Tällä viikolla: Anthropicin tutkimus tekoälyn käytöstä, humanoidirobotti pelaa tennistä, tekoäly kehitti koiralle syöpärokotteen ja Pokemon Go-pelin keräämä data on valjastettu jakelurobottien navigointiin
Kansikuva luotu Flux Pro 1.1 -mallilla. Tekstiä on tuotettu tekoälyavusteisesti (Claude Sonnet 4.6 ja GPT-5.2).
Tiivistelmä artikkelista
- Anthropicin laaja tutkimus osoittaa, että käyttäjät toivovat tekoälyn ennen kaikkea vapauttavan aikaa merkityksellisempään elämään, vaikka siihen liittyy samanaikaisesti sekä hyötyjä että huolia.
- Teknologian kehitys etenee nopeasti: humanoidirobotti oppi pelaamaan tennistä reaaliaikaisesti ihmistä vastaan, ja tekoäly mahdollisti yksilöllisen syöpärokotteen kehittämisen koiralle ennätysajassa.
- Pokémon Go -pelaajien keräämä data on yllättäen valjastettu jakelurobottien navigointiin, mikä korostaa tekoälyn riippuvuutta massiivisesta käyttäjädatan hyödyntämisestä ja herättää keskustelua datan käytöstä.
Anthropicin tutkimus paljastaa käyttäjien toiveita tekoälyn suhteen
Tekoälyyhtiö Anthropic julkaisi laajan laadullisen tutkimuksen tekoälyn käyttäjäkokemuksista (Anthropic). Yli 80 000 Claude-käyttäjää 159 maasta osallistui joulukuussa 2025 avoimeen tekoälyhaastatteluun. Keskeisin havainto oli, että ihmisten toiveet eivät pelkisty tehokkaampaan työntekoon – syvemmässä tarkastelussa suurin osa haluaa tekoälyn vapauttavan aikaa perheelle, oppimiselle ja mielekkäämmälle elämälle. 81 prosenttia kertoi tekoälyn jo auttaneen heitä konkreettisesti, aina tuottavuuden kasvusta kiireisen arjen helpottamiseen ja tunnetukeen sodan keskellä.
Tutkimuksen kiinnostavin löydös oli, ettei ihmisiä voi jakaa optimisteihin ja pessimisteihin. Samat käyttäjät kokivat sekä hyötyjä että pelkoja: tekoäly auttaa oppimaan mutta voi heikentää ajattelukykyä, tarjoaa tunnetukea mutta uhkaa aiheuttaa riippuvuutta, säästää aikaa mutta voi vain kiihdyttää työtahtia. Yleisimmät huolet liittyivät tekoälyn epäluotettavuuteen, työpaikkojen häviämiseen ja ihmisen päätäntävallan heikkenemiseen. Kehittyvien maiden vastaajat suhtautuivat tekoälyyn selvästi myönteisemmin kuin länsimaalaiset – he näkivät sen ennen kaikkea väylänä yrittäjyyteen ja koulutukseen.
Pelaako humanoidirobotti kohta tennistä ihmistä vastaan?
Ihmismäisiä humanoidirobotteja valmistava Galbot on tutkijoineen opettanut Unitree G1 -humanoidirobotille tennistaidot uudella LATENT-menetelmällä (Techradar). Tähän asti urheilevat robotit ovat olleet joko kauko-ohjattuja tai ennaltaohjelmoituja, mutta nyt robotti pelaa reaaliajassa ihmispelaajaa vastaan – ja pystyy johdonmukaisesti palauttamaan palloja haluttuihin kohtiin kentällä sekä ylläpitämään usean lyönnin pallorallia. Katso video alta:
Tekoäly auttoi kehittämään koiralle räätälöidyn syöpärokotteen
Australialainen teknologiayrittäjä Paul Conyngham sai vuonna 2024 tietää koiransa Rosien sairastavan syöpää (Fortune). Kun perinteiset hoidot eivät tehonneet, hän kääntyi tekoälyn puoleen: ChatGPT ehdotti immunoterapiaa ja ohjasi hänet Uuden Etelä-Walesin yliopiston (UNSW) genomikeskukseen. Conyngham käytti myös Googlen DeepMindin AlphaFold-työkalua mutatoituneiden proteiinien tunnistamiseen ja yliopiston RNA-instituutin johtaja Pall Thordarson kehitti datan pohjalta räätälöidyn mRNA-syöpärokotteen alle kahdessa kuukaudessa.
Rosie sai ensimmäisen rokotteensa joulukuussa ja tehosteen helmikuussa – suurin osa kasvaimista on kutistunut merkittävästi, ja koira jahtaa jälleen kaneja puistossa. Thordarsonin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koiralle on suunniteltu yksilöllistetty syöpärokote, ja tapaus osoittaa, että tekoäly voi demokratisoida syöpärokotteiden kehittämistä. Hän kuitenkin varoittaa, ettei kyseessä ole parannus (kaikki kasvaimet eivät ole reagoineet hoitoon), mutta se on tuonut Rosielle lisää aikaa ja elämänlaatua.
Pokémon Go -pelaajat kouluttivat tietämättään jakelurobotteja
Suomessakin suositun Pokémon Go -pelin kehittäjän Nianticin Niantic Spatial ilmoitti tällä viikolla yhteistyöstä Coco Roboticsin kanssa, joka valmistaa ruoka- ja päivittäistavaroita kuljettavia robotteja (Popular Science). Robotit navigoivat jalkakäytävillä Nianticin Visual Positioning System -järjestelmällä (VPS), joka on koulutettu yli 30 miljardilla Pokémon Go -pelaajien tallentamalla kuvalla ja pystyy paikantamaan sijainnin muutaman senttimetrin tarkkuudella tunnistamalla ympäröiviä rakennuksia ja maamerkkejä – erityisesti siellä, missä GPS-signaali on epäluotettava, kuten korkeiden rakenusten ympäröimissä kaupunkikeskustoissa.
Pelaajat loivat tätä dataa huomaamattaan vuosien ajan kulkiessaan ympäriinsä ja skannaamalla ympäristöään pelatessaan peliä. Kuten Nianticin toimitusjohtaja John Hanke tiivisti: Pikachun realistinen liikuttaminen todellisessa ympäristössä ja jakelurobotin turvallinen navigointi ovat pohjimmiltaan sama ongelma. Tapaus on herättänyt keskustelua joukkoistamalla kerätyn datan uudelleenkäytöstä – samankaltaisia esimerkkejä on nähty aiemmin muun muassa Googlen CAPTCHA-testeissä, joiden on epäilty kouluttaneen tekoälyn konenäkömalleja.
Kiinnostuitko tekoäly-yhtiöistä?
Sijoittaja360:n Kansainvälisen osaketyökalun avulla löydät ja vertailet helposti yhtiöitä. Osaketyökalu kuuluu Sijoittaja.fi-jäsenyyteen ja löydät sen Sijoittaja360 -osion alta. Löydät parhaat tekoälyosakkeet vertailuun helposti tästä.