S&P 500-indeksin ja kullan hinnan suhde kriittisessä pisteessä – kumpi antaa periksi?

Mitä S&P 500-indeksin ja kullan suhde kuvastaa?

Yhdysvaltain osakemarkkinoiden ja kullan hinnan välinen suhdeluku on vuonna 2026 painunut tasolle, joka on historiassa nähty vain poikkeuksellisissa talousympäristöissä. Kyse ei ole yksittäisestä markkinaliikkeestä tai teknisestä signaalista, vaan laajemmasta muutoksesta, jossa osakkeiden ja reaalisen turvasataman välinen voimasuhde on kääntynyt.

Historiallisesti vastaavat tilanteet ovat ajoittuneet kausiin, jolloin talouden peruspilarit ovat järkkyneet. Luottamus kasvuun, rahajärjestelmään tai talouspolitiikkaan on heikentynyt, ja pääoma on hakeutunut suojaan. Tämä tekee nykytilanteesta erityisen kiinnostavan. Ei siksi, että suhdeluku “ennustaisi” kriisiä, vaan siksi, että se heijastaa käynnissä olevaa pääomien siirtymää.

S&P 500-indeksi suhteessa kultaan pitkällä aikavälillä

Alla oleva kuvaaja havainnollistaa, kuinka osakkeiden ja kullan hinnan välinen suhde on vaihdellut eri historian vaiheissa. Jos suhdeluku nousee, osakkeet nousevat kullan hintaa nopeammin. Jos suhdeluku laskee kulta suoriutuu osakkeita paremmin. Jokainen kynttilä kuvastaa yhtä kuukautta.

Kuvaaja kertoo milloin kasvu ja riskinotto ovat dominoineet, ja milloin turvasatamat ja reaalinen arvonsäilytys ovat olleet etusijalla. Kuvassa näkyvät myös ne harvat ajankohdat, jolloin ratio on laskenut ylhäältä alaspäin historiallisen matalille tasoille. Noin sadan vuoden aikana SPX/Kulta -suhde on laskenut 1,46 alapuolelle vain neljä kertaa, ja kaikkia alituksia on seurannut syvempi kriisi tai historiallisesti merkittäviä elvytystoimia.

Tällä hetkellä suhdeluku on 1,35 ja viimeksi tällä tasolla on oltu koronakriisissä. Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle?

Historialliset suhdeluvun alitukset ja niitä seuranneet kriisit

1929: Great Depression

1920-luvun puolenvälin jälkeinen aika oli Yhdysvaltain osakemarkkinoilla voimakkaan nousun aikaa. Osakkeiden hinnat kohosivat nopeasti, osittain velkarahalla ostettujen sijoitusten vuoksi, ja markkinoilla vallitsi vahva optimismi. Kullan hinta pysyi pääosin vakiona kultakannan takia, joten osakkeiden ja kullan välinen suhdeluku (SPX/Kulta) nousi ennätyskorkeaksi. Tämä heijasti sijoittajien erittäin vahvaa riskinottohalukkuutta. SPX:n ja kullan välinen suhdeluku nousi ensimmäistä kertaa yli 1,46:en.

Romahdusta edelsi markkinoiden ylikuumeneminen. Osakkeiden kupla ja laaja velkaantuminen tekivät järjestelmästä äärimmäisen haavoittuvan. Kun luottamus horjui syksyllä 1929, osakkeet romahtivat nopeasti, ja sijoittajat hakeutuivat turvasatamaan, kuten kultaan. Tämän seurauksena suhdeluku kääntyi jyrkästi laskuun. Osakkeet menettivät arvoaan, kun taas kulta säilytti hintansa.

Pörssiromahdus johti suureen lamaan, jossa tuotanto romahti, työttömyys nousi jyrkästi ja pankkikriisit lamauttivat luotonannon. Seurauksena olivat laaja köyhyys, deflaatio ja kansainvälisen kaupan romahtaminen, mikä vaikutti koko 1930-luvun talouteen.

1973: Öljykriisi – rahajärjestelmän murros ja stagflaatio

Vuoden 1973 romahdusta edelsi pitkään jatkunut osakemarkkinoiden pääasiallinen nousu vuoteen 1970 asti, mutta talous oli jo rakenteellisesti epävakaa. Inflaatio kiihtyi ja tuottavuus kasvoi hitaasti. Inflaatio ja talouspaine kotimaassa, Yhdysvaltojen kultareservien riittämättömyys sekä tarve joustavammalle rahapolitiikalle johti kultakannasta poistumiseen vuonna 1971. Kullan hinta kasvoi voimakkaasti kultakannasta poistumisen jälkeen, joka aloitti kullan ylisuoriutumisen osakkeisiin nähden.

1973 romahduksen aikana osakkeet menettivät nopeasti arvonsa, ja sijoittajat hakeutuivat turvasatamiin, erityisesti kultaan, jonka hinta oli nyt vapaasti markkinoiden ohjaama. Tämä johti SPX/Kulta-suhdeluvun jyrkkään laskuun. Romahdus heijasti sekä markkinoiden pelkoa, että laajempaa taloudellista murrosta, jossa inflaatio, öljykriisi ja poliittiset epävarmuudet muuttivat sijoittajien prioriteetteja. Kultaan sijoittaminen tuli uudella tavalla mahdolliseksi kultakannan poistumisen myötä.

2008: Finanssikriisi

Ennen vuoden 2008 kriisiä osakemarkkinat olivat toipuneet teknokuplan puhkeamisesta 2000–2003 ja nousseet vahvasti asuntomarkkinoiden ja subprime-lainojen tukemina. Kullan hinta kääntyi nousuun teknokuplan puhkeamisen jälkeen ja jatkoi nousua myös finanssikriisiä edeltävänä aikana.

Osakkeiden nousua tukivat alhaiset korot ja hallituksen elvyttävät toimet, kuten veronalennukset, jotka lisäsivät kulutusta ja yritysten voittoja. Sijoittajien optimismi ja riskinotto kasvoivat matalan korkotason myötä, mikä kiihdytti osakemarkkinoiden nousua. Samanaikaisesti kulta nousi geopoliittisen epävarmuuden, kuten Irakin sodan, sekä heikon dollarin ja inflaatio-odotusten vuoksi

Kun säröjä alkoi näkyä vuonna 2007, erityisesti asuntolainamarkkinoilla, tilanne eskaloitui nopeasti koko rahoitusjärjestelmään ja paniikki levisi kun Lehman Brothers kaatui syyskuussa 2008. Subprime-lainojen arvonlasku paljasti pankkien ja rahoituslaitosten suuren altistumisen riskisille, mikä johti luottolamaan ja likviditeettipulaan markkinoilla. Pankkien välinen luottamus heikkeni, kun lainojen takaisinmaksun epävarmuus kasvoi. Sijoittajat alkoivat myydä riskialttiita omaisuuseriä, erityisesti osakkeita. Samalla turvasatamat, kuten kulta, houkuttelivat sijoittajia.

Tämä painoi SPX/Kulta-suhdelukua edelleen alas, ja alle 1,46:een juuri ennen vuoden 2008 romahdusta. Kriisi johti historiallisiin talouden elvytystoimiin, jotta säästyttiin talousjärjestelmän kaatumiselta.

2020: Koronakriisi

Vuoden 2020 koronakriisi iski äkillisesti, kun pandemia ja maailmanlaajuiset lockdownit lamaannuttivat talouden. Ennen kriisiä osakkeet olivat korkealla ja kulta vahvassa nousussa kasvavan geopoliittisen epävarmuuden vuoksi. Vuonna 2018 käyttöön otetut kauppatullit, erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset tariffit, loivat epävarmuutta globaaleilla markkinoilla ja ajoittain painoivat osakkeita, vaikka kokonaisuudessaan markkinat pysyivät vahvoina.

Kriisin alkaessa sijoittajat alkoivat hakeutuivat nopeasti turvasatamiin, mikä johti osakkeiden romahdukseen ja SPX/Kulta-suhteen jyrkkään laskuun. Tämä kuvasi markkinoiden riskin välttelyä ja epävarmuuden lisääntymistä, kuten aiemmissa historiallisissa kriiseissä. Suhdeluku laski hieman 1,46 alapuolelle.

Erotuksena aiempiin kriiseihin, elvyttävä politiikka auttoi osakkeita toipumaan hyvin nopeasti. SPX/Kulta-suhde palautui nopeasti, vaikka kriisin alkuvaiheen osakkeiden myyntipaine oli voimakasta. Seurauksena elvytystoimista syntyi kuitenkin vahvaa inflaatiota ja korkojen nousupaineita.

Mitä kriiseistä voidaan oppia

Kaikki historialliset kriisit ovat syntyneet omista syistään, jotka liittyivät kunkin ajan taloustilanteeseen, talouden maturiteettiin, kauppa- ja geopoliittiseen tilanteeseen sekä erityisiin katalyytteihin, kuten velkakuplaan, öljysaartoon tai pandemiaan.

Kaikista eroista huolimatta kriisejä yhdistävät muutama perusmekanismi: epäluottamuksen kasvu ja pääomien virtaus riskisijoituksista turvasatamiin. Näiden kriisien ympärillä kulta on johdonmukaisesti toiminut turvasatamana, johon sijoittajat ovat hakeutuneet. Varsinaisen ”kamelin selän” on katkaissut jonkinlainen katalyytti, jota on seurannut lumipalloefekti.

Vaikka isojen kriisien puhkeamisen aikaan myös kullan hinnassa on yleisesti nähty lyhyt pudotus, on sen voimakkuus ja kesto jäänyt pienemmäksi pääomavirtauksien muutoksen myötä.

Romahtaako nyt pörssi?

Historiallisesti kriisien ajankohdan ennustaminen on ollut todella vaikeaa, eikä mikään viittaa siihen, että se olisi helpompaa tulevaisuudessa. Nykyisessä ympäristössä on kuitenkin tekijöitä, jotka peilaavat huolestuttavasti menneisiin syvempiin kriiseihin.

Kauppa‑ ja geopoliittiset jännitteet ovat historiallisen korkealla, ja jatkuva tariffiuhkailu sekä hallitusten väliset poliittiset ristiriidat ovat merkittävästi lisänneet epäluottamusta globaaleihin markkinoihin ja talouspolitiikkaan. Kun markkinoilla ei voi luottaa siihen, miltä huominen politiikka näyttää, sijoittajien riskinottohalu heikkenee ja epävarmuus kasvaa.

Kulta on päihittänyt S&P 500 -indeksin kehityksen viimeisen muutaman vuoden aikana, ja tahti on kiihtynyt. Vaikka osakemarkkinat elpyivät hyvin huhtikuisesta tullisotkusta, kullan suhteellinen kysyntä laski vain hetkellisesti. Kesän jälkeen hinta on taas noussut ja ollut osakemarkkinoita nopeampaa. Tämä puhuu sen puolesta, että sijoittajat ovat jatkaneet turvasatamaan allokointia kun riskejä pidetään korkeana.

Suhdeluvun putoaminen historiallisen matalalle on huolestuttavaa markkinoiden kannalta, mutta ei itsessään merkitse uutta romahdusta. Taloudellisten jännitteiden de-eskalaatio, muut positiiviset uutiset tai mahdolliset elvytystoimet tarvittaessa voivat hyvin nostaa osakkeiden suhteellista kysyntää kultaan nähden. On myös aina mahdollista, että sijoittajien into kultaan vähenee samalla kun osakkeiden kysyntä kasvaa ilman sen merkittävämpää laukaisevaa tekijää.

Mitkä asiat voisivat toimia katalyyttinä kriisin puhkeamiselle?

”Myy USA” -liikkeen voimistuminen: Jos sijoittajat alkavat massiivisesti myydä amerikkalaisia osakkeita epäluottamuksen vuoksi, se voi johtaa osakkeiden romahdukseen. Samalla myyntipaine voi levitä myös valtionlainamarkkinoille. Velkakirjojen hinnat laskisivat ja korot nousisivat, mikä kasvattaisi yritysten ja kotitalouksien rahoituskustannuksia ja hidastaisi talouskasvua.

Tekoälykuplan puhkeaminen: Mikäli AI- ja teknologiasektorin ylihinnoitellut sijoitukset menettäisivät arvonsa nopeasti, se voi aiheuttaa ketjureaktion osakemarkkinoilla, sekä vähentää kulutusta ja investointeja. Jos kohtuullinenkin osa satojen miljardien sijoituksista AI:hin osoittautuvat arvottomiksi, voisi se toimia katalyyttina laajemmalle talouskriisille.

Japanin jenin carry trade -positioiden purkautuminen: Japanin korkojen nousu ja rahapolitiikan kiristyminen voisivat tehdä jenillä rahoittamisesta aiempaa kalliimpaa, ja jenin äkillinen vahvistuminen voisi pakottaa sijoittajia sulkemaan vivutettuja positioita nopeasti. Tämä voisi johtaa muiden sijoitusten, kuten USA:n osakkeiden ja valtionlainojen, samanaikaiseen myyntiin, mikä voi kiristää globaalia likviditeettiä ja nostaa korkoja.

Japanin pääministeri Sanae Takaichin varoitti vastikään “spekulatiivisista ja epänormaaleista liikkeistä” sekä siitä, että Yhdysvallat voisi tukea Japania jenin puolustamisessa. Markkinoita on hermostuttanut erityisesti tieto, että New Yorkin keskuspankki oli tehnyt niin sanottuja rate check -kyselyitä, joita pidetään viimeisenä varoituksena ennen interventiota.

Carry trade tarkoittaa sijoitusstrategiaa, jossa lainaa otetaan matalakorkoisessa valuutassa, kuten Japanin jenissä, ja rahat sijoitetaan korkeamman tuoton kohteisiin, esimerkiksi osakkeisiin tai korkeamman koron velkakirjoihin. Strategia toimii niin kauan kuin korkoero säilyy, mutta jos rahoitusvaluutta vahvistuu tai korot nousevat, positioiden purku voi tapahtua nopeasti ja aiheuttaa voimakkaita markkinaliikkeitä.