Talouskatsaus: Suomen ja Euroopan talouskasvu

Talouskatsaus sisältää laajan koosteen Suomen ja Euroopan taloustilanteesta vuoden 2025 toisella kvartaalilla. Analyysi pureutuu ajankohtaisiin talouslukuihin, kuten BKT:n kehitykseen, inflaatioon, luottamusindikaattoreihin sekä yrityslainojen trendeihin. Vaikka kasvu jatkuu, ilmassa on epävarmuutta sekä Suomessa että euroalueella.

Juha Veikkolainen 1.10.2025

Miltä Suomen ja Euroopan taloustilanne näyttää?

Tiivistelmä artikkelista

Suomen talouskehitys jäi vuoden 2025 toisella neljänneksellä euroaluetta heikommaksi, kun BKT:n kasvu pysähtyi ja teollisuustuotanto kääntyi laskuun kolmen nousukuukauden jälkeen.
Kuluttajien luottamus pysyi heikkona ja ostoaikeet vähäisinä, mutta teollisuuden luottamus vahvistui. Yrityslainojen määrä jäi pienemmäksi kuin vuotta aiemmin, mutta pidemmän aikavälin trendi on nouseva.
Euroalueella talouskasvu jatkui, yrityslainojen kasvu kiihtyi ja inflaatio pysyi EKP:n tavoitteessa, vaikka syyskuun ennakkoPMI-luvut viittasivat talousaktiviteetin hidastumiseen.

Makropulssi sisältää laajan koosteen Suomen ja Euroopan tilanteesta vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Analyysi tarjoaa ajankohtaisen katsauksen talouskasvuun, inflaatioon, luottamusindikaattoreihin ja yrityslainojen kehitykseen.

Makropulssin julkaisee SijoittajaPRO Corporate Finance. Makropulssi on kerran kvartaalissa päivittyvä kooste, jossa tarkastellaan Suomen ja Euroopan talouden kehittymistä. Lue kooste kokonaisuudessaan SijoittajaPRO Corporate Financen blogista: Corpun Makropulssi Q2/2025: Seuraamassa Eurooppaa ja Suomea

Talouskatsaus: huomiot Q2/2025

Suomi

Talouskasvu: Vuoden 2025 alkupuoliskolla Suomen BKT:n kasvu jäi jälleen euroalueen kehityksestä.
Luottamusindikaattorit: Kuluttajaluottamus ja teollisuuden yrittäjäluottamus Suomessa olivat elokuussa edelleen negatiivisia ja historiallisten keskiarvojen alapuolella. Teollisuuden luottamus nousi kuitenkin elokuussa selvästi tasolle -1, ja on vain hieman pitkän ajan keskiarvoa (0) alempana.
Teollinen tuotanto: Heinäkuussa 2025 teollinen tuotanto kääntyi laskuun vuodentakaiseen verrattuna kolmen kasvukuukauden jälkeen. Viimeisen 12 kk trendi on kuitenkin edelleen nouseva.
Inflaatio: Pysynyt matalalla tasolla, vaikka elokuussa nähtiin nytkähdys ylöspäin.
Yrityslainat: Maaliskuussa uusia yrityslainasopimuksia solmittiin vuodentakaista vähemmän sekä enintään 1 miljoonan että yli 1 miljoonan euron lainoissa. Kokonaistrendi 12 kuukauden ajalta on edelleen nouseva.

Euroalue

Talouskasvu: Euroalueen kokonaisostopäällikköindeksi nousi elokuussa 51 pisteeseen, mikä alitti hienokseltaan odotukset, mutta ostopäällikköindeksi pysyi taloudellisen aktiviteetin kasvua kuvastavalla tasolla.
Ostopäällikköindeksit (PMI): Palveluiden PMI notkahti elokuussa 50,5:een, kun taas teollisuus nousi hetkeksi kasvurajan yli 50,7:ään, mutta syyskuussa laski 49,5:een.
Kuluttajaluottamus: laski edellisestä kuukaudesta ja on edelleen selvästi negatiivinen, mikä kertoo kuluttajien vahvasta epäluottamuksesta.
Inflaatio: Kokonaisinflaatiossa pysyi elokuussa edellisen kuun tasolla 2 prosentissa. Pohjainflaatio pysyi myös vakaana.
Yrityslainat: Yrityksille myönnettyjen lainojen kasvuvauhti oli heinäkuussa nopeinta sitten vuoden 2023 heinäkuun. Kasvu on vielä kohtuullista, mutta liiketoiminnan aktiviteetin kehityksen kannalta suunta on positiivinen.

Mainos alkaa

Mainos päättyy

Q2:n kehitys verrattuna Q1:een

Makropulssi on talouskatsaus, joka keskittyy kvartaaleittain vertailemaan myös aiempia markkinalukuja.

Suomen talouskehitys jäi elokuuhun 2025 mennessä euroalueesta jälkeen. Kolmen kasvukvartaalin jälkeen BKT:n kasvu pysähtyi, ja teollisuustuotanto kääntyi vuositasolla laskuun, vaikka pitkän aikavälin trendi on yhä nouseva. Teollisuuden luottamus vahvistui, mutta kuluttajien luottamus pysyi heikkona ja suuret hankinnat koettiin edelleen epäedullisiksi. Yrityslainojen määrä väheni edellisvuodesta, vaikka lainamarkkinoilla kokonaistrendinä on kasvu.

Euroalueella talous jatkoi kasvua kotitalouksien kulutuksen, varastojen ja investointien tukemana. PMI-luvut viittasivat piristymiseen, vaikka syyskuun ennakkotiedot osoittivat heikkenemistä. Kuluttajaluottamus heikkeni, mutta yrityslainojen kasvu kiihtyi ja inflaatio pysyi EKP:n tavoitteessa.

Kokonaisuutena euroalueen näkymät ovat hieman parantuneet, kun taas Suomessa ne ovat pysyneet ennallaan, varjostuen tuotannon laskusta ja kuluttajien varovaisuudesta.

Alempana on avattu Suomen kehitystä tarkemmin makroindikaattorikohtaisesti. Euroalueen kehityksestä voi lukea SijoittajaPRO:n blogissa.

Talouskasvu

Suomen BKT:n kehitys on ollut tarkastelujaksolla kokonaisuudessaan euroaluetta heikompi.
Viime vuoden loppupuoliskolla kehitys oli euroaluetta nopeampaa, mutta vuoden 2025 alkupuoliskolla
kehityksestä on jääty selvästi jälkeen.
Työpäiväkorjatun BKT:n kasvu pysähtyi vuodentakaiseen verrattuna vuoden 2025 toisella neljänneksellä
kolmen peräkkäisen kasvukvartaalin jälkeen. Aiempien kvartaalien kasvua vauhdittivat heikot vertailuluvut.
Kausitasoitettu bruttokansantuote laski vuoden 2025 toisella neljänneksellä 0,4 % edellisestä
vuosineljänneksestä.
Työllisten määrä väheni 2025 huhti-kesäkuussa 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Kansantaloudessa tehtyjen
työtuntien määrä kasvoi 0,7 % edellisen vuosineljänneksen tasolta.

Inflaatio

Elokuussa 2025 Suomen kokonaisinflaatio pysyi matalalla tasolla, mutta kiihtyi edellisen kuukauden luvuista.
Elokuussa 2025 kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten yleisen sairaalamaksun,
savukkeiden ja matkaviestintäpalvelujen hinnan nousu.
Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten asuntolainojen keskikoron, kulutusluottojen
korkojen ja bensiinin hinnan lasku.
Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli -0,2 %.

Yritys- ja kuluttajaluottamus-indeksit

Teollisuuden luottamus vahvistui elokuussa saldolukuun –1 heinäkuun –5:stä. Tämä on jo lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa (0).
Tuotanto-odotukset paranivat, ja lähikuukausille odotetaan nopeampaa kasvua.
Tilauskanta kasvoi hieman, mutta pysyi yhä melko niukkana, kun taas valmiiden tuotteiden varastot arvioitiin normaalitasoisiksi.
Kapasiteetin käyttöaste nousi: Elokuussa 63 prosenttia yrityksistä käytti tuotantokapasiteettiaan täysimääräisesti (heinäkuussa 55 %).
Suomen teollisuuden luottamus oli EU-maiden keskimääräisellä tasolla.
Kuluttajien luottamusindikaattorin taso on yhä selvästi pitkäaikaisen keskiarvon (-2,7) alapuolella.
Elokuussa 2025 kotitalouksien arviot omasta taloudestaan kohentuivat hieman edellisestä kuusta, vaikka ne jäivät edelleen vaisulle tasolle. Tulevaisuuden näkymät vuoden päähän pysyivät varovaisina.
Suomen talouskehitystä koskevat odotukset heikkenivät ja arvioitiin epävarmoiksi.
Kestotavaroiden ostoa pidettiin hyvin epäedullisena, eikä kulutusaikeita juuri ollut. Asunnonostohalukkuus säilyi vähäisenä, mutta kiinnostus lainanottoon kasvoi.
Työttömyyden kehityksen nähtiin jatkuvan heikkona, ja moni koki myös henkilökohtaisen työttömyysriskin melko suureksi.
Oman rahatilanteen koettiin kuitenkin olevan suhteellisen myönteisellä tolalla, ja inflaatio-odotukset laskivat hieman.

Teollinen tuotanto

Suomen teollisuustuotanto supistui heinäkuussa 4,2 % vuodentakaisesta, ensimmäistä kertaa helmikuun jälkeen.
Valmistuksen tuotanto kääntyi selvään laskuun. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminnan supistuminen kiihtyi.
Kaivostoiminta ja louhinta kasvoivat kuitenkin voimakkaasti.
Kausitasoitettuna tuotanto laski kuukaudessa 1,8 %.
Laskusta huolimatta teollisuustuotannon muutoksen trendi pidemmällä aikavälillä on edelleen nouseva.

Makropulssin lähteenä on käytetty EOD:n, Suomen Pankin, Eurostatin, Elinkeinoelämän keskusliiton, EKP:n, S&P Globalin, Tilastokeskuksen ja Euroopan komission dataa ja julkaisuja.