AI-painotteinen Etelä-Korean KOSPI‑indeksi laski tiistaina yli viisi prosenttia ja kävi hetkellisesti alle 6 000 pisteen. Myyntiaallon laukaisivat kiinalaisen CXMT:n ilmoitus uudesta palvelinmuistista ja kasvavat epäilyt tekoälybuumin kestävyydestä.
Mitä tapahtui?
Etelä-Korean pörssi koki tiistaina yhden vuoden synkimmistä päivistään. Pääindeksi KOSPI oli enimmillään yli 7 prosenttia miinuksella 5 911 pisteessä, alimmalla tasollaan sitten heinäkuun lopun. Lasku oli niin jyrkkä, että pörssin automaattinen jarru laukesi. Myyntipuolen niin sanottu sidecar aktivoitui aamulla paikallista aikaa, kun KOSPI 200 ‑futuurit olivat pudonneet yli viisi prosenttia, ensimmäistä kertaa noin kahteen kuukauteen. Sidecar pysäyttää hetkeksi ohjelmallisen kaupankäynnin, jotta paniikkimyynti ei ruokkisi itseään.
Kyse ei ole yksittäisen päivän laskusta. Indeksi laski viidettä kaupankäyntipäivää peräkkäin. Indeksin arvosta on sulanut viikon aikana noin 13 prosenttia.
Laskun keskiössä ovat kaksi sirujättiä, Samsung Electronics ja SK Hynix, jotka muodostavat yhdessä noin puolet koko KOSPI:n painosta. Kun ne laskevat, koko indeksi seuraa perässä.
Neljä syytä pörssilaskun taustalla
Kiinalainen kilpailija haastaa muistisirut. Viime päivien välitön laukaisija tuli Kiinasta. Muistisiruvalmistaja ChangXin Memory Technologies eli CXMT kertoi tuovansa seuraavan sukupolven palvelinmuisteja markkinoille vielä tänä vuonna, mikä herätti pelon kiristyvästä kilpailusta. Uutinen vaikuttaa kahteen korealaiseen jättiyhtiöön. Samsung Electronics sulkeutui 7,4 prosenttia ja SK hynix 10 prosenttia pakkasella.
Wall Streetin AI-osakkeet laskussa. Ennen Soulin pörssin avautumista sävyn oli jo asettanut Wall Street. Yhdysvaltain puolijohdeyhtiöitä seuraava indeksi (SOX) laski maanantaina 2,7 prosenttia. Indeksi koostuu noin 30 suurimmasta Yhdysvalloissa listatusta puolijohdeyhtiöstä, kuten Nvidiasta, Broadcomista, AMD:stä, Micronista, TSMC:stä ja ASML:stä. SOXia pidetään globaalin sirusektorin tärkeimpänä mittarina, ja Aasian siruosakkeet seuraavat sen liikkeitä tiiviisti.
Korkojen nousu syö kasvuosakkeiden arvostusta. Inflaatio ja korot painavat kalliiksi hinnoiteltuja kasvuosakkeita. Clevelandin aluekeskuspankin pääjohtaja Beth Hammack sanoi maanantaina Reutersin haastattelussa, että korkoja on vielä nostettava kysynnän hillitsemiseksi. Hänen mukaansa kysyntää ajavat tekoälyyn liittyvä investointibuumi ja osakemarkkinoiden nousun kasvattama varallisuus. Hammack on tänä vuonna äänivaltainen korkopäätöksissä, joten hänen sanoillaan on painoa.
Ulkomainen raha pakenee. Ulkomaiset sijoittajat ovat myyneet korealaisia osakkeita jo viikkoja. Syyskuun alun ja lokakuun alun välillä he myivät KOSPIsta nettona yli 20 biljoonan wonin edestä osakkeita, ja valtaosa myynnistä kohdistui SK Hynixiin ja Samsungiin. Tiistaina myynti kiihtyi entisestään, sillä jo aamupäivällä ulkomaiset myivät nettona 1,8 biljoonan wonin edestä, kun taas kotimaiset yksityis‑ ja instituutiosijoittajat olivat ostopuolella
Vuosi 2026 on ollut KOSPI-indeksille volatiili
Vuosi 2026 on ollut KOSPille poikkeuksellinen. Toukokuussa indeksi ylitti ensimmäistä kertaa 8 000 pisteen ja romahti heti perään yli kuusi prosenttia yhdessä päivässä. Kesäkuussa se nousi kaikkien aikojen ennätykseensä yli 9 000 pisteen tekoälybuumin siivittämänä. Viimeisen vuoden aikana indeksi on liikkunut 3 522 ja 9 386 pisteen välillä. Se siis ehti lähes kolminkertaistua ja on sen jälkeen menettänyt noin kolmanneksen arvostaan.
Kesäkuun huipun jälkeen ensimmäinen suuri isku koettiin heinäkuussa. Indeksi syöksyi 13. heinäkuuta 8,95 prosenttia. Taustalla vaikuttivat Yhdysvaltain lisäiskut Iraniin, Hormuzinsalmen kiristynyt tilanne ja öljyn hinnannousu. Kaksi viikkoa myöhemmin, 28. heinäkuuta, KOSPI sulkeutui noin 11 prosenttia miinuksella, kun Samsung laski 13 ja SK Hynix noin 15 prosenttia. Syyskuun lopupuolella indeksi oli toipui yli 7000 pisteeseen, mutta lokakuun laskuputken seurauksena indeksi on jälleen noin 6 000 pisteessä.
Kuinka vakavasti Kiinan haaste pitää ottaa?
CXMT:n ilmoitus haastaa korealaiset kilpailijat. Yhtiö kertoi julkaisevansa vuoden loppuun mennessä palvelinmuistin, joka perustuu uuteen 4F²‑arkkitehtuuriin. Siinä yksittäinen muistisolu vie vähemmän tilaa, joten samalta piikiekolta saadaan enemmän muistia. Ilmoitus on uusi merkki siitä, että kiinalaiset kurovat teknologista etumatkaa umpeen.
SK Hynix julkisti oman 4F²‑kehityssuunnitelmansa vuonna 2025, ja Samsungin kerrotaan tähtäävän tekniikkaa hyödyntävien alle 10 nanometrin muistien massatuotantoon vuoteen 2028 mennessä. Jos CXMT pysyy aikataulussaan, se voi olla tekniikan kaupallistamisessa korealaisia edellä. Samalla kiinalainen valmistaja tähtää markkinaan, jota Samsung, SK Hynix ja Micron ovat tähän asti hallinneet ja jonka kysyntää tekoälybuumi on kasvattanut voimakkaasti.
CXMT ei ole uusi tulokas. Se on jo maailman neljänneksi suurin DRAM‑muistien valmistaja vajaan 10 prosentin markkinaosuudella, ja se on solminut Tencentin kanssa monivuotisen palvelinmuistien toimitussopimuksen.
CXMT ei kilpaile hinnoilla, sillä sen muistien keskihinnat ovat vain 5–10 prosenttia korealaisia alempia. Tekoälyn vaatimissa huippumuisteissa korealaiset ovat kuitenkin vielä selvästi edellä. Jos CXMT onnistuu tuomaan 4F²‑arkkitehtuuriin markkinoille vuoden loppuun mennessä, on kilpailuetu kaventunut merkittävästi.
Vuoden loppu näyttää, pystyykö CXMT muuttamaan lupauksensa todelliseksi tuotannoksi ja millaisessa mittakaavassa. Yhtiö on kuitenkin osoittautunut vakavasti otettavaksi kilpailijaksi, joka korealaisiin sirujätteihin sijoittavan kannata pitää mielessä.