Apetitilla on Säkylässä kaksi tehdasta – vierailu avasi silmiä

Tutustumiskierros Säkylän tehtaalla

Elintarvikeyhtiö Apetit valmistaa kasvis- ja vihannespakasteita Säkylässä, puristaa kasviöljyjä Kirkkonummen Kantvikin puristamolla ja leipoo pizzoja maailman pohjoisimmalla pizzatehtaalla Pudasjärvellä. Liiketoiminnallisesti isoimmat yksiköt ovat Säkylä ja Kantvik.

Tutustuimme yhtiön tuotantolaitokseen Säkylässä, jossa työskentelee yli 200 työntekijää yhtiön kaikkiaan reilusta 300 työntekijästä. Satokaudella eli tällä hetkellä Säkylän tehdas työllistää lisäksi kymmeniä kausityöntekijöitä.

Apetit kasvatti toisella vuosineljänneksellä liikevaihtoaan kuusi prosenttia 39,2 miljoonaan euroon. Ruokaratkaisut, eli Säkylän ja Pudasjärven tehtaat, kasvatti liikevaihtoaan viisi prosenttia 17,3 miljoonaan euroon. Tästä suurin osa on Säkylän ruokapakasteita niin vähittäiskauppaan, foodserviceen, teollisuuteen kuin vientiin.

Toimitusjohtaja Esa Mäki on tyytyväinen Ruokaratkaisujen myynnin kasvuun erityisesti vähittäiskaupassa. Ruokaratkaisujen liiketulos kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,8 miljoonasta 2,1 miljoonaan euroon ja Öljykasvituotteiden supistui 2,9 miljoonasta 0,7 miljoonaan euroon.

Öljykasvituotteiden liikevaihto ja tulos vaihtelevat Ruokaratkaisuja voimakkaammin, koska liiketoiminta on alttiimpi maailmanmarkkinahintojen muutoksille.

Mäki kertoo, että varsinkin viime vuosina rypsin ja rapsin hinnat ovat vaihdelleet varsin paljon. Öljykasvitoiminnassa liikevaihto ei ole paras mittari, koska lopputuotteiden hintoja heiluttavat markkinahinnat.

”Silloin kun Venäjän hyökkäys alkoi, hinta kävi yli 1 000 eurossa tonnilta, nyt futuurihinnat ovat hieman alle 500 euroa”, Mäki totesi rapsin siemenistä elo-syyskuun vaihteessa.

Suomessa rypsin ja rapsin viljelyala on kasvanut ja saatavuus Baltiasta on tällä hetkellä hyvä. Apetit tavoittelee öljykasvien viljelypeltoalan kasvattamista Suomessa jatkossakin.

Talous- ja hallintojohtaja Susanna Tevä muistuttaa, että Apetit ostaa Suomesta rypsiä ja rapsia pienemmissä erissä mutta Baltiasta isommissa erissä. Yhtiö suojaa hankittavat erät, esimerkiksi 3 000 tonnia, laivakohtaisesti johdannaisilla, jolloin kyseisen erän tullessa tuotantoon juuri sen erän suojaushinta vaikuttaa katteeseen aiheuttaen jonkin verran kannattavuusvaihtelua. Samalla yhtiö pystyy hallitsemaan suojaustaan ja kannattavuuttaan yli ajan.

Säkylän tuotantoprosessi on kaksivaiheinen

Apetitin liiketoiminnassa olennainen käsite on satokausi. Öljykasveilla se on Suomessa elokuusta seuraavan vuoden heinäkuuhun. Satokauden vaihtuessa on tyypillisesti hintavaihteluita markkinoilla.

Juureksissa ja vihanneksissa satokausituotanto Säkylän tehtaalla alkaa kesäkuun lopussa ja päättyy tammi-helmikuussa. Esimerkiksi perunat, porkkanat ja sipulit prosessoidaan pellolta korjuun jälkeen tehtaalla ensin isommissa erissä, pakastetaan ja varastoidaan isoihin pahvikontteihin.

Myöhemmin ne lajitellaan ja niistä tehdään esimerkiksi vihannessekoituksia, pakataan pienempiin pusseihin tai pakkauksiin ja toimitetaan vähittäiskaupan pakastealtaaseen. Tätä tehdään ympäri vuoden.

Juures- ja vihannestuotannossa kannattavuuden hallinta on selkeämpää, koska yhtiö sopii sopimusviljelijöidensä kanssa vuodenvaihteen tienoilla seuraavan vuoden määrän ja hinnan. Ainoastaan herneessä tehdään sopimukset pinta-alaperusteisesti.

”Kun puhutaan satokauden onnistumisesta, niin jos kaikki menee hyvin, me pääsemme niihin itse asettamiimme määrätavoitteisiin. Me emme rankaise viljelijää siitä, jos hän ei olosuhteiden johdosta pääse määrätavoitteeseen”, Mäki avaa.

Kaupan kanssa sovitaan vastaavasti Apetitin saamat myyntihinnat kahdesti vuodessa.

Tevä kertoo, että satokauden saavuttaessa tietyn kriittisen pisteen – yleensä alkusyksystä – yhtiö pystyy tarkemmin arvioimaan koko vuoden tulosta, koska monen asian pitää onnistua kylvöstä kasvukauteen, sääolosuhteisiin, sadonkorjuuseen, välivarastointiin ja prosessointiin ennen kuin sato on turvattu.

Jos sopimusviljelyssä ei päästä tavoiteltuihin määriin, yhtiö joutuu luonnollisesti hankkimaan juureksia ja vihanneksia esimerkiksi Euroopasta, koska muullakin Suomessa on todennäköisesti niukkuutta. Mäki on vetänyt Apetitia kuusi vuotta, ja hänen mukaansa juuresten sadot ovat hänen aikanaan olleet ”tyydyttävä plus, hyvä plus” -välillä.

Ensimmäisenä Apetitin sopimusviljelykasveista korjataan ja käsitellään pinaattia, hernettä ja perunaa. Tuotantoprosessin herkkyyttä kuvaa se, että herne pitäisi saada kahdessa tunnissa pellolta pakkaseen.

Apetitin Säkylän tuotantolaitos koostuu kahdesta tehtaasta

”Meillä on Säkylässä kaksi tehdasta ja tehdasalue on aika iso. Satokausituotanto on ollut käynnissä juhannuksen tienoilta. Pinaatti on edelleen käynnissä vielä jonkin aikaa. Tällä hetkellä sitä ei mene siellä mutta odotetaan, että se kypsyy ja otetaan taas tehtaalle. Nyt ollaan siirrytty perunalle ja juureksille”, tuotantojohtaja Ari Kulmala summasi pakastetehtaan tilannetta reilu viikko sitten.

Pinaatti on siitä erikoinen viljelykasvi, että siitä saadaan Suomessa kaksi satoa kesäkauden aikana.

Kulmala kertoo, että herneellä oli ”mielenkiintoinen” kasvukausi. Ensin oli sateista, sitten oli kylmä alkukesä, sitten paukahti ennennäkemätön helle. Herne kypsyi nopeasti ja sillä on tapana reagoida sään muutoksiin.

”Meillä oli ennätyshehtaarit maassa ja ihan kohtuullisesti se meni ja tehdas toimi hyvin”, Kulmala kuvaa herneen tilannetta.

Pakastetehdas, jossa käsitellään isot määrät pellolta tulevia juureksia ja vihanneksia, käy keskeytymätöntä kolmea vuoroa vielä pari viikkoa, jonka jälkeen siirrytään keskeytyvään kolmeen vuoroon.

Apetitilla on yhteensä kymmenkunta kasvista ja juuresta tuotannossa. Viimeisimpänä on vuorossa sipuli, joka ajetaan tammikuussa.

Säkylän toinen keskeinen tehdas pakastetehtaan lisäksi on ruokapakastetehdas. Siellä valmistetaan kasvis- ja kalapihvejä, gratiineja ja päällystettyjä tuotteita. Pakastetehtaalla, josta tämän jutun sisäkuvat ovat, tehdään vihannessekoituksia ja satokausituotteita sekä keittotuotteita.

Kulmala kertoo vuosina 2022-2023 tehdystä energiainvestoinnista, jossa kylmälaitteiden tuottama hukkalämpö otetaan lämpöpumpuilla talteen ja varastoidaan aiemmassa kuvassa näkyvään tornimaiseen lämpövarastoon kuuman veden muodossa. Toteuttajana hankkeessa oli Adven Oy, joka myös vastaa laitoksen operoinnista pitkäaikaisella sopimuksella.

Juuresten pesuvedet käsitellään omassa jätevesilaitoksessa, joka toimii yhteistyössä sokeritehdas Sucroksen kanssa. Tuotantomääristä kertoo jotain se, että Apetitin tehdas ottaa noin ”30 miljoonaa multaista kiloa” satokaudella vastaan ja käsittelee ne. Siitä vajaa 30 miljoonaa menee pakkaseen. Tästä yhtiö valmistaa, sekoittaa ja pakkaa tuotteita eri asiakasryhmille ympäri vuoden.

Pakastetehdas on ainoa Suomessa laatuaan. Joitakin muita perunaan erikoistuneita tehtaita on Pohjanmaalla. Apetit valmistaa tuotteita markkinajohtajana paitsi omalla brändillä myös tuottaa pakastetuotteita kaupan merkeille.

Tehdaskierros

Sain tehdaskierrosta vasten suojapuvun, -päähineen, korvatulpat sekä turvakengät, joiden pohjat desinfioitiin ennen tuotantotiloihin siirtymistä.

Työnjohtaja Miikka Rannanmäki esittelee minulle perunan tuotantoprosessia. Kuvat on otettu yhteistyössä tehtaanjohdon kanssa, jotta elintarviketurvallisuus säilyy. Tehdastiloissa tuoksuu keitetty peruna.

Aluksi multaiset perunat pestään koneellisesti omassa tilassaan, jonka jälkeen ne siirtyvät nostohihnoja pitkin höyrykuorintaan. Pesuprosessissa mullanerotushihnat irrottavat ensin irtomullan ennen kuin peruna menee pesurumpuihin.

Tehtaan kaksi tuotantolinjaa käsittelee perunaa yhteensä noin 10 000 kiloa tunnissa.

”Paineistettu höyry ampuu kuoren irti”, Rannanmäki kertoo. Hän on työskennellyt tehtaalla pitkään eri tehtävissä, vuodesta 2014 esihenkilönä.

Höyrykuorinnan jälkeen matka jatkuu koneelliseen harjapesuun, joka irrottaa loput kuoret. Tämän jälkeen matka jatkuu hihnaa pitkin käsin trimmaukseen, jossa työntekijä valvoo hihnalla liikkuvien perunoiden laatua. Laatu näytti Kulmalan mukaan hyvältä.

Edelleen perunan matka jatkuu leikkuuseen ja vesikierron kautta värilajitteluun ja ryöppäykseen, jossa 90-asteinen vesi tuhoaa minuutin aikana patogeenit ja parantaa säilyvyyttä. Sitten onkin leijupakastuksen vuoro. Näin perunasuikaleet saadaan jäädytettyä nopeasti ja tehokkaasti tunnelissa kulkevan hyytävän ilmavirran avulla. Määränpäänä on iso pakkasvarasto.

”Maailman parasta hernettä”

Apetitin pakkaamossa on useita pakkauslinjoja, joilla liikkui vierailupäivänäni ainakin pinaattikeitot, herne ja porkkana. Pinaattikeitto on keittämisen ja annostelun jälkeen ollut kolme tuntia jäädytyksessä ennen kuin se tulee pakkauslinjalle.

”Prosessia valvotaan kameroiden avulla, niin päästään häiriöihin nopeammin kiinni. Se lähtee ihan täältä ulkosiilosta, eli tähän kauhan kanssa kuormaaja kippaa perunat”, Rannanmäki esittelee valvomon ruutuja. Perunan kierros pesusta pakkaseen kestää noin 15-20 minuuttia.

Vastaavasti pakastetehtaan isoilla linjoilla käsitellään vuorollaan muut juurekset ja vihannekset. Perunalinja pestään joka toinen päivä ja huuhdellaan joka päivä. Leijujäädytys sulatetaan päivittäin.

Ruokapakastetehdas oli vierailupäivänäni tauolla, joten siellä emme vierailleet.

Viljelyn ohjaus on tärkeä osa tuotantoa

Viljelytyspäällikkö Gunta Cirule tiimeineen vastaa Apetitin sopimusviljelystä ja yhtiön omasta Räpin koetilasta operatiivisella tasolla. Koetila sijaitsee Säkylän Köyliössä kuusi kilometriä tehtaalta. Cirulen tiimiin kuuluu hänen lisäkseen kaksi viljelyasiantuntijaa, tutkimusagronomi, viljelytutkimus- ja kehitysasiantuntija sekä kesätyöntekijöitä.

Cirule on työskennellyt Apetitilla yli kuusi vuotta työskenneltyään jo sitä ennen alalla vastaavantyyppisissä tehtävissä.

”Viljelytiimi vastaa koko siitä ketjusta, jotta vihannes tulisi tehtaaseen asti. Työ alkaa siemenistä ja lajikkeista. Apetit hankkii ja valitsee niitä lajikkeita, joita viljelijät viljelevät, jotta me varmistetaan että se laatu mikä tulee tehtaalle, on se mitä me toivotaan”, Cirule avaa.

Loppuvuonna viljelytiimi haluaa kuulla, paljonko Apetit suunnittelee myyvänsä tulevalla kaudella tuotteita. Tämän jälkeen viljelytiimi muuttaa niitä määriksi ja hehtaareiksi. Edelleen Cirule ja kollegansa lähtevät tarjoamaan viljelijöille tuotantomääriä. Viljelijä arvioi myös itse, mitä hän pystyy tuottamaan. Lopuksi voidaan tehdä sopimus. Kaikki tapahtuu digitaalisesti siementen tilauksista viljelysopimuksiin.

Sopimusviljelijät noudattavat Apetitin vastuuviljelymenetelmää. Apetit antaa joka vuosi viljelijälle kasvikohtaiset viljelyohjeet, joihin hän sitoutuu. Niissä määritetään esimerkiksi kasvinsuojelu- ja lannoitusmääriä, joita käytetään vain todettuun tarpeeseen.

Räpin koetila

Räpin koetila on siksi tärkeä, että siellä havaittuja hyviä menetelmiä jalkautetaan viljelijöille. Tutkimusagronomi vastaa Räpin koetilasta. Hänen lisäkseen tilalla työskentelee työnjohtaja ja kesätyöntekijöitä.

Cirule kertoo, että kaikki Apetitin sopimusviljelijät sijaitsevat noin sadan kilometrin säteellä tehtaasta. Osa viljelykasveista pitää saada nopeasti käsittelyyn ja pakastukseen, jotta laatu säilyy hyvänä, esimerkkeinä herne ja pinaatti.

Cirulen puheesta paistaa se, kuinka tärkeä kasvi herne on Apetitille. Se on herkkä kasvi ja samalla strategisesti tärkeä, koska sitä viedään myös Suomen ulkopuolelle kuten Ruotsiin ja Italiaan.

Lopuksi Cirule kertoo Räpin koetilasta. Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy osti Räpin tilan vuonna 1954 ja perusti sinne koetilan. Myöhemmin se on siirtynyt Lännen Tehtaiden eli nykyisen Apetitin omistukseen.

”Se on ensisijaisesti meidän omaan toimintaan, kuten hernelajikkeiden kokeiluun. Siellä on vuosittain 20-30 lajiketta. Kokeita pitää toistaa vähintään kaksi vuotta ruuduissa, jotta nähdään, ovatko lajikkeet riittävän sopivia Suomeen.”

Jos todetaan, että ruuduissa lajike näyttää lupaavalta, se viedään tämän jälkeen yksittäisen sopimusviljelijän pellolle kahden hehtaarin alueelle. Jos sato onnistuu, pikkuhiljaa kasvatetaan hehtaarimääriä.

Cirule kertoo, että sopimusviljelijät ovat ammattilaisia ja tyypillisesti tehneet jopa 20-30 vuotta yhteistyötä Apetitin kanssa. Erikoiskasvien viljely on keskittynyt valtakunnan tasolla pitkälti Satakunnan viljaville pelloille. Räpin koetilalla testataan paljon muutakin kuin hernelajikkeita, vaikkapa härkäpapua ja valkoisia porkkanoita.

Lopuksi

Vierailu Apetitin tuotantolaitoksella Säkylässä avasi silmiä. Pelkästään pakastetehdas on monipuolinen kokonaisuus useine tuotantovaiheineen ja kasvilajeineen.

Pitkälle automatisoitu tehdas pyörii satokaudella vuorokauden ympäri, jotta kasvikset ja vihannekset saadaan tuoreina pakkaseen – ja edelleen kotien ja ravintoloiden ruokapöytiin ympäri vuoden.

Jo ennen tehdasvaihetta yhtiö tekee pitkän päivätyön yhdessä sopimusviljelijöiden kanssa, jotta sato ja raaka-ainesaanti turvataan. Edelleen tehtaan prosessin jälkeen tarvitaan valtavat pakkasvarastot, joista osa on ulkoistettu.

Apetitin Säkylän tehtaan tuotanto ja alueen viljelytoiminta on Suomen oloissa ainutlaatuista ja muodostaa yhtiölle selkeän kilpailuedun. Kilpailijat tulevat lähinnä ulkomailta. Perunapakasteissa on kotimaisia toimijoita.

Apetitin liiketoiminnan vakaudesta kertoo, että johto piti koko vuoden tulosohjeistuksen ennallaan puolivuosijulkistuksessa 22.8.2025. Vaikka konsernitasolla tammi-kesäkuun 2025 liiketulos laski 3,3 miljoonasta 1,5 miljoonaan, yhtiö odottaa koko vuoden liiketuloksen laskevan vain hieman vertailuvuodesta 2024, jolloin se oli hyvätasoinen 9,3 miljoonaa euroa.

Toisin sanoen vuoden jälkipuoliskolle on odotettavissa arviolta 5-7 miljoonan euron liikevoittoa. Tässä Säkylän tuotantolaitos ja satokauden onnistuminen näyttelevät merkittävää roolia.

IR-ikkuna on SalkunRakentajan ja Sijoittaja.fi:n yrityskumppaneiden kanava taustoittaville ja analyyttisille artikkeleille sekä muulle mielenkiintoiselle sijoittajatiedolle. Artikkeli on osa kaupallista yhteistyötä yhtiön kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia.