Mitä tapahtuu, kun musiikki loppuu? Likviditeetti pyörittää soittorasiaa, ja sijoittajat jatkavat tanssiaan sijoitussalkkujen noustessa. Mitä tapahtuu, kun likviditeetti päättyy ja musiikki katkeaa? Kestääkö sijoitussalkkusi likviditeetin heikkenemisen? Henri Heikinheimo 27.10.2018 likviditeetti markkinaympäristö osakkeet sijoitusideat Likviditeetti pyörittää soittorasiaa, ja sijoittajat jatkavat tanssiaan sijoitussalkkujen noustessa. Mitä tapahtuu, kun likviditeetti päättyy ja musiikki katkeaa? Kestääkö sijoitussalkkusi likviditeetin heikkenemisen? Vivutetut sijoittajat joutuvat tappiokierteeseen rahoittajien painaessa jarruja Pörssisyklin loppuvaiheessa sijoittajilla on kollektiivisesti taipumuksena kasvattavaa velkavipuaan yhä suuremmaksi ja suuremmaksi, kun markkinan riskit näennäisesti laskevat (mm. volatiliteetilla eli markkinan heilunnalla ja lähihistorian maksuhäiriöillä mitattuna) ja rahoittajien rahahanat samalla löystyvät. Syklin loppuvaiheessa helpot tuotot on jo kerätty, ja riskiraha siirtyy kasvavissa määrin hakemaan parempaa tuottoa entistä korkeariskisemmistä tuotteista. Esimerkiksi nykyisessä markkinassa mm. korkorahastot ja eläkesijoittajat ovat hakeneet lisätuottoja aiempaa pitkäaikaisemmista ja korkeariskisemmistä lainoista riskittömän korkotuoton tiputtua lähelle nollaa tai jopa nollan alapuolelle. Samalla alimman luottoluokituskategorian osuus kaikista investointiluokituksen (AAA-BBB) yrityslainoista on noussut mittaushistorian korkeimmalle tasolle. Kuva: Wall Street Journal. BBB-luokan osuus Yhdysvaltain yrityslainoista on noussut ensimmäistä kertaa yli 40 %:iin. Kun sijoittajien käteiskassat heikkenevät, ja kyky ”ostaa dipeistä” laskee, markkinat reagoivat pieniin tappioihin yhä herkemmin. Brunnermeierin ja Pedersenin (2009) mukaan yksittäiset tappiot (esim. luottotappiot tai osakekurssien lasku) voivat johtaa rahoituksen likviditeetin ja tappioiden jatkuvasti pahenevaan syöksykierteeseen seuraavasti: Yksittäiset tappiot laskevat salkun vakuusarvoa, minkä vuoksi sijoittajat keventävät salkkujaan joko riskien hallinnan vuoksi tai pakkomyynneillä, mikä johtaa arvopaperien kurssien lisälaskuun, joka saa rahoittajat nostamaan vakuusvaatimuksiaan ja synnyttää lisää tappioita, mikä kiristää sijoittajien rahoitusmahdollisuuksia edelleen johtaen uusiin rahoitusongelmiin ja lisämyynteihin jne. Brunnermeier & Pedersen (2009): Rahoituksen likviditeetti voi synnyttää lumipalloefektin johtaen kasvavaan likviditeetin syöksykierteeseen ja arvopaperimarkkinoiden tappiokierteeseen. Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta alkaneesta subprime-kriisistä seurannut globaali finanssikriisi oli malliesimerkki tällaisesta yksittäiseltä markkinalta syntyneiden tappioiden aiheuttamasta syöksykierteestä, joka lopulta johti finanssimarkkinoiden luottamuspulan ja rahahanojen kiristämisen myötä pahimpaan globaaliin markkinalaskuun sitten vuonna 1929 alkaneen pörssiromahduksen (ks. Brunnermeier 2009). Keskuspankkielvytyksen päättyminen kasvattaa riskejä Keskuspankit ovat hitaasti siirtymässä ennennäkemättömän elvyttävästä rahapolitiikasta kohti normaalia, mikä lopulta kiristää niin sijoittajien kuin yritysten lainarahoitusta. Samaan aikaan talousluvut näyttävät saavuttaneen sykliset huippunsa ainakin Euroopassa ja Aasiassa, OECD:n suhdanneindikaattorien ennustaessa jo kasvun hidastumista näillä alueilla. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty vasemmalla keskeisten keskuspankkien yhteenlasketut arvopaperiostot, jotka ovat nyt kääntyneet huipuistaan laskusuuntaan kaikkialla maailmassa. Oikealla olevassa kuvaajassa on puolestaan esitetty keskuspankkien arvopaperiostojen mahdollinen vaikutus osakkeiden tuottoihin. Vastaava suhde on historiallisesti pätenyt myös riskilainojen tuottoihin. Voimakas korrelaatio indikoisi, että keskuspankkien markkinalikviditeettiin vaikuttavilla toimilla on ollut vaikutusta arvopaperien tuottoihin. Keskeisimpien keskuspankkien arvopaperiostot ovat kääntyneet voimakkaaseen laskuun. Historiallisesti tämä on korreloinut osakemarkkinan ja korkeariskisten lainojen tuottojen kanssa. Sijoittajien vakuudelliset velat taittumassa laskuun Yksi tapa mitata suoraan sijoittajien käytössä olevaa likviditeettiä, on tarkastella sijoittajien vakuudellisen velan määrää. Yhdysvalloissa rahoitusalan toimijoita seuraava ja sääntelevä virasto FINRA tilastoi sijoittajien vakuudellisen velan eli marginaalivelan määrää. Historiallisesti marginaalivelan lasku on ollut hyvä indikaattori sijoittajien käytössä olevan likviditeetin määrästä, ja sen kehityssuunta on ennakoinut samalla osakemarkkinan kehitystä. Viimeisimpien tilastojen mukaan sijoittajien marginaalivelka on kääntynyt laskuun (velka pitkän aikavälin trendin alapuolella ja laskeva trendi). Sijoittajan on hyvä huomata, että sijoittajien vakuudellisen velan kehitys on toisinaan laskenut hetkellisesti myös nousukaudella. Kun likviditeettiä riittää yllin kyllin, markkinat keksivät aina jonkin syyn nousulle. Kun likviditeetti on niukkaa, markkinat keksivät aina jonkin syyn laskulle. Pankkien keskinäinen luottamus korkea Kolmas tärkeä mittari likviditeetille on pankkien keskinäinen luottamus. Mikäli pankkien välisten lainojen korot kasvavat kohonneeksi koetun riskitason ja finanssialan keskinäisen luottamuksen kariutumisen vuoksi, samalla pankkien asiakkaiden rahoituksen saanti kiristyy. Yksi mittari pankkien väliselle keskinäiselle luottamukselle tai luottamuspulalle on pankkien toisilleen myöntämien riskiä sisältävien lyhytaikaisten vakuudettomien lainojen ja liki riskittömän yön yli -koron erotus. Luottamuksen heiketessä pankit nostavat korkotuottovaatimuksiaan tai tallettavat varojaan matalampikorkoisiin yön yli -lainoihin, jolloin yön yli -lainojen korot laskevat (flight-to-quality/”pako laatuun” -ilmiö). Toistaiseksi euroalueen pankkien välinen luottamus on pysynyt suhteellisen hyvänä Italian poliittisesta tilanteesta ja Italian valtionlainojen korkojen kasvusta huolimatta. USD-lainoissa pankkien välinen luottamus näytti pieniä heikkenemisen merkkejä kevään ja kesän aikana, korkoero on kuitenkin palannut jälleen matalalle tasolle. Kestääkö sijoitussalkkusi likviditeetin heikkenemisen? Tavallisesti paras aika varautua myrskyyn on hyvällä säällä, kun muut eivät hamstraa sateenvarjoja juuri samalla hetkellä. Paniikissa lehtiotsikoiden perusteella tehdyt päätökset harvoin osoittautuvat järkeviksi. Oma riskinsietokyky usein yliarvioidaan kurssien noustessa, ja sijoitusvarallisuudesta liian suuri osa allokoidaan osakkeisiin ja muihin riskisiin omaisuusluokkiin. Laskumarkkinassa omistukset lopulta myydään kaikkein pahimmalla hetkellä, kun yöunet alkavat kärsimään salkun sulaessa. Esimerkiksi Sijoittaja.fi on päivittänyt vuoden edetessä allokaationäkemystään (ks. Markkinaympäristö) riskien kasvun myötä hiljalleen riskisistä sijoitusinstrumenteista kohti hajauttavia omaisuusluokkia kuten korkoja ja vaihtoehtoissijoituksia. Kokonaisriski-indikaattori nousi kohonneelle tasolle helmikuussa, minkä jälkeen mm. ostopäällikköindeksit, kuluttajaluottamus ja talouskasvuennusteet ovat kääntyneet laskusuuntaan suuressa osaa maailmaa. Olemme laatineet Syksyn Suurelle Sijoittajakiertueelle markkinakatsauksen, jossa on käytännön vinkkejä ja ideoita pelikirjan toteuttamiseen. Lue lisää Markkinaympäristöstä, ja pysy ajantasalla markkinatilanteesta Markkinaympäristö helpottaa markkinatilanteen seurantaa. Markkinaympäristöön on koottu sijoittajan kannalta keskeisimmät talouden tilaa ja markkinan riskejä kuvaavat indikaattorit. Seuraamalla säännöllisesti Markkinaympäristöä voit välttää pahimmat tappiot osakemarkkinoilla ja parantaa pitkän aikavälin tuottojasi. Olemme kehittäneet yli vuosikymmenen ajan systemaattisesti työkaluja makrotason markkinariskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen hyödyntäen sijoitusalan johtavien tutkimustalojen ja sijoittajien osaamista. Alkuvuoden aikana Markkinaympäristöä on kehitetty eteenpäin, ja sinne on tuotu lukuisia käyttämiämme mittareita analyytikkojen kommentoimana. Markkinaympäristön riski-indikaattoreita päivitetään viikoittain pääsääntöisesti keskiviikkona, ja talouden isosta kuvasta kertovia talousindikaattoreita ja tuotto-odotuksia päivitetään kuukausittain. Tarkistamalla markkinaympäristön tilanteen säännöllisesti, saat aina ajantasaisen kuvan markkinatilanteesta. Markkinaympäristö sisältää: Riski-indikaattorit, jotka kertovat osakemarkkinan laskun riskistä Talousindikaattorit kertovat kaiken olennaisen taloustilanteesta sijoittajan näkökulmasta Pitkän aikavälin tuotto-odotukset (osakkeet, korkosijoitukset, kiinteistöt) ja tuotot Arvostusmittarit eri osakemarkkinoille Suursijoittajien rahavirrat ja ETF-suosikit Sijoittaja.fi:n allokaationäkemys Nostot ajankohtaisesta markkinatilanteesta ja houkuttelevista sijoitusmahdollisuuksista Maailman johtavien toimijoiden markkinanäkemykset likviditeetti markkinaympäristö osakkeet sijoitusideat Kirjaudu sisään Muista minut Kirjaudu Unohditko salasanasi? Unohditko salasanasi? Syötä sähköpostisi. Vaihda salasana Takaisin kirjautumiseen
Vivutetut sijoittajat joutuvat tappiokierteeseen rahoittajien painaessa jarruja Pörssisyklin loppuvaiheessa sijoittajilla on kollektiivisesti taipumuksena kasvattavaa velkavipuaan yhä suuremmaksi ja suuremmaksi, kun markkinan riskit näennäisesti laskevat (mm. volatiliteetilla eli markkinan heilunnalla ja lähihistorian maksuhäiriöillä mitattuna) ja rahoittajien rahahanat samalla löystyvät. Syklin loppuvaiheessa helpot tuotot on jo kerätty, ja riskiraha siirtyy kasvavissa määrin hakemaan parempaa tuottoa entistä korkeariskisemmistä tuotteista. Esimerkiksi nykyisessä markkinassa mm. korkorahastot ja eläkesijoittajat ovat hakeneet lisätuottoja aiempaa pitkäaikaisemmista ja korkeariskisemmistä lainoista riskittömän korkotuoton tiputtua lähelle nollaa tai jopa nollan alapuolelle. Samalla alimman luottoluokituskategorian osuus kaikista investointiluokituksen (AAA-BBB) yrityslainoista on noussut mittaushistorian korkeimmalle tasolle. Kuva: Wall Street Journal. BBB-luokan osuus Yhdysvaltain yrityslainoista on noussut ensimmäistä kertaa yli 40 %:iin. Kun sijoittajien käteiskassat heikkenevät, ja kyky ”ostaa dipeistä” laskee, markkinat reagoivat pieniin tappioihin yhä herkemmin. Brunnermeierin ja Pedersenin (2009) mukaan yksittäiset tappiot (esim. luottotappiot tai osakekurssien lasku) voivat johtaa rahoituksen likviditeetin ja tappioiden jatkuvasti pahenevaan syöksykierteeseen seuraavasti: Yksittäiset tappiot laskevat salkun vakuusarvoa, minkä vuoksi sijoittajat keventävät salkkujaan joko riskien hallinnan vuoksi tai pakkomyynneillä, mikä johtaa arvopaperien kurssien lisälaskuun, joka saa rahoittajat nostamaan vakuusvaatimuksiaan ja synnyttää lisää tappioita, mikä kiristää sijoittajien rahoitusmahdollisuuksia edelleen johtaen uusiin rahoitusongelmiin ja lisämyynteihin jne. Brunnermeier & Pedersen (2009): Rahoituksen likviditeetti voi synnyttää lumipalloefektin johtaen kasvavaan likviditeetin syöksykierteeseen ja arvopaperimarkkinoiden tappiokierteeseen. Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta alkaneesta subprime-kriisistä seurannut globaali finanssikriisi oli malliesimerkki tällaisesta yksittäiseltä markkinalta syntyneiden tappioiden aiheuttamasta syöksykierteestä, joka lopulta johti finanssimarkkinoiden luottamuspulan ja rahahanojen kiristämisen myötä pahimpaan globaaliin markkinalaskuun sitten vuonna 1929 alkaneen pörssiromahduksen (ks. Brunnermeier 2009). Keskuspankkielvytyksen päättyminen kasvattaa riskejä Keskuspankit ovat hitaasti siirtymässä ennennäkemättömän elvyttävästä rahapolitiikasta kohti normaalia, mikä lopulta kiristää niin sijoittajien kuin yritysten lainarahoitusta. Samaan aikaan talousluvut näyttävät saavuttaneen sykliset huippunsa ainakin Euroopassa ja Aasiassa, OECD:n suhdanneindikaattorien ennustaessa jo kasvun hidastumista näillä alueilla. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty vasemmalla keskeisten keskuspankkien yhteenlasketut arvopaperiostot, jotka ovat nyt kääntyneet huipuistaan laskusuuntaan kaikkialla maailmassa. Oikealla olevassa kuvaajassa on puolestaan esitetty keskuspankkien arvopaperiostojen mahdollinen vaikutus osakkeiden tuottoihin. Vastaava suhde on historiallisesti pätenyt myös riskilainojen tuottoihin. Voimakas korrelaatio indikoisi, että keskuspankkien markkinalikviditeettiin vaikuttavilla toimilla on ollut vaikutusta arvopaperien tuottoihin. Keskeisimpien keskuspankkien arvopaperiostot ovat kääntyneet voimakkaaseen laskuun. Historiallisesti tämä on korreloinut osakemarkkinan ja korkeariskisten lainojen tuottojen kanssa. Sijoittajien vakuudelliset velat taittumassa laskuun Yksi tapa mitata suoraan sijoittajien käytössä olevaa likviditeettiä, on tarkastella sijoittajien vakuudellisen velan määrää. Yhdysvalloissa rahoitusalan toimijoita seuraava ja sääntelevä virasto FINRA tilastoi sijoittajien vakuudellisen velan eli marginaalivelan määrää. Historiallisesti marginaalivelan lasku on ollut hyvä indikaattori sijoittajien käytössä olevan likviditeetin määrästä, ja sen kehityssuunta on ennakoinut samalla osakemarkkinan kehitystä. Viimeisimpien tilastojen mukaan sijoittajien marginaalivelka on kääntynyt laskuun (velka pitkän aikavälin trendin alapuolella ja laskeva trendi). Sijoittajan on hyvä huomata, että sijoittajien vakuudellisen velan kehitys on toisinaan laskenut hetkellisesti myös nousukaudella. Kun likviditeettiä riittää yllin kyllin, markkinat keksivät aina jonkin syyn nousulle. Kun likviditeetti on niukkaa, markkinat keksivät aina jonkin syyn laskulle. Pankkien keskinäinen luottamus korkea Kolmas tärkeä mittari likviditeetille on pankkien keskinäinen luottamus. Mikäli pankkien välisten lainojen korot kasvavat kohonneeksi koetun riskitason ja finanssialan keskinäisen luottamuksen kariutumisen vuoksi, samalla pankkien asiakkaiden rahoituksen saanti kiristyy. Yksi mittari pankkien väliselle keskinäiselle luottamukselle tai luottamuspulalle on pankkien toisilleen myöntämien riskiä sisältävien lyhytaikaisten vakuudettomien lainojen ja liki riskittömän yön yli -koron erotus. Luottamuksen heiketessä pankit nostavat korkotuottovaatimuksiaan tai tallettavat varojaan matalampikorkoisiin yön yli -lainoihin, jolloin yön yli -lainojen korot laskevat (flight-to-quality/”pako laatuun” -ilmiö). Toistaiseksi euroalueen pankkien välinen luottamus on pysynyt suhteellisen hyvänä Italian poliittisesta tilanteesta ja Italian valtionlainojen korkojen kasvusta huolimatta. USD-lainoissa pankkien välinen luottamus näytti pieniä heikkenemisen merkkejä kevään ja kesän aikana, korkoero on kuitenkin palannut jälleen matalalle tasolle. Kestääkö sijoitussalkkusi likviditeetin heikkenemisen? Tavallisesti paras aika varautua myrskyyn on hyvällä säällä, kun muut eivät hamstraa sateenvarjoja juuri samalla hetkellä. Paniikissa lehtiotsikoiden perusteella tehdyt päätökset harvoin osoittautuvat järkeviksi. Oma riskinsietokyky usein yliarvioidaan kurssien noustessa, ja sijoitusvarallisuudesta liian suuri osa allokoidaan osakkeisiin ja muihin riskisiin omaisuusluokkiin. Laskumarkkinassa omistukset lopulta myydään kaikkein pahimmalla hetkellä, kun yöunet alkavat kärsimään salkun sulaessa. Esimerkiksi Sijoittaja.fi on päivittänyt vuoden edetessä allokaationäkemystään (ks. Markkinaympäristö) riskien kasvun myötä hiljalleen riskisistä sijoitusinstrumenteista kohti hajauttavia omaisuusluokkia kuten korkoja ja vaihtoehtoissijoituksia. Kokonaisriski-indikaattori nousi kohonneelle tasolle helmikuussa, minkä jälkeen mm. ostopäällikköindeksit, kuluttajaluottamus ja talouskasvuennusteet ovat kääntyneet laskusuuntaan suuressa osaa maailmaa. Olemme laatineet Syksyn Suurelle Sijoittajakiertueelle markkinakatsauksen, jossa on käytännön vinkkejä ja ideoita pelikirjan toteuttamiseen. Lue lisää Markkinaympäristöstä, ja pysy ajantasalla markkinatilanteesta Markkinaympäristö helpottaa markkinatilanteen seurantaa. Markkinaympäristöön on koottu sijoittajan kannalta keskeisimmät talouden tilaa ja markkinan riskejä kuvaavat indikaattorit. Seuraamalla säännöllisesti Markkinaympäristöä voit välttää pahimmat tappiot osakemarkkinoilla ja parantaa pitkän aikavälin tuottojasi. Olemme kehittäneet yli vuosikymmenen ajan systemaattisesti työkaluja makrotason markkinariskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen hyödyntäen sijoitusalan johtavien tutkimustalojen ja sijoittajien osaamista. Alkuvuoden aikana Markkinaympäristöä on kehitetty eteenpäin, ja sinne on tuotu lukuisia käyttämiämme mittareita analyytikkojen kommentoimana. Markkinaympäristön riski-indikaattoreita päivitetään viikoittain pääsääntöisesti keskiviikkona, ja talouden isosta kuvasta kertovia talousindikaattoreita ja tuotto-odotuksia päivitetään kuukausittain. Tarkistamalla markkinaympäristön tilanteen säännöllisesti, saat aina ajantasaisen kuvan markkinatilanteesta. Markkinaympäristö sisältää: Riski-indikaattorit, jotka kertovat osakemarkkinan laskun riskistä Talousindikaattorit kertovat kaiken olennaisen taloustilanteesta sijoittajan näkökulmasta Pitkän aikavälin tuotto-odotukset (osakkeet, korkosijoitukset, kiinteistöt) ja tuotot Arvostusmittarit eri osakemarkkinoille Suursijoittajien rahavirrat ja ETF-suosikit Sijoittaja.fi:n allokaationäkemys Nostot ajankohtaisesta markkinatilanteesta ja houkuttelevista sijoitusmahdollisuuksista Maailman johtavien toimijoiden markkinanäkemykset likviditeetti markkinaympäristö osakkeet sijoitusideat