin.

Matalammat korot euroalueella heikentäisivät todennäköisesti myös euron arvoa suhteessa dollariin, mikä piristäisi euroalueen vientiä. Matalilla koroilla olisi siten useita positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Oikea ohjauskorkotaso nykyisessä ympäristössä olisi 2,00 – 2,50 prosentin tasolla.

Pitämällä ohjauskorot korkealla liian pitkään Euroopan keskuspankki kaivaa itsensä ajan myötä kuoppaan, josta on vaikea nousta. Korkeat korot nimittäin tarkoittavat sitä, että velkaisten euroalueen valtioiden on otettava lisää lainaa, jotta valtioiden korkomenot saadaan katettua. Kohta ollaan tilanteessa, jossa meillä on jälleen itseaiheutettu eurooppalainen velkakriisi, jonka ratkaisuun tarvitaan keskuspankin tasetta.

Sinua voisi kiinnostaa
Osakemarkkinoilla rytisee – viisi vinkkiä, miten hyödyntää kurssilaskut
Laaja markkinakatsaus: sijoittajan tärkeimmät indikaattorit
Sijoittaja: varaudu osakemarkkinoiden korjausliikkeeseen!
Rahastotyökalu
Sijoittajan valinnat