ETF-sijoittaminen


Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi

Sähköpostiosoite
 

ETF-tietopaketti

Mikä on indeksi

Indeksi kuvaa arvopaperijoukon hintakehitystä. Indeksin voi muodostaa mistä tahansa joukosta arvopapereita, kun tiedetään arvopapereiden hinta ja yksittäisen arvopaperin suhteellinen osuus indeksissä.

Tunnetuin indeksi on osakeindeksi. Esimerkiksi OMX Helsinki 25 -indeksi koostuu Helsingin pörssin 25 suurimmasta pörssiyhtiöstä. Osakkeen paino indeksissä määräytyy osakkeen markkina-arvon perusteella. Suurimpien yhtiöiden, kuten Nokian, KONEen, Nordean ja Sammon paino indeksissä on siten suurin.

Markkina-arvoperusteinen indeksi on tunnetuin tapa muodostaa osakeindeksi. Sijoittajan kannalta ongelmallista on se, että suuret yhtiöt ovat markkina-arvoindeksissä suurimmalla painolla. Useilla markkinoilla tietyt yhtiöt ja toimialat dominoivat markkinaindeksiä. Esimerkiksi Nokian ja muun IT-sektorin paino oli vuosituhannen vaihteessa reilusti yli 50 % Helsingin pörssistä. Monilla markkinoilla vastaavasti pankkisektorin osuus markkinaindeksistä on suuri.

ETF seuraa usein indeksiä

Ylivoimainen enemmistö ETF:istä seuraa jotain indeksiä. ETF-rahasto muodostetaan usein siten, että rahastoon ostetaan osakkeita samalla painolla kuin niitä on indeksissä.

Tunnetuimmat indeksit ovat seuratuimpia markkina-arvoperusteisia indeksejä. Suosituimmat ETF:t seuraavat näiden markkinaindeksien kehitystä.

Indeksi voidaan rakentaa myös muutoin. Indeksi voidaan muodostaa esimerkiksi tasapainoin osakkeista, joiden osinkotuotto on keskimääräistä korkeampi tai minkä tahansa muun osakkeen tai yrityksen mitattavissa olevan ominaisuuden perusteella.

ETF:n tärkein tehtävä on seurata indeksiä tarkasti.

ETF-luokat

Osake-ETF:t

Suurin osa ETF:istä on osake-ETF:iä, jotka sijoittavat varansa osakkeisiin. Suurimmat ETF:t seuraavat tunnetuimpia osakeindeksejä, kuten S&P 500, MSCI World, DAX tai EuroSTOXX 500 -indeksiä. Näihin ETF:-rahastoihin sijoittamalla sijoittaja saa markkinatuoton.

Markkina-arvoindeksien rinnalle on tullut useita älykkäämpiä indeksejä. Indeksi on rakennettu esimerkiksi siten, että se muodostuu osakkeista, joilla on seuraavia ominaisuuksia:

  • Korkea osinkotuotto
  • Kasvava osinkohistoria
  • Korkea kannattavuus ja alhainen velkaantuneisuus
  • Keskimääräistä matalammat arvostusluvut
  • Yhdistelmä edellisistä

Näitä indeksejä seuraavilla ETF:illä saa markkinatuotosta poikkeavaa tuottoa. Sijoittaja voi etsiä omaan sijoitustyylinsä sopivia ETF:iä. Pitkällä aikavälillä älykkäämmin rakennetut ETF:t ovat tarjonneet parempaa tuottoa.

Korko-ETF:t

Korko-ETF:t voidaan jakaa valtionlainoihin ja yrityslainoihin sijoittaviin ETF:iin. Näistä luokista löytyy korkean luottoluokituksen lainoihin sijoittavia ja riskilainoihin sijoittavia ETF-rahastoja.

Korko-ETF:ien määrä kasvaa voimakkaasti. Tarjolla on jo älykkäästi rakennettuja, tavoitetakaisinmaksuajan (esim. ETF:n varat palautetaan sijoittajille 2020) ja koronmuutoksilta suojattuja korko-ETF:iä.

Tärkeintä on, että korko-ETF:ien avulla yksityissijoittaja voi helposti sijoittaa pienilläkin summilla omaisuusluokkiin ja maantieteellisille alueille, joihin aiemmin ei ole ollut mahdollisuutta. Sijoittaa voi esimerkiksi kehittyvien markkinoiden valtioiden ja yritysten lainoihin tai USA:n lyhytaikaisiin valtionvelkakirjoihin, joita yleisesti pidetään kaikkein riskittömimpänä sijoitusinstrumenttina.

Korko-ETF:ien avulla voi alentaa osakesalkun riskiä

Kiinteistö- eli REIT-ETF:t

Kiinteistösijoitusyritykset sijoittavat varansa asuntoihin ja kiinteistöihin. Kiinteistösijoitusyrityksestä voidaan käyttää nimitystä REIT (Real Estate Investment Trust), mikäli se täyttää tietyt kriteerit. Tärkein kriteeri on se, että REIT jakaa vähintään 90 % tuloksesta ulos osinkona. Suomen ensimmäinen REIT on Orava Asuntorahasto.

REIT-ETF:t sijoittavat varansa listattuihin REIT-yrityksiin. Sijoitus yhteen REIT-ETF:ään hajauttaa sijoitetun summan lukuisiin REIT-yrityksiin ja siten tuhansiin eri kiinteistöihin.

Sijoittajalle on tarjolla ETF:iä, jotka sijoittavat yhdysvaltalaisiin, eurooppalaisiin tai kehittyville markkinoille sijoittaviin REIT:hin.

Raaka-aine-ETF:t

Laajasti raaka-aineisiin sijoittavasta pörssinoteeratusta säädökset täyttävästä rahastosta käytetään nimitystä ETF. Yksittäiseen raaka-aineeseen sijoittavasta vastaavasti ETC (Exchange Traded Commodity).

Raaka-aineisiin sijoittamista suositellaan usein siksi, että se tuo hajautushyötyä osakkeisiin nähden. ETF -ja ETC-tuotteiden valikoima on laaja ja sijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa esimerkiksi:

  • Öljyyn
  • Kultaan
  • Teollisuusmetalleihin
  • Arvometalleihin
  • Maataloushyödykkeisiin
  • Edellisten yhdistelmä-ETF:iin

Muut ETF-rahastot

Muita ETF:iä ovat mm. aktiiviset useaan eri omaisuusluokkaan sijoittavat rahastot, valuuttakoreihin sijoittavat ETF:t ja muut vaihtoehtoiset ETF:t.

Aktiivinen ETF ei seuraa ennalta määritettyä indeksiä. Rahaston sijoituspolitiikasta vastaa salkunhoitaja, joka noudattaa omaa strategiaansa ja näkemystään. Filosofia on siten hyvin samanlainen kuin perinteisten rahastojen sillä poikkeuksella, että aktiivisen ETF-rahaston voi ostaa ja myydä pörssissä samalla tavoin kuin osakkeen.

ETF:n tehokkuus

Indeksiä seuraavan ETF:n tärkein tehtävä on seurata indeksiä mahdollisimman tarkasti. Samaa indeksiä seuraavat ETF:t voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen ETF:ien tehokkuuden perusteella.

ETF:n tehokkuus muodostuu yksinkertaisesti ETF-rahaston kaupankäynnistä ja omistamisesta aiheutuvista suorista ja epäsuorista kustannuksista.

ETF:n tehokkuus voidaan laskea vertailemalla mm. seuraavia ominaisuuksia:

  • hallinnointikustannuksia (sijoittajan vuosittain maksamia kuluja)
  • ETF:n likviditeettiä (osto- ja myyntihinnan välistä eroa)
  • tuottoeron vaihtelua eli ETF-rahaston tuoton vaihtelua verrattuna indeksiin
  • tuottoeroa indeksiin eli sitä, kuinka paljon ETF-rahaston tuotto eroaa indeksin tuotosta

ETF-valintatyökalumme laskee automaattisesti ETF:ien tehokkuuden. Sen avulla voit valita sijoitussalkkuusi vain tehokkaimmat ETF-rahastot.

ETF:n valinta

ETF:n tehokkuusominaisuudet voidaan pisteyttää ja pisteet laskea yhteen. Näin saadaan lukuarvo, jonka perusteella ETF:t voidaan laittaa paremmusjärjestykseen. Sijoittajan kannattaa valita saman indeksin mukaisesti sijoittavista ETF-rahastoista se, joka on tehokkain.

Tehokkaan ETF:n kaupankäynnistä ja omistamisesta aihetuvat kulut ovat matalat.

Valitsemalla tehokkaan ETF-rahaston tehottoman sijaan sijoittaja säästää rahaa. Erot voivat olla suuria. Keskimääräinen säästö on 0,2–0,4 %:n välillä. Katso tehokkaimmat ETF-rahastot ETF-valintatyökalusta.

Fyysinen ja synteettinen ETF

Jako fyysisiin ja synteettisiin ETF-rahastoihin aiheuttaa eniten harmaita hiuksia yksityissijoittajille. Synteettisiin ETF-rahastoihin liittyy paljon väärinymmärryksiä ja turhia pelkoja. Jos synteettiset ETF:t arvelluttavat, eikä aiheeseen perehtyminen houkuttele, kannattaa pysytellä fyysisissä ETF-rahastoissa.

Fyysinen ETF

Fyysisellä ETF-rahastolla tarkoitetaan rahastoa, joka omistaa suoraan indeksinmukaiset arvopaperit. Esimerkiksi S&P 500 -indeksin mukaisesti sijoittava fyysinen ETF-rahasto omistaa tällöin jokaista 500 osaketta samassa suhteessa kuin on indeksissä.

Synteettinen ETF

Synteettiset ETF:t ovat suosittuja Euroopassa. Niiden tuotot seuraavat usein tarkemmin indeksiä kuin fyysisten ETF:ien.

Synteettisessä ETF-rahastossa liikkeeseenlaskija takaa tuoton johdannaissopimusten avulla. Rahastonhoitaja voi ostaa arvopaperikorin ja tehdä swap-sopimuksen vastapuolen kanssa, joka puolestaan antaa osakekorin tuoton vastineeksi vertailuindeksin tuoton.

Synteettisiä rahastoja ei kannata pelätä läpinäkymättömyyteen tai vastapuoliriskiin vedoten, sillä synteettiset rahastot ilmoittavat vakuuskorinsa, joka on usein koostumukseltaan hyvin turvallinen.

ETF:ien verotus

Verotuksessa ETF-rahastoja käsitellään samalla tavalla kuin muitakin sijoitusrahastoja. ETF-sijoittaja maksaa pääomaveron ETF:stä saamastaan tuotosta ja osuuksien myynnistä saamistaan myynti- eli luovutusvoitoista.

Jos sijoittaja on yleisesti verovelvollinen Suomessa, hänen myyntivoittonsa verotetaan täällä. Jos käyttää Suomessa toimivaa välittäjää, kauppatietojen pitäisi kulkea suoraan verottajalle ja esitäytettyyn veroilmoitukseen. Sijoittajan vastuulle jää ilmoituksen tarkistaminen ja korjaaminen.

Tuotto-osuusrahasto: Rahasto jakaa tuottoja omistajille esimerkiksi kvartaaleittain tuotto-osuuksina. Verotuksessa tuotto-osuus on 100%:sesti verotettavaa pääomatuloa. Ulkomaalaisesta ETF-rahastosta saatavan tulon verotukseen vaikuttaa Suomen sisäisen lainsäädännön lisäksi se, onko Suomella ja lähdevaltiolla verosopimusta

Kasvuosuusrahasto: Rahaston saamat tuotot lisätään sijoitettuun pääomaan. Sijoittaja maksaa luovutusvoitosta veroa vasta, kun hän myy ETF-rahaston voitolla.




AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT

21.6.2017 07:48 | Sijoittaja.fi
ETF-sijoittamisen perusteet

20.6.2017 13:58 | Henri Heikinheimo
Sijoitusidea: Kiina A-osakkeet

17.6.2017 13:00 | Timo Heikkilä
Miten valitsen ETF:n?





Sijoittaja.fi / Investment Intelligence Oy