Tekoälyuutiset: Uusi tekoäly-nettiselain

Kansikuva luotu Flux Pro 1.1 -mallilla.

OpenAI julkaisi Atlas-selaimen

OpenAI julkaisi ChatGPT Atlas -verkkoselaimen (OpenAI), joka on rakennettu ChatGPT:n ympärille. Atlas mahdollistaa ChatGPT:n käytön missä tahansa verkossa ilman tarvetta kopioida ja liittää tekstiä tai vaihtaa välilehteä. Selain muistaa aiemmat keskustelut ja osaa hyödyntää niitä uusissa tehtävissä.

Atlas sisältää valinnaisen selaimen muistitoiminnon, joka tallentaa kontekstin vierailluista sivustoista myöhempää käyttöä varten. Käyttäjät voivat hallita muistia asetuksista ja poistaa selaushistorian mukana kaikki siihen liittyvät muistit. Selaimessa on myös agenttitila Plus-, Pro- ja Business-käyttäjille, mikä mahdollistaa automaattisen tehtävien suorittamisen ja tapahtumien suunnittelun selauksen aikana.

ChatGPT Atlas julkaistaan maailmanlaajuisesti macOS:lle kaikille käyttäjäryhmille (Free, Plus, Pro ja Go). Se on saatavilla myös betaversiona Business-käyttäjille sekä Enterprise- ja Edu-käyttäjille järjestelmänvalvojan hyväksynnällä. Windows-, iOS- ja Android-versiot ovat tulossa pian. Selain sisältää vanhempainkontrollit ja turvallisuusominaisuudet, ja OpenAI:n mukaan käyttäjät voivat hallita, mitä tietoja ChatGPT näkee ja muistaa selaamisen aikana. Huom. Sijoittaja.fi suosittelee harkitsemaan tarkkaan, mihin dataan tekoälylle antaa luvan päästä, huolimatta yrityksien lupauksista suojata dataa.

Julkaisu on osa laajempaa tekoälypohjaisten selainten kilpailua. Perplexity julkaisi aiemmin Comet-selaimensa, ja Google on ilmoittanut integroivansa Gemini-tekoälyavustajansa syvemmin Chrome-selaimeen. OpenAI:n Sam Altman uskoo Atlaksen edustavan tulevaisuuden tapaa käyttää internetiä, missä chat-kokemus on keskeinen osa verkkoselaamista.

Anthropic: Vain 250 dokumenttia riittää ”myrkyttämään” kielimallin

Anthropic, UK AI Security Institute ja Alan Turing Institute ovat julkaisseet tutkimuksen (Anthropic), joka paljastaa merkittävän haavoittuvuuden kielimallien koulutuksessa. Tutkimuksen mukaan vain 250 haitallista dokumenttia riittää luomaan ”takaportin” kielimalliin sen koosta riippumatta.

Tutkimuksessa saatiin selville, että:

• Kielimallin koko ei vaikuta myrkytyksen onnistumiseen – sama määrä haitallisia dokumentteja toimii sekä 600M että 13B parametrin malleissa
• Hyökkäyksen onnistuminen riippuu haitallisten dokumenttien absoluuttisesta määrästä, ei prosenttiosuudesta koulutusdatassa
• 250 dokumenttia (noin 420 000 tokenia, 0,00016% koulutusdatasta) riitti luomaan toimivan takaportin, mikä on erittäin vähän

Tutkimuksessa testattiin ”palvelunestohyökkäystä”, jossa malli saadaan tuottamaan satunnaista siansaksaa tietyn laukaisevan fraasin (<SUDO>) kohdatessaan. Vaikka kyseessä on suhteellisen yksinkertainen hyökkäys, tulokset osoittavat että datamyrkytys voi olla aiempaa luultua käytännöllisempi hyökkäystapa.

Tutkijat julkaisivat löydöksensä edistääkseen puolustusmekanismien kehittämistä, vaikka tietojen jakamiseen liittyy riski niiden väärinkäytöstä. He uskovat julkaisun hyötyjen ylittävän riskit, sillä puolustajien on tärkeää tietää tällaisten hyökkäysten mahdollisuudesta ja kehittää skaalautuvia puolustuskeinoja.

---

Mainos alkaa

---

---

Mainos päättyy

---

Wikipedian kävijämäärät laskussa – tekoäly ja sosiaalinen media muuttavat tiedonhakua

Wikimedia Foundation raportoi Wikipedian kävijämäärien laskeneen noin 8 % verrattuna vuoden 2024 vastaaviin kuukausiin. Lasku johtuu pääasiassa kahdesta tekijästä: hakukoneiden lisääntyneestä tekoälyn käytöstä, jolloin vastaukset tarjotaan suoraan käyttäjille ilman siirtymistä Wikipediaan, sekä nuoremman sukupolven siirtymisestä hakemaan tietoa sosiaalisen median videoalustoilta avoimen verkon sijaan. Sama trendi on havaittu myös muilla julkaisijoilla ja sisältöalustoilla. Vaikka käyttäjät eivät vieraile suoraan Wikipedia-sivustolla, sen sisältöä hyödynnetään laajasti tekoälymalleissa ja hakukoneissa, mikä tekee siitä entistä tärkeämmän luotettavan tiedon lähteen verkossa. V

astauksena muutoksiin Wikimedia Foundation kehittää uusia tapoja tavoittaa nuorempia yleisöjä eri alustoilla (kuten YouTube, TikTok, Roblox ja Instagram), parantaa mobiililaitteilla muokkaamista, tehostaa uusien vapaaehtoisten perehdyttämistä ja valvoo sisällön vastuullista käyttöä kolmansien osapuolten toimesta. Säätiön keskeisenä haasteena on varmistaa, että sisällön tuottamiseen tarvittava vapaaehtoisten ja lahjoittajien tuki säilyy myös tulevaisuudessa, vaikka suorat sivustovierailut vähenevät.

UK:n Channel 4 -televisiokanava käytti tekoälyreportteria dokumentissaan

Brittiläinen Channel 4:n Dispatches-ohjelma teki brittiläistä televisiohistoriaa käyttämällä ensimmäistä tekoälyjuontajaa tarkoituksellisena kokeiluna osoittaakseen, kuinka vakuuttavaksi tekoäly on kehittynyt. Lokakuussa 2025 esitetyssä dokumentissa ”Will AI Take My Job?” tutkittiin, miten tekoäly muuttaa työelämää lääketieteen, oikeuden, muodin ja musiikin aloilla. Ohjelman lopussa paljastettiin, että koko dokumentin läpi eri paikoista raportoinut juontaja oli täysin tekoälyn luoma – mukaanlukien hänen kasvonsa, äänensä ja liikkeensä.

Kiinnostuitko tekoäly-yhtiöistä?

Sijoittaja360:n Kansainvälisen osaketyökalun avulla löydät ja vertailet helposti yhtiöitä. Osaketyökalu kuuluu Sijoittaja.fi-jäsenyyteen ja löydät sen Sijoittaja360 -osion alta. Löydät parhaat tekoälyosakkeet vertailuun helposti tästä.