- Sijoittaminen
- ETF-sijoittaminen
- Artikkelit
- Webinaarit ja Podcastit
- Sijoittajan työkalut
Huom! ETF-työkalun on tarkoitus antaa Sijoittaja.fi:n malleihin perustuva tehokas vaihtoehto halutulle kohdemarkkinalle tai haluttuun strategiaan. ETF-työkalu ei anna vastausta siihen, mihin juuri nyt kannattaisi sijoittaa. Sijoittajan tulee huomioida, että ETF-työkalun taustalla olevassa datassa voi olla virheitä, eikä Sijoittaja.fi vastaa näistä virheistä aiheutuvista seurauksista. Sijoittajan tulee aina ennen sijoituspäätöstä perehtyä tuotteen virallisiin dokumentteihin.
ETF-rahastojen tehokkuuspisteet koostuvat kahdesta komponentista: teknisistä pisteistä ja kaupankäyntipisteistä.
Tekniset pisteet kertovat, kuinka tehokas ETF on asteikolla 0-10. Mitä korkeammat pisteet, sitä tehokkaampi tai parempi ETF on teknisiltä ominaisuuksiltaan (esim. hallinnointipalkkio on alhainen).
Kaupankäyntipisteet puolestaan kuvaavat kaupankäynnistä mahdollisesti aiheutuvia kitkakuluja (esim. valuutanvaihtokulut) tyypilliselle suomalaissijoittajalle pisteasteikolla (0-10). Sijoittaja voi painottaa halutessaan tehokkuuskomponentteja omien kaupankäyntiolosuhteiden perusteella tai jättää kaupankäyntipisteet huomioimatta kokonaan.
Lisäksi olemme antaneet ETF-rahastoille sanallisen arvosanan seuraavalla asteikolla:
Erinomaisen arvosanan saaneet ETF-rahastot ovat erittäin tehokkaita ja odotetut kitkakulut pienet. Erinomaisen arvosanan saaneet seuraavat erittäin tarkasti indeksiä mahdollisimman pienin kitkakuluin. Hyvän arvosanan saaneet pääsevät nekin yleensä lähelle indeksituottoja. Kohtalaisen arvosanan saaneet jäävät todennäköisesti jo sen verran indeksistä, että sijoittajan on syytä huomioida tämä. Välttävät ETF:t ovat puolestaan jo niin heikkoja, että sijoittajan kannattaa harkita, kannattaako kohdemarkkinaan sijoittaa kyseisellä ETF:llä huolimatta siitä, että se on valintamme perusteella kategoriansa tehokkain.
Alla oleva kuvaaja havainnollistaa esimerkinomaisesti ETF-rahaston saamien pisteiden ja historiallisen indeksiin verratun tuottoeron välistä yhteyttä. Tässä esimerkissä Amundin ja iSharesin ETF:t saivat parhaan arvosanan jääden indeksin tuotosta noin prosentin vajaassa kolmessa vuodessa. Jollain muilla markkinoilla tilanne voi olla päinvastainen. Onnistuneella ETF-valinnalla haluttuun kohdemarkkinaan sijoittaja voi saada helposti 0,2-0,4 % paremman tuoton vuositasolla verrattuna satunnaisesti valittuun ETF:ään. Sijoittaja.fi:n ETF-työkalu helpottaa sinun vaivannäköäsi ja säästää sijoittajalle selvää rahaa.
Lähde: Bloomberg ja Sijoittaja.fi
Indeksiä seuraavan ETF:n tarkoitus on pyrkiä seuraamaan mahdollisimman tarkkaan indeksin tuottoa. Kuitenkin erinäisistä arvopaperimarkkinoilla esiintyvistä kitkakuluista johtuen tuotto jää usein vertailuindeksistään jälkeen. Tuotto voi tietyissä olosuhteissa olla myös vertailuindeksiään parempi. Poikkeamaa ETF:n tuoton ja indeksin tuoton välillä kutsutaan tracking erroriksi eli indeksin ja ETF:n tuottoeron heilahteluksi. Tuottoero voi puolestaan vaihdella sen mukaan, mitataanko ETF:n tuottoja kaupankäyntihinnoista vai nettoarvosta (”NAV”). Sijoittaja.fi käyttää tehokkuuslukujen laskennassa pääosin NAV-arvoja, jotta vertailu indeksin ja ETF:n välillä olisi mahdollisimman yhdenmukaista ja vertailukelpoista.
Ilmeisimmät tuottopoikkeamaa aiheuttavat kulut ETF-rahastolla ovat hallinnointipalkkiot, mutta valitettavasti tuottopoikkeama voi aiheutua myös ennalta vaikeammin arvioitavissa olevista tekijöistä kuten esimerkiksi indeksin replikoinnin tehokkuudesta, verokohtelusta tai vaikkapa arvopaperilainauksesta saatavista tuloista.
Hallinnointipalkkiot ovat yleensä merkittävin tuottopoikkeamaa aiheuttava etukäteen tiedossa oleva kuluerä, joten työkalussa sen merkitys on korostettu. Puhdistamme etukäteen tiedossa olevat hallinnointipalkkiot laskettaessa tuottopoikkeamaa indeksiä vastaan, jotta näemme muiden rahastolle aiheutuvien kitkakulujen merkityksen. Tuottopoikkeaman lisäksi laskemme hajontaa tuottopoikkeamassa, eli sitä, kuinka systemaattisesti rahasto jää – tai ylittää vertailuindeksinsä. Mitä pienempi tuottoero ja tuottoeron hajonta ETF:llä on, sitä paremmat pisteet ETF saa.
Sijoittajalle aiheutuu yleensä kustannuksia myös kaupankäynnistä. Poikkeuksen muodostavat lähinnä Yhdysvalloissa tarjottavat komissiovapaat ETF:t sekä hiljattain Suomeenkin rantautunut kuukausisäästömahdollisuus, jossa ETF:ien hankinta tapahtuu kaupankäyntipalkkiotta. Kaupankäyntikulut ovat puolestaan verrannollisia rahaston likviditeettiin: mitä likvidimpi rahasto, ja mitä tehokkaampi markkinatakaus, sitä halvempi kaupankäyntikustannus (osto- ja myyntilaitojen erotus) sijoittajalle on. Laskenta ei tietenkään huomio sijoittajan välittäjälleen maksamia kaupankäyntipalkkioita, jotka perustuvat sijoittajan ja välittäjän keskinäiseen sopimukseen. Online-kaupankäynnin kustannuksia käyttäjä voi vertailla pian avautuvasta Sijoittaja.fi:n välittäjien vertailutyökalusta. Mittaamme ETF-rahaston tehokkuutta myös likviditeetin näkökulmasta ottamalla huomioon muun muassa keskimääräisen pörssivaihdon sekä keskimääräisen osto- ja myyntihintojen välisen erotuksen lähihistoriasta.
Poikkeavuuksia vertailuindeksin kanssa syntyy myös ETF:n replikointitavasta johtuen. Fyysisesti replikoiduissa rahastoissa arvopapereita ostetaan suorassa suhteessa vertailuindeksiin, tai vaihtoehtoisesti ostetaan indeksiä mahdollisimman tarkkaan seuraava otos koko indeksin arvopapereista. Jälkimmäistä kutsutaan optimoiduksi replikointitavaksi.
Synteettinen replikointi on yleinen erityisesti Euroopassa. Synteettisessä ETF-rahastossa liikkeeseenlaskija takaa tuoton johdannaissopimusten avulla. Rahastonhoitaja voi ostaa arvopaperikorin ja tehdä swap-sopimuksen vastapuolen kanssa, joka puolestaan antaa osakekorin tuoton vastineeksi vertailuindeksin tuoton. Harvinaisempi tapaus synteettisestä replikoinnista on nk. rahoitettu muoto, missä ETF ei sijoita varoja osakekoriin, vaan antaa varat swap-vastapuolelle indeksin tuottoa vastaan. Vastapuoli asettaa varallisuudelle vastineeksi myös vakuudet eikä esimerkiksi UCITS – lainsäädännön perusteella vakuudetonta vastapuoliriskiä saa olla yli 10 %:ia rahaston arvosta (koskee niin ETF- kuin normaalejakin sijoitusrahastoja). Synteettiset ETF:t ovat kuitenkin itse rajoittaneet usein vastapuoliriskin tätä pienemmäksi, ja löytyypä markkinoilta myös ylivakuudellisia ETF-rahastoja.
Fyysinen replikointi on tyypillisesti tehottomampaa tilanteissa, joissa alla olevan vertailuindeksin komponentit eivät ole likvidejä ja/tai niitä on paljon. Vastaavasti fyysisesti replikoidut rahastot saattavat saada merkittäviä lisätuloja (mutta mahdollisesti myös lisäriskiä!) osakelainauksesta. Yleisesti ottaen fyysisesti replikoitujen rahastojen tuottoerojen heilunta on synteettisiä voimakkaampaa. Sen sijaan keskimääräisten tuottoerojen kannalta selkeää vastausta replikointimenetelmien paremmuudesta toisiinsa nähden ei yleisesti ole, vaan se riippuu esimerkiksi markkinoiden likviditeetistä ja osakelainauksen mahdollisuuksista.
Moni suomalainen sijoittaja kokee fyysisen replikoinnin synteettistä turvallisemmaksi. Synteettisiä rahastoja on kuitenkaan turha pelätä läpinäkymättömyyteen tai vastapuoliriskiin vedoten, sillä synteettiset rahastot ilmoittavat vakuuskorinsa, joka on lähes poikkeuksetta koostumukseltaan hyvin turvallinen. Myös fyysiset rahastot kantavat vastapuoliriskiä lainatessaan omistamiaan osakkeita eteenpäin.
Hyvä puoli fyysisissä ETF:ssä on kuitenkin alla olevien komponenttien lähes reaaliaikainen läpinäkyvyys, joiden pohjalta sijoittaja tietää, mihin on sijoittanut. Synteettisten ETF:ien replikoimien indeksien tuoreet sisällöt ja painot ovat puolestaan harvoin yksityissijoittajien saatavilla, mikä voi vaikeuttaa sijoituskohteiden vertailua. Lainsäädännössä trendinä on ollut läpinäkyvyyden lisääminen entisestään, joten lähitulevaisuudessa eri replikointimuotojen erot läpinäkyvyyden suhteen pienentynevät tältäkin osin.
Myös ETF:n osingon- tai tuotonjakopolitiikalla on merkitystä replikoinnissa ja luonnollisesti myös veroseuraamuksia. Indeksin tuottoa laskettaessa osingot usein katsotaan sijoitetuksi välittömästi osingonjakopäivän jälkeen, kun taas rahasto saa osingot sijoitettavaksi tai jaettavaksi tyypillisesti pienellä viiveellä. Tämä aiheuttaa negatiivista poikkeamaa nousumarkkinoilla, toisaalta positiivista poikkeamaa laskumarkkinoilla. Tästä syystä olemme ottaneet rahaston osingonjaon huomioon pisteytyksessämme ja lähtökohtaisesti mitä harvemmin rahasto jakaa tuotto-osuuksia, sitä parempi.
Myös rahaston verotuksellinen kotimaa on huomioitu suomalaisen sijoittajan näkökulmasta. Viimeisenä tekijänä olemme huomioineet rahaston kaupankäyntivaluutan. Sijoitettaessa eri valuuttaan noteerattuun rahastoon aiheutuu sijoittajalle yleensä huomattavia valuutanvaihtokustannuksia, mikäli haluttua valuuttaa ei jo ennestään omista. Tästä johtuen preferoimme työkalussa ensisijaisesti euronoteerattuja ETF-rahastoja, mikäli ne ovat suunnilleenkaan yhtä tehokkaita toisessa valuutassa olevaan vastaavaan ETF:ään verrattaessa.
Edellämainituista tekijöistä laskemme rahastolle yhteispisteet, ja olemme valinneet kuhunkin markkinaan sopivimman ratkaisun laadullista tarkastelua unohtamatta.
Kokeile myös muita sijoittajan työkaluja (vain jäsenille)
Sijoittaja.fi:n ETF-valintatyökalun avulla ETF:ien vertailu ja valinta on helppoa. Mukana yli 3 000 ETF:ää. ETF-valintatyökalu pisteyttää ETF:t ja lajittelee ne tehokkuuden perusteella. Löydät työkalusta myös valitsemiamme valmiita ETF-ideoita ja mallisalkkuja.
