USA:n heikko helmikuun työllisyysraportti ja nousevat inflaatiopaineet haastavat Yhdysvaltain keskuspankin rahapoliittisen linjan. Miten nämä tekijät vaikuttavat korko-odotuksiin?
Helmikuussa työpaikat vähenivät 92 000 työpaikalla
Yhdysvaltojen työmarkkinat heikkenivät helmikuussa, kun maatalouden ulkopuoliset työpaikat vähenivät 92 000 työpaikalla. Luku oli selvästi odotuksia heikompi, sillä ekonomistit odottivat noin 59 000 työpaikan lisäystä. Samalla tammikuun lukuja korjattiin alemmas 126 000 työpaikkaan. Helmikuu oli kolmas kuukausi viimeisen viiden kuukauden aikana, jolloin työpaikkojen määrä laski.
Terveydenhuolto, joka on ollut keskeinen työpaikkojen kasvun lähde viimeisen vuoden aikana, menetti helmikuussa 28 000 työpaikkaa. Pudotus johtui pääosin Kaiser Permanenten lakosta, joka koski yli 30 000 työntekijää Havaijilla ja Kaliforniassa ja osui tilastointiviikolle. Lakko on sittemmin päättynyt, mutta se painoi helmikuun työllisyyslukuja. Teollisuudessa työpaikkojen nettomuutos oli −12 000, mikä oli odotettua heikompi tulos, sillä ekonomistit olivat ennakoineet noin 2 000 työpaikan vähennystä.
Lakkoa voidaan pitää kertaluonteisena tekijänä. Samaan aikaan jyrkkä työpaikkojen väheneminen paljastaa kuitenkin, että uusien työntekijöiden palkkaaminen on ollut vähäistä eri toimialoilla koko maassa, ja helmikuu jatkoi tätä heikkoa kehitystä.
Työttömyysprosentti kasvoi, mutta palkat nousivat
Työttömyysaste nousi helmikuussa 4,4 prosenttiin, kun ekonomistit olivat ennakoineet 4,3 prosentin työttömyyttä. Myös tammikuun työttömyysaste oli 4,3 prosenttia, joten lukema nousi hieman edellisestä kuukaudesta ja viittaa myös työmarkkinoiden heikkenemiseen.
Heikosta työllisyyskuvasta huolimatta palkat kasvoivat odotettua enemmän. Keskimääräinen tuntiansio nousi helmikuussa 0,4 prosenttia edellisestä kuukaudesta ja 3,8 prosenttia vuoden takaisesta. Molemmat luvut ylittivät ennusteet 0,1 prosenttiyksiköllä.
Tasapainoilua työllisyyden ja inflaatiopaineiden välillä
Helmikuun työraportti ja Iranin kriisi vaikuttavat Fedin koronlaskuodotuksiin eri tavoin. FEDi joutuu nyt tasapainottelemaan päätöksissään kahden vastakkaisen voiman välillä.
- Helmikuun työraportti: Työpaikkojen määrä väheni selvästi ja työttömyys nousi 4,4 prosenttiin. Vaikka osa työpaikkatapauksista johtui kertaluonteisesta lakosta, raportti paljastaa myös, että palkkaaminen on ollut heikkoa laajasti eri toimialoilla jo pidemmän aikaa. Tämä heikentää työmarkkinoiden stabilointitarinaa, jota Fed on käyttänyt perustellakseen maltillista otetta korkojen laskussa. Toisaalta palkkojen yllättävä nousu lisää inflaatiopaineita, mikä hillitsee keskuspankkia laskemasta korkoja liian nopeasti.
- Iranin kriisi: Kriisi on nostanut öljyn hintaa, mikä kasvattaa inflaatiopaineita. Korkea inflaatio vähentää Fedin halukkuutta keventää rahapolitiikkaa, koska korkojen lasku voisi ruokkia hintojen nousua entisestään.
Yhdistettynä nämä tekijät tekevät koronlaskuodotuksista varovaisia. Markkinoilla odotetaan tällä hetkellä, että Fed pitää ohjauskoron ennallaan maaliskuussa, mutta kesäkuun mahdollisen laskun todennäköisyys on hieman kasvanut, mikäli talous hidastuu ja inflaatiopaineet laantuvat.
Jos talous ja työttömyys jatkavat hidastumistaan lähitulevaisuudessa, mutta Iranin kriisi pitkittyy ja nostaa öljyn hintoja entisestään, korko-odotuksissa voi syntyä laajempaa eriytymistä. Sijoittajat ja analyytikot saattavat tulkita eri tavoin, kumpi tekijä – heikompi talous vai kohoavat inflaatiopaineet – on Fedin päätöksenteossa painavampi. Tämä lisää epävarmuutta ja tekee ohjauskoron ennustamisesta haastavampaa.