Miten kulutusluottojen korkokatto vaikuttaa sijoittamiseen?

Väliaikainen korkokatto on vaikuttanut negatiivisesti lainamarkkinoille sijoittamisen tuotto-odotuksiin. Osa rahoituslaitoksista on lopettanut luotonmyönnön, eikä palaa enää markkinoille. Korkokatto päättyy syyskuun lopussa, vai päättyykö?

Vieraileva kirjoittaja
Vieraileva kirjoittaja

Väliaikainen korkokatto on vaikuttanut negatiivisesti lainamarkkinoille sijoittamisen tuotto-odotuksiin. Osa rahoituslaitoksista on lopettanut luotonmyönnön, eikä palaa enää markkinoille. Korkokatto päättyy syyskuun lopussa, vai päättyykö?

Korkokatto päättyy 30.9.2021

Osake- ja asuntosijoittamisen lisäksi tuottoja voi tavoitella lainamarkkinoilta joukkorahoitusta ja vertaislainapalveluita tarjoavien yritysten kautta. Lainoihin sijoittamista on mainostettu korkeatuottoisena ja kohtalaisen turvallisena sijoitustapana, jossa tappioriski on rajallinen, koska maksamattomat lainat myydään eteenpäin perintäyhtiöille.

Ensimmäistä kertaa heinäkuussa 2020 säädetty ja myöhemmin 1.1.-30.9.2021 väliselle ajalle jatkettu väliaikainen korkokatto on kuitenkin vaikuttanut negatiivisesti lainamarkkinoille sijoittamisen tuotto-odotuksiin. Tämän voi huomata esimerkiksi vertaislainoja välittävän Fellow Financen liikevaihdosta, joka pieneni vuoden 2021 ensimmäisenä puolikkaana siitä huolimatta, että yrityksen kautta välitettiin edellisvuotta suuremman summan edestä lainoja. 

Matala korkokatto pienentää voittomarginaalia 

Syyskuun lopussa päättyvä väliaikainen korkokatto on heikentänyt monen rahoitusalalla toimivan yrityksen toimintamahdollisuuksia. Näin kertoo Suomen Asiakastiedon mediavastaava Ville Kauppi VertaaEnsin.fi-sivuston haastattelussa. Haastattelussa Kauppi myös arvelee, ettei osa luotonmyönnön lopettaneista rahoituslaitoksista palaa enää markkinoille korkokaton päättymisen jälkeen. 

Sama kehitys on nähtävissä myös vertaislainojen puolella. Suomen Pankin tilastojen mukaan vertaislaina- ja joukkorahoitusalustojen kautta yrityksille ja kuluttajille välitetty rahamäärä väheni 17 prosentilla vuonna 2020. Suurin lasku oli kuluttajille välitettävissä vertaislainoissa, joissa pudotus vuoden takaiseen oli peräti 46 prosenttia. 

Kymmenen prosentin yläraja lainasta perittävälle korolle selittää pitkälti vertaislainatoiminnan vähenemisen: toiminta ei ole näin pienillä marginaaleilla kannattavaa vertaislainoja välittäville yrityksille. Monet yritykset ovatkin muuttaneet liiketoimintaansa perinteisemmän pankkitoiminnan kaltaiseksi tai jopa lopettaneet toimintansa kokonaan.

Miten korkokaton päättyminen vaikuttaa tilanteeseen?

Väliaikaisen korkokaton päättyminen syyskuun lopussa voisi periaatteessa tuoda helpotusta vertaislainojen välittäjinä toimiville yrityksille. Korkolainsäädäntöä on kuitenkin muutettu niin useaan otteeseen viime vuosina, ettei yrityksillä välttämättä ole luottoa siihen, että korkokatto todella palautettaisiin aiempaan 20 prosenttiin pysyvästi. 

Epävarmuutta tilanteeseen tuo Oikeusministeriön pöydällä oleva selvitys, jossa kartoitetaan mahdollisuuksia korkokaton pysyvästä laskemisesta. Lisäksi ennustettavuutta heikentää eduskunnan aikaisempi toiminta väliaikaisen korkokaton suhteen. Alun perin korkokaton oli määrä olla voimassa ainoastaan 1.7.-31.12.2020 välisenä aikana, mutta sen voimassaoloa jatkettiin nopealla aikataululla viime vuoden lopussa. Viime hetken muutokset ovat siis aina mahdollisia, eikä vertaislainoja välittävien yritysten siksi kannata täysin laskea toimintaansa sen varaan, että korkolainsäädännössä palattaisiin pysyvästi 20 prosentin maksimikorkoon. 

Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle? 

Sijoittajan näkökulmasta korkokatto heikentää vertaislainoihin sijoittamisen houkuttelevuutta. Mahdollisuudet sijoittaa lainoihin ovat ylipäänsä vähentyneet yritysten siirtyessä pois markkinoilta. Lisäksi sijoittajille koituvat riskit kasvavat, kun luottotappioiden kompensoiminen korolla vaikeutuu. 

Vertaislainat eivät siis ole enää yhtä korkean potentiaalin sijoituskohde kuin aiempina vuosina. Lainojen sijaan sijoittajan voikin olla järkevämpi harkita esimerkiksi osakesäästötiliä tai perinteistä arvo-osuustiliä salkkunsa perustaksi.

Tietoa kirjoittajasta:

Artikkelin on kirjoittanut Pihla Pietiläinen, joka työskentelee VertaaEnsin.fi:llä sisällöntuotannon parissa. VertaaEnsin.fi on taloustuotteiden vertailusivusto, jonka tavoitteena on auttaa suomalaisia kuluttajia löytämään edullisimmat rahoitustuotteet, sähkösopimukset ja puhelinliittymät kymmenien eri vaihtoehtojen joukosta. Lisäksi sivusto tarjoaa ajankohtaisia artikkeleja, talousvinkkejä ja analyysejä yli 80 000 lukijaa kuukaudessa tavoittavan blogin

Sinua voisi kiinnostaa
Helsingin Pörssin kasvuosakkeet
Helsingin pörssin parhaat kasvuosakkeet
Mistä tuotto syntyy?
10 vuoden säästämisellä 40 vuoden eläkesäästöt?
Sijoittajan valinnat