Trump on nostanut elinkustannusten alentamisen vuoden 2026 tärkeimmäksi teemaksi. “Affordability” -agendan vaikutukset näkyvät jo osakekursseissa – ja sijoittajan kannalta olennaista on tunnistaa, mitkä toimialat joutuvat seuraavaksi poliittisen paineen alle. Teeman taustalta löytyy myös voittajaosakkeita.
Trumpin ”affordability” -politiikka
Donald Trump on ottanut politiikkansa keskiöön niin sanotun ”affordability” -agendan. Tässä pyrkimyksenä on laskea amerikkalaisten arjen kustannuksia. Politiikka kohdistuu kulueriin, joissa hintapaineet ovat sitkeimpiä ja poliittisesti herkkiä: asumiseen, lääkkeisiin, ruokaan, energiaan ja korkoihin.
Jos kotitalouksien suurimmat menoerät saadaan edullisimmiksi, koettu elinkustannuskriisi helpottaa. Tämä vaikuttaisi positiivisesti Trumpin kannatukseen ja rebublikaaneilla olisi paremmat edellytykset menestyä vuoden 2026 välivaaleissa.
Tässä artikkelissa tarkastellaan Yhdysvaltain inflaation rakennetta, mitä toimia Trump on jo tehnyt ja analysoidaan, mitkä sektorit ovat korkeimman inflaation vuoksi Trumpin tähtäimessä.
Mitä on tapahtunut tähän mennessä?
Vuonna 2025 inflaatio ensin laski vuoden alun kolmesta prosentista 2,4 prosenttiin. Huhtikuussa Trump aloitti kauppasodan ja nosti tuontituotteiden tulleja. Tämä käänsi inflaation takaisin nousuun ja inflaatio kiihtyi kolmeen prosenttiin. Vuoden loppuun menessä inflaatio palautui 2,7 prosentin tasolla, jossa se on ollut kaksi perättäistä kuukautta.
”Affordability” -agendalla Trump pyrkii parantamaan kuluttajien ostovoimaa. Trumpin tullit ovat tämän tavoitteen kanssa ristiriidassa. Sen vuoksi kohteena ovat nyt sektorit ja yritykset, joita Trump pyrkii painostamaan laskemaan hintoja.
Trump on nostanut ruoan hinnan keskeiseksi poliittiseksi kysymykseksi. Trumpin hallinnon ”Food Supply Chain Security Task Force” voi rajoittaa yritysten kykyä siirtää omia kustannusnousujaan hintoihin.
Asumisen kustannukset on kriittinen osa agendaa. Tammikuussa 2026 valmisteltu asetus sisältää useita toimia. Trump on ilmoittanut pyrkivänsä kieltämään suuria rahastoja (kuten Blackstone tai Invitation Homes) ostamasta lisää omakotitaloja. Tämä voi laskea asuntojen hintoja mutta myös leikata vuokrayhtiöiden kasvumahdollisuuksia. Hallinto on ohjeistanut Fannie Maen ja Freddie Macin ostamaan 200 miljardilla dollarilla asuntolainavakuudellisia arvopapereita, hallinto pyrkii keinotekoisesti painamaan asuntolainakorkoja alas ohi keskuspankin.
Trump on toistuvasti myös painostanut Fediä laskemaan ohjauskorkoa. Viimeisin toimi on rikostutkinta Powellista, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, että Fed laskisi ohjauskorkoa nykyistä aggressiivisemmin.
Trump on jatkanut pyrkimystään sitoa Yhdysvaltain lääkehinnat muiden kehittyneiden maiden hintoihin. Tavoitteena on laskea lääkkeiden hintoja merkittävästi. Trumpin sanoin ”400-500 prosenttia”, joka tosin on matemaattisesti mahdotonta.
Trump on vaatinut öljy-yhtiöitä (kuten Chevron ja ExxonMobil) investoimaan 100 miljardia dollaria Venezuelaan öljyn tarjonnan lisäämiseksi. Tavoitteena on lisätä maailmanlaajuista tarjontaa niin paljon, että öljyn hinta vakiintuu tasolle, joka laskee bensiinin hintaa USA:ssa merkittävästi.
Trump on myös tammikuussa 2026 ottanut kovan linjan megateknologiayhtiöitä kohtaan. Hänen mukaansa tekoälybuumi ei saa tapahtua tavallisen kuluttajan sähkölaskun kustannuksella. Microsoft ilmoittikin nopeasti uudesta mallista, jossa yhtiö sitoutuu maksamaan sähköstään korkeampaa hintaa, joka kattaa suoraan tarvittavat verkkoinvestoinnit. Tavoitteena on estää sähköverkon päivityskustannusten valuminen kotitalouksien hintoihin.
Mitkä sektorit voivat olla seuraavaksi Trumpin tutkan kohteena?
Kokeile jäsenyyttä maksutta ja saat rajattoman pääsyn artikkeleihin sekä suosittuihin sijoittajan työkaluihin. Kokeilun jälkeen vain 11,90 €/kk – peru milloin tahansa.