Tekoälyuutiset: ”Tekoälyjäte” tuhoaa tuottavuutta

Kansikuva luotu Flux Pro 1.1 -mallilla.

”Tekoälyjäte” tuhoaa tuottavuutta

Harvard Business Reviewin artikkelin mukaan yritysten tekoälyn käytössä on havaittavissa merkillinen ristiriita. Vaikka työntekijät noudattavat johdon määräyksiä tekoälytyökalujen käyttöönotosta ja hyödyntämisestä, todellisia hyötyjä on vaikea osoittaa. Tilastot kertovat, että täysin tekoälyvetoisten prosessien määrä kaksinkertaistui viime vuoden aikana, ja tekoälyn käyttö työpaikoilla on muutenkin tuplaantunut vuodesta 2023. Kuitenkin MIT Media Labin tuoreen tutkimuksen tulokset paljastavat huolestuttavan todellisuuden: peräti 95 prosenttia organisaatioista ei ole kyennyt osoittamaan mitattavaa tuottoa tekoälyinvestoinneistaan.

Yhteistyössä Stanfordin sosiaalisen median laboratorion kanssa tutkimusryhmä BetterUp Labsissa on tunnistanut yhden mahdollisen syyn: työntekijät käyttävät tekoälytyökaluja luodakseen vähällä vaivalla siedettävän näköistä työtä, joka lopulta aiheuttaa lisätyötä heidän kollegoilleen. Sosiaalisessa mediassa, joka on yhä enemmän täynnä heikkolaatuisia tekoälyn tuottamia julkaisuja, tällaiseen sisältöön viitataan usein termillä ”tekoälyjäte” (AI slop). Työelämän kontekstissa ryhmä kutsuu tätä ilmiötä termillä ”työjäte” (workslop). Artikkelissa ”workslop” määritellään tekoälyn tuottamaksi työsisällöksi, joka naamioituu hyväksi työksi, mutta josta puuttuu substanssi tehtävän oikeaan edistämiseen. Ristiriita herättää kysymyksiä tekoälyn todellisesta arvosta työelämässä. Vaikka innostus tekoälyä kohtaan on korkealla ja sen käyttöönotto yleistyy vauhdilla, konkreettiset hyödyt ja tuottavuusparannukset ovat jääneet vähäisiksi.

Tekoäly mullistaa sijoitusneuvonnan

Tekoälyavusteinen sijoitusneuvonta on voimakkaassa kasvussa. Reutersin tuoreen raportin mukaan jo joka kymmenes yksityissijoittaja hyödyntää ChatGPT:n kaltaisia tekoälytyökaluja osakesijoituksissaan. ”Robo-advisory” -markkinan, joka kattaa algoritmipohjaista sijoitusneuvontaa tarjoavat yritykset, ennustetaan kasvavan vuoden 2024 noin 62 miljardista dollarista lähes 471 miljardiin dollariin vuoteen 2029 mennessä.

eToro-välittäjän kyselyn mukaan puolet yksityissijoittajista olisi valmis käyttämään tekoälytyökaluja sijoituspäätöksissään, ja 13 prosenttia käyttää niitä jo. Isossa-Britanniassa jopa 40 prosenttia sijoittajista kertoo hyödyntäneensä tekoälyä talousneuvonnassa.

Tekoälyn käyttöön liittyy kuitenkin riskejä. Asiantuntijat varoittavat, ettei yleiskäyttöisiä tekoälymalleja kuten ChatGPT:tä tulisi käyttää ainoana sijoitusneuvonnan lähteenä, sillä ne voivat antaa epätarkkaa tietoa ja nojata liikaa historialliseen dataan. Lisäksi sijoittajat saattavat unohtaa riskienhallinnan nousumarkkinoilla.

Entinen UBS:n analyytikko Jeremy Leung käyttää ChatGPT:tä sijoitusanalyyseissään, mutta korostaa, että työkalua on osattava käyttää oikein. Hänen mukaansa tekoälylle pitää antaa tarkkoja ohjeita ja pyytää sitä käyttämään vain luotettavia lähteitä, kuten virallisia pörssiasiakirjoja.

Tekoälyn käyttö sijoittamisessa on demokratisoinut pääsyä sijoitusanalyysiin, joka aiemmin oli vain suurten pankkien ja institutionaalisten sijoittajien saatavilla. Vaikka tulokset ovat olleet lupaavia, asiantuntijat muistuttavat, ettei tekoäly voi vielä kokonaan korvata perinteistä sijoitusneuvontaa.

VINKKI – Sijoittaja.fi julkaisee pian Sijoittaja AI:n – tekoälyyn perustuvan virtuaalisen analyytikon, jolla on käytössään Sijoittaja.fi:n 10 vuoden aineisto. Tällä vältetään edellä mainittuja luotettavuusongelmia. Sijoittaja AI on jo käytössä Sijoittaja.fi:n analyytikoilla sekä betatestaajilla.

---

Mainos alkaa

---

---

Mainos päättyy

---

Microsoftilla ollaan huolissaan tekoälyn vaikutuksista yhtiön tulevaisuuteen

Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella on ilmaissut vakavan huolensa yhtiön tulevaisuudesta tekoälyn aikakaudella (Futurism). Sisäisessä henkilöstötilaisuudessa Nadella kertoi, että häntä ”vainoaa” Digital Equipment Corporationin (DEC) kohtalo 1970-luvulta, jolloin yhtiö menetti asemansa strategisten virheiden vuoksi ja jäi nopeasti IBM:n jalkoihin.

Microsoftissa on käynnissä merkittävä kulttuurinmuutos, kun yhtiö on irtisanonut tuhansia työntekijöitä ja investoinut samalla miljardeja tekoälyyn. Työntekijöiden keskuudessa vallitsee pelko työpaikkojen menettämisestä tai korvaamisesta tekoälyllä. Microsoft on sitoutunut käyttämään 80 miljardia dollaria tekoälyn datakeskuksiin, mikä on huomattavasti enemmän kuin kilpailijoiden, kuten Googlen ja Metan, vastaavat investoinnit.

Tilannetta monimutkaistaa Microsoftin suhde OpenAI:hin, joka tarvitsee entistä enemmän laskentakapasiteettia malleillensa. Yhtiöt ovat hiljattain allekirjoittaneet aiesopimuksen yhteistyön jatkamisesta.

Elon Musk on lisännyt painetta ilmoittamalla uudesta ”Macrohard”-tekoälyprojektistaan, joka on suora viittaus Microsoftiin. Musk uskoo, että ohjelmistoyhtiöiden kuten Microsoftin tuotteet voitaisiin teoriassa kokonaan simuloida tekoälyllä.

Nadella on todennut olevansa valmis luopumaan vanhoista tuotteista, jos ne muuttuvat tarpeettomiksi. ”Kaikki kategoriat, joita olemme rakastaneet 40 vuotta, eivät välttämättä ole enää merkityksellisiä”, hän sanoi henkilöstölle. Microsoftin tulevaisuus riippuu nyt siitä, miten se onnistuu uudistumaan tekoälyn aikakaudella.

Tekoäly ei ole kiiltäviä humanoidirobotteja – median harhaanjohtava mielikuva

Media esittää tekoälyn usein virheellisesti kiiltävinä, ihmismäisinä robotteina, mikä johtaa vääriin mielikuviin ja vahvistaa haitallisia stereotypioita (AI Myths). Tutkijat ovat tunnistaneet useita ongelmallisia piirteitä tavassa, jolla tekoälyä kuvataan visuaalisesti mediassa.

Yksi merkittävimmistä ongelmista on robottikuvien käyttö artikkeleissa, jotka käsittelevät tavallisia tietokoneohjelmia tai data-analytiikkaa. Tekoäly on useimmiten ohjelmistoja ja algoritmeja, ei fyysisiä robotteja. Lisäksi robottien kuvaukset ovat usein ongelmallisia: niissä esiintyy tarpeetonta seksualisointia, sukupuolistereotypioita ja oletusarvoisesti valkoista värimaailmaa. Robotteja kuvataan myös tekemässä järjettömiä asioita, kuten käyttämässä kuulokkeita tai näppäimistöä, joille kehittyneellä tekoälyllä ei olisi mitään tarvetta.

Ongelman korjaaminen on yksinkertaista: tekoälyä käsittelevissä artikkeleissa tulisi välttää humanoidirobottien kuvia, ellei aihe nimenomaan käsittele robotiikkaa. Chatbotit ovat tietokoneohjelmia, eivät käsiä omaavia olentoja. Tekoälyn käyttö asiakaspalvelussa tarkoittaa ohjelmistojen hyödyntämistä, ei robotteja kuulokkeineen. On tärkeää esittää tekoäly sellaisena kuin se todellisuudessa on – ohjelmistoina ja algoritmeina – eikä scientific fiction -elokuvista tuttuina humanoideina.

Median luomat harhaanjohtavat mielikuvat vaikuttavat ihmisten käsityksiin tekoälystä ja sen mahdollisuuksista. Realistisempi kuva auttaisi ymmärtämään paremmin tekoälyn todellista luonnetta ja sen roolia yhteiskunnassa.

Kiinnostuitko tekoäly-yhtiöistä?

Sijoittaja360:n Kansainvälisen osaketyökalun avulla löydät ja vertailet helposti yhtiöitä. Osaketyökalu kuuluu Sijoittaja.fi-jäsenyyteen ja löydät sen Sijoittaja360 -osion alta. Löydät parhaat tekoälyosakkeet vertailuun helposti tästä.