Kannattaako sijoittaa yksityishenkilönä vai sijoitusyhtiön kautta?

Tuotto, sijoittamisen mahdollisuudet

Sijoitusten verotus voi aiheuttaa sijoittajalle harmaita hiuksia. Sijoitustoimintaa harjoittavalla henkilöllä on kuitenkin nykyään lähes rajattomat mahdollisuudet sijoitusten tekemiseen, niiden hajauttamiseen ja omistusrakenteen optimoimiseen. Jotta omistusrakenne muotoutuisi mahdollisimman optimaaliseksi sijoitustoiminnan nettotuottojen maksimoimisen näkökulmasta, sijoittajan kannattaa pohtia muutamia seikkoja sijoitustoiminnan strukturoinnin kannalta. Sijoittaja voi veronäkökulmasta optimoida omistuksiaan sijoittamalla joko suoraan yksityishenkilönä tai vaihtoehtoisesti sijoitusyhtiönä toimivan osakeyhtiönsä kautta.

Julkaistu: 18.10.2019 Kirjoittaja:

sijoitusyhtiö verotus

Sijoitustoiminnan harjoittaminen osakeyhtiön kautta

Sijoitusten verotus vaihtelee sen mukaan, miten sijoittaja harjoittaa sijoitustoimintaansa. Sijoittaminen osakeyhtiönä mahdollistaa tuottojen ja luovutusvoittojen verotuksen 20 prosentin yhteisöverokannalla.

Mikäli tuotot jätetään yhtiöön, kohdistuu niihin vain 20 prosentin efektiivinen vero. Tällöin osakeyhtiön kautta sijoittava henkilö saa maksimoitua uudelleen sijoitettavissa olevan tuoton ja toisaalta minimoitua tuotoista aiheutuvat verot.

Sijoittajan käyttäessä sijoitusyhtiötä, sijoitustoiminnan tuotot jäävät poikkeuksetta yhtiöön, ellei sijoittajalle yhtiön toimesta makseta palkkaa tai osinkoja. Yhtiö voi maksaa osakkaalle palkkaa käyvän korvauksen verran, jos osakas tekee yhtiölle töitä. Tällöin palkkaa verotetaan osakkaalla normaalin ansiotulon tapaan progressiivisesti.

Ottaen huomioon yhtiön tuloksestaan maksaman veron sijoittajan saaman pääomatulo-osingon efektiivinen veroaste on puolestaan 26,0–26,8 prosenttia. Tämä verorasitus on kuitenkin alhaisempi kuin yksityishenkilölle kokonaan veronalaisten pääomatulojen (esimerkiksi vuokra- tai korkotulojen) verorasitus, joka on 30,0–34,0 prosenttia.

Listaamattoman yhtiön kautta merkittävä veroetu

Sijoitusyhtiöön liittyy myös mahdollisuus merkittävään veroetuun esimerkiksi yhden suvun omistaman listaamattoman yhtiön toimiessa sijoitusyhtiönä. Kun listaamaton sijoitusyhtiö omistaa vähintään 10 prosenttia pörssiyhtiöstä, sijoitusyhtiön osakkaat voivat käytännössä saada pörssiosingot itselleen listaamattoman yhtiön verorasituksella.

Etu perustuu siihen, että pörssiyhtiön listaamattomalle yhtiölle jakama osinko on verovapaata, kun listaamattoman yhtiön omistusosuus on vähintään 10 prosenttia. Etu on merkittävä ottaen huomioon, että pörssiyhtiön jakamat osingot ovat tällä hetkellä yksityishenkilölle 85-prosenttisesti veronalaista tuloa ja osingon veroaste yksityishenkilösaajalle on 25,5 tai 28,9 prosenttia.

Listaamattoman yhtiön jakamista osingoista puolestaan vain 25 prosenttia on veronalaista tuloa edellyttäen, että kalenterivuosittainen saajakohtaisen osingon määrä ei ylitä 150.000 euroa eikä osinkoa jakavan yhtiön osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa.

Keskittämällä omistukset vähintään 10 prosenttia pörssiyhtiöstä omistavaan sijoitusyhtiöön, pörssiosingosta maksettava verorasitus voidaan saada alennetuksi jopa 7,5 tai 8,5 prosenttiin. Käytännössä tämän edun saaminen edellyttää kuitenkin merkittävää pörssiyhtiösijoitusta.

Mitä huomioida osakeyhtiön kautta sijoittaessa?

Harjoitettaessa sijoitustoimintaa osakeyhtiön kautta, tulee huomioida, että ennen vuotta 2020 päättyvien tilikausien osalta tulolähdejako asettaa toiminnalle tiettyjä reunaehtoja.

Arvopaperikaupasta ja muusta sijoitustoiminnasta saatua tuloa verotetaan lähinnä joko elinkeinotoiminnan (EVL) tai muun toiminnan (TVL) tulolähteen tulona.

Verovuodesta 2020 eteenpäin tulolähdejako muuttuu siten, että osakeyhtiön tulo lasketaan pääsääntöisesti EVL:n mukaan, mikä tekee sijoitustoiminnan harjoittamisesta yhtiön kautta hieman entistä verotehokkaampaa.

Sijoitustoiminnan luonne ratkaisee, mihin tulolähteeseen arvopaperisijoittaminen kuuluu

Elinkeinotoiminnaksi katsottava arvopaperikauppa on luonteeltaan jatkuvaa, suunnitelmallista, aktiivista, voittoa tavoittelevaa ja sisältää taloudellisen riskin. Näiden tunnusmerkkien perusteella toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena.

Verottaja on todennut ohjeistuksissaan, että arvopaperikauppaa varten perustetun yhtiön katsotaan lähtökohtaisesti harjoittavan elinkeinotoimintaa.

Jos sijoitusyhtiön harjoittaman sijoitustoiminnan ei katsottaisi täyttävän elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä esimerkiksi toiminnan aktiivisuuden tai laajuuden osalta, verotetaan joko koko yhtiötä tai kyseistä sijoitustoimintaa tuloverolain mukaan TVL-tulolähteessä.

Tämä tarkoittaa käytännössä tiettyjen kulujen ja tappioiden osalta rajoitetumpia vähennysoikeuksia kuin EVL-tulolähteessä. Yhden tulolähteen tappio ei ole kuitattavissa toisen tulolähteen voittoa vastaan, mikä voi käytännössä johtaa 20 %:n verokantaa korkeampaan efektiiviseen veroasteeseen. Passiivisia ja pitkäkestoisia, lähtökohtaisesti yli vuoden ajan omistettuja sijoituksia on verotuskäytännössä saatettu siirtää verotettavaksi tuloverolain mukaan. Näin on tapahtunut etenkin pienissä osakeyhtiöissä, jotka hallinnoivat yksityishenkilön omistuksia.

Sijoitusyhtiön kautta toimintaa harjoitettaessa luovutushinnasta vähennetään myös aina omaisuuden todellinen hankintameno, eikä sijoitusyhtiö voi hyödyntää hankintameno-olettamaa, vaikka sitä verotettaisiinkin TVL:n mukaan.

Osakeyhtiöllä, jota verotetaan EVL-tulolähteessä, voi olla myös muita etuja TVL-tulolähteessä verotettavaan yhtiöön verrattuna. Mikäli osakeyhtiötä verotetaan EVL-tulolähteessä ja sen toiminta täyttää asetetut kriteerit, voi osakeyhtiö hakea itselleen niin sanottua pääomasijoittajastatusta. Tämä status mahdollistaa tietyiltä osin kulujen laajemman vähennysoikeuden normaaliin EVL-statukseen verrattuna. Edelleen EVL-tulolähteessä verotettavan yhtiön osakkeisiin voidaan soveltaa sukupolvenvaihdoshuojennuksia, jolloin varallisuuden siirtäminen seuraaville sukupolville voi tulla edullisemmaksi kuin TVL-yhtiön osakkeiden tai yksityishenkilönä omistetun varallisuuden osalta.

EVL:n mukaan verotettavan osakeyhtiön vähennyskelpoiset luovutustappiot vähennetään yhtiön kaikista EVL-tulolähteen veronalaisista tuloista ja tulolähteen tappiollinen tulos voidaan vähentää verovuotta seuraavana kymmenenä verovuotena sitä mukaa kuin tuloa syntyy.

TVL:n mukaan verotettava osakeyhtiö voi puolestaan vähentää luovutustappiot ainoastaan luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä seuraavana vuotena, mutta vähentämättä jääneiden luovutustappioiden perusteella ei vahvisteta tulolähteen tappiota. TVL:n tulolähteen tappio (ei siis luovutustappio) on EVL:n tulolähteen tappion tavoin vähennyskelpoinen kymmenen seuraavan verovuoden ajan.

Sijoitusyhtiön perustaminen nopeaa, mutta aiheuttaa kuluja

Myös hallinnolliset kulut ja vaiva tulee ottaa huomioon harkitessa sijoitustoiminnan harjoittamista yhtiön kautta. Sijoitusyhtiön perustaminen tapahtuu samalla tavoin kuin minkä tahansa muunkin osakeyhtiön perustaminen. 1.7.2019 alkaen perustaminen ei enää edellytä osakepääoman sijoittamista yhtiöön.

Kuluja syntyy kuitenkin yhtiön perustamisesta aiheutuvasta kaupparekisterimaksusta. Juoksevan toiminnan aikana kuluja voi aiheutua eri asiantuntijoiden, esimerkiksi tilitoimiston, käyttämisestä. Sijoitusyhtiön perustaminen onnistuu nopeimmillaan muutamissa päivissä ja vuotuiset kulut ovat pienimmillään ennemminkin sadoissa kuin edes tuhannessa eurossa.

Myös sillä on merkitystä, missä muodossa mahdollinen osake- tai muu oma pääoma sijoitetaan yhtiöön. Jos sijoitustoimintaa on jo aiemmin harjoitettu yksityishenkilönä, kertyneelle varallisuudelle on voinut muodostua huomattavastikin realisoitumatonta arvonnousua. Osakeyhtiölainsäädäntö ja verolainsäädäntö mahdollistavat sijoituksen tekemisen apporttina (muuna kuin rahana), mutta käytännössä tällöin omaisuuden arvonnousut realisoituvat ja yksityishenkilö voi joutua maksamaan luovutusvoittoveroa arvonnousun osalta.

Yhtiön näkökulmasta on syytä huomata myös se, että sijoituksen vastaanottava yhtiö on velvollinen suorittamaan varainsiirtoveroa 1,6 % apporttina sijoitettujen suomalaisten arvopapereiden käyvän arvon perusteella, koska arvopapereiden siirto on toteutettu muutoin kuin pörssin välityksellä.

Sijoitustoiminnan harjoittaminen yksityishenkilönä

Sijoitusten verotus yksityishenkilön näkökulmasta tuo sijoittajalle erilaisia mahdollisuuksia. Yksityishenkilönä sijoittamisen hyvänä puolena verotuksen näkökulmasta voidaan mainita erityisesti luovutusvoiton laskennassa mahdollisuus käyttää todellisen hankintamenon sijaan hankintameno-olettamaa, joka on joko 20 tai 40 prosenttia omistusajasta riippuen.

Hankintameno-olettamaa kannattaa käyttää, mikäli alle 10 vuotta omistetun omaisuuden osalta arvonnousu on vähintään viisinkertainen ja ainakin 10 vuotta omistetun omaisuuden osalta vähintään 2,5-kertainen. Efektiiviseksi veroprosentiksi muodostuu hankintameno-olettamaa käytettäessä 18,0–27,2 % omistusajasta riippuen.

Yksityishenkilönä sijoittamisen etuna on myös se, että sijoituksen tuotto eli osinko sekä luovutusvoitto ovat välittömästi sijoittajan käytettävissä myös sellaisiin tarkoituksiin, joihin yhtiö ei lähtökohtaisesti voisi tai sen ei veroseuraamuksista johtuen kannattaisi varojaan sijoittaa (omistajan yksityiskäyttöön tuleva varallisuus, kuten esim. purjevene tai lomakiinteistö).

Tuoton maksimoinnin kannalta yksityishenkilönä sijoittamista kuitenkin verotetaan lähtökohtaisesti yhtiötä epäedullisemmin, sillä pääomatulojen verokanta on 30 prosenttia ja 30.000 euron ylittäviltä osin 34 prosenttia. Progressio on tiukentunut vuosi vuodelta, eikä kevennyksiä pääomatulojen verotukseen näytä olevan luvassa lähivuosinakaan.

Yksityishenkilönä sijoittavan verotus on osittain kehittynyt myös positiivisempaan suuntaan, sillä vuoden 2016 alusta lähtien luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta laajennettiin ja ne säädettiin vähennyskelpoisiksi kaikista pääomatuloista – ei vain luovutusvoitoista.
Jatkossakaan tappioiden perusteella ei kuitenkaan myönnetä ansiotulojen verosta tehtävää alijäämähyvitystä, vaan vähentämättä jääneestä osuudesta vahvistetaan verovuoden luovutustappio, joka on vähennettävissä kaikista pääomatuloista verovuotta seuraavana viitenä vuotena.

Yksityishenkilönä sijoittamisesta ei juurikaan koidu hallinnollisia kuluja.

Yhteenveto

Sijoitustoiminnan harjoittaminen yhtiön kautta tulisi aina harkita tapauskohtaisesti. Sijoitusyhtiön kautta toimiminen kannattaa erityisesti silloin, kun:

  • yhtiömuotoisen toiminnan harjoittaminen on entuudestaan tuttua
  • yhtiö on jo valmiiksi olemassa eikä varoja tarvitse siirtää sinne
  • nettovarallisuus on riittävän suuri kevyemmin verotettujen osinkojen nostamiseksi
  • yhtiön purkaminen ei ole näköpiirissä ja se voidaan siirtää sukupolvenvaihdoksella eteenpäin

fiscales-logo

Artikkelin kirjoittaja on Fiscales Oy:n toimitusjohtaja Karri Nieminen. Fiscales Oy on verotuksen, yhtiöoikeuden, laskentatoimen ja yrityskauppojen osaava ja vastuullinen asiantuntija.

Tutustu Fiscalesin palveluihin!

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu vuonna 2016.





SINUA VOISI KIINNOSTAA MYÖS NÄMÄ ARTIKKELIT


Maailman markkina 10.12.2020 14:50 | Sijoittaja.fi
Viisi nyrkkisääntöä: ETF-rahastojen verotus

10.12.2020 08:35 | Sijoittaja.fi
Sijoittaja – optimoi verotus ennen vuoden loppua!


YKSITYISSIJOITTAJALLE AMMATTILAISTEN TIETO & TYÖKALUT

  • Osaketyökalu
  • ETF-työkalu
  • Indeksityökalu
  • Markkinaympäristö ja riski-indikaattorit
  • Markkinakatsaus
  • Analyysit ja rahastovertailut
  • Mallisalkut ja sijoitusideat
  • Lukuoikeus koko tietopalvelun sisältöön
  • Yhteistyökumppaneiden jäsenedut
  • Opastus chatissa
Trialbox








Sijoittaja.fi / Investment Intelligence Oy