Tekoälyuutiset: Tuomioistuin pakottaa OpenAI:n säilyttämään poistetutkin ChatGPT-keskustelut

Kuva luotu Flux Kontext Pro-tekoälytymallilla. Kuva: Flux Kontext Pro

OpenAI vastustaa tuomioistuimen määräystä säilyttää keskustelut New York Timesin oikeusjutussa

OpenAI vastustaa Yhdysvaltain liittovaltion tuomioistuimen määräystä, joka velvoittaa yhtiötä säilyttämään kaikki käyttäjätiedot, mukaan lukien poistetut keskustelut, osana New York Timesin nostamaa tekijänoikeusoikeusjuttua (Decrypt). Tuomioistuimen määräys herättää huolta käyttäjien yksityisyydestä, sillä tuomioistuimen määräys pakottaa OpenAI:n säilyttämään kaiken käyttäjädatan, myös tiedot jotka käyttäjät ovat tarkoituksella poistaneet. Tämä rikkoo käyttäjien odotuksia siitä, että poistettu data todella poistetaan. Määräys koskee kaikkia käyttäjiä (katso alta tilaustyypit, jota määräys koskee) ja kaikkia keskusteluja, vaikka oikeusjuttu käsittelee vain tekijänoikeuskysymyksiä New York Timesin kanssa. Näin miljoonien syyttömien käyttäjien yksityiset keskustelut joutuvat oikeudellisen prosessin piiriin.

OpenAI:n artikkelin mukaan tietojen säilyttäminen koskee ChatGPT Free-, Plus-, Pro- ja Team-tilaajia sekä OpenAI API-käyttäjiä, joilla ei ole Zero Data Retention -sopimusta. ChatGPT Enterprise- ja Edu-asiakkaat sekä Zero Data Retention-sopimuksen tehneet API-asiakkaat eivät ole määräyksen piirissä. OpenAI:n artikkelissa operatiivinen johtaja Brad Lightcap totesi: “Uskomme vahvasti, että tämä on New York Timesin ylireagointia. Jatkamme tämän määräyksen valittamista, jotta voimme pitää luottamuksenne ja yksityisyytenne etusijalla”. Artikkelissa OpenAI kiertää suoraan vastaamasta kysymykseen GDPR-rikkomuksesta. Yhtiö toteaa vain noudattavansa tuomioistuimen määräystä ”koska sen on noudatettava lakia”, mutta korostaa samalla että New York Timesin vaatimukset eivät vastaa heidän yksityisyysstandardejaan. Diplomaattinen vastaus jättää avoimeksi, aiheuttaako määräys tosiasiassa konflikteja eurooppalaisten tietosuojalakien, kuten GDPR:n kanssa.

Kiista juontaa juurensa toukokuun 13. päivän tuomioistuimen määräykseen, joka velvoittaa säilyttämään kaikki lokitiedot, jotka muuten poistettaisiin (Decrypt). New York Times haastoi OpenAI:n ja Microsoftin oikeuteen joulukuussa 2023, väittäen molempien yhtiöiden käyttäneen laittomasti Timesin sisältöä suurten kielimallien, kuten ChatGPT:n ja Bing Chatin, kouluttamiseen.

Oikeusjutun ytimessä on kysymys siitä, onko tekijänoikeudellisen materiaalin käyttö generatiivisten tekoälymallien kouluttamiseen “reilua käyttöä” (fair use). Times väittää, että OpenAI:n työkalut tuottavat joskus lähes sanatarkkoja otteita sen artikkeleista ja voivat kiertää sen maksumuuria tekoälyn tuottamien tiivistelmien avulla .

Tapaus on yksi useista korkean profiilin tekijänoikeusoikeusjutuista OpenAI:ta ja muita tekoälyyrityksiä vastaan. Huhtikuussa Ziff Davis, joka omistaa medioita kuten PCMag ja Mashable, haastoi OpenAI:n oikeuteen väittäen sen käyttäneen sisältöään ilman lupaa. Samaan aikaan Reddit on nostanut kanteen Anthropicia vastaan väittäen luvattomasta tietojen keräämisestä.

Retool julkisti ”autonomiset tekoälytyöntekijät” – tavoitteena automatisoida 10 % USA:n työvoimasta

Ohjelmistoyhtiö Retool on lanseerannut Retool Agents -palvelun, joka lupaa mullistaa tietotyön automatisoimalla kokonaisia työtehtäviä (LinkedIn). Yhtiön mukaan asiakkaat ovat jo automatisoineet yli 50 000 kokopäiväistä työpaikkaa vastaavan työmäärän, tuottaen yli 6 miljardin dollarin tuottavuushyödyt.

Retool Agentsin erityisyys on kyky integroitua suoraan yritysten olemassa oleviin järjestelmiin – rajapintoihin, SQL-tietokantoihin ja työnkulkuihin. Toisin kuin perinteiset chatbotit, nämä agentit voivat tehdä konkreettisia toimenpiteitä: hakea dataa, tehdä päätöksiä ja suorittaa monimutkaisia työtehtäviä.

Esimerkkinä toimii myyntiagentti, joka yhdistää Google Kalenterin, Salesforcen sekä sisäiset tietokannat. Kun myyntitapaaminen varataan, agentti tutkii automaattisesti osallistujan tiedot ja luo räätälöidyn myyntiesityksen hintaan 0,15 dollaria per suoritus.

Retoolin mukaan tekoälyagentit toimivat usein jopa ihmisiä tehokkaammin epäselvissä tilanteissa. Esimerkiksi pyynnössä ”lisää Oscarin käyttörajaa” agentti tarkistaa automaattisesti kaikki 12 Oscar-nimistä asiakasta järjestelmästä sen sijaan, että kysyisi tarkennusta – se tarkastaa suoraan tietokannasta, kellä Oscareista on tullut käyttöraja vastaan.

Yhtiön kunnianhimoinen tavoite on automatisoida 10 prosenttia Yhdysvaltojen työvoimasta vuoteen 2030 mennessä.

FLUX.1 Kontext – malli yhdistää kuvageneroinnin ja -muokkauksen

Black Forest Labsin FLUX.1 Kontext -malli edustaa uutta lähestymistapaa tekoälykuvien generointiin ja muokkaukseen (Black Forest Labs). Mallin erityispiirre on kyky käsitellä samanaikaisesti sekä teksti- että kuvasyöttöjä, mikä mahdollistaa tarkemman kontrollin kuvien luomisessa ja muokkauksessa.

Kontext-mallin keskeiset ominaisuudet poikkeavat perinteisistä kuvagenerointimalleista. Se mahdollistaa paikallisen muokkauksen – käyttäjä voi muuttaa kuvan tiettyjä osia, kuten taustaa, kasvojen ilmeitä tai värimaailmaa, säilyttäen samalla kuvan muun sisällön koskemattomana. Toinen merkittävä ominaisuus on kyky luoda sama visuaalinen tyyli eri kuvien välillä, mikä on tärkeää erityisesti sarjakuvia tai animaatioita luodessa.

AI-chatbotit eivät ole vielä mullistaneet työmarkkinoita – tutkimus haastaa tekoälyn välittömät vaikutukset

Tanskalainen laajamittainen (vielä vertaisarvioimaton) tutkimus kyseenalaistaa väitteet tekoälyn välittömistä vaikutuksista työmarkkinoihin (SSRN). Tutkijat seurasivat 25 000 työntekijää ja 7 000 työpaikkaa 11 eri ammattiryhmässä vuosina 2023-2024, keskittyen AI-chatbottien käyttöönottoon.

Tulokset yllättivät: vaikka AI-chatbotit ovat yleistyneet nopeasti ja useimmat työnantajat kannustavat niiden käyttöön, niiden todelliset taloudelliset vaikutukset ovat olleet minimaalisia. Tutkimus ei löytänyt merkittäviä muutoksia palkoissa tai työajoissa missään ammatissa.

Tutkimuksen mukaan AI-työkalut toivat keskimäärin vain 3 prosentin ajansäästöjä. Tutkijat toteavat, että yritykset ovat investoineet merkittävästi AI:hin, mikä on kaventanut käyttöönoton demografisia aukkoja ja luonut uusia työtehtäviä, mutta lupaukset työmarkkinoiden välittömästä mullistuksesta eivät ole vielä toteutuneet.

Meta tähtää täysin automatisoituun mainontaan – tekoäly luo mainokset alusta loppuun vuoden loppuun mennessä

Meta suunnittelee mullistavaa muutosta digitaaliseen mainontaan kehittämällä tekoälytyökaluja, jotka luovat mainoksia alusta alkaen (WSJ). Tavoitteena on, että brändit voivat tulevaisuudessa kertoa vain tuotteensa ja budjettinsa, ja tekoäly hoitaa loput – aina mainoksen luomisesta kohdentamiseen asti.

Yhtiön visio on kunnianhimoinen: mainostaja antaisi vain tuotekuvan ja budjetin, ja tekoäly loisi koko mainoksen sisältäen kuvat, videot ja tekstit. Järjestelmä päättäisi myös kohderyhmän ja ehdottaisi mainosbudjettia. Erityisen kiinnostavaa on reaaliaikainen personointi – sama mainos näyttäisi erilaiselta eri paikoissa, esimerkiksi automainoksessa voisi näkyä vuoristomaisema lumisessa ympäristössä ja kaupunkikatu urbaanilla alueella. Hanke on strategisesti tärkeä Metalle, sillä mainonta tuotti 97 prosenttia yhtiön tuloista vuonna 2024 ja rahoittaa miljardien investoinnit tekoälyyn.

Vaikka työkalut voisivat hyödyttää erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, suuret brändit suhtautuvat varovaisesti antaessaan Metalle entistä enemmän kontrollia mainonnastaan. Haasteena on myös tekoälyn tuottamien visuaalien laatu, joka vaatii usein vielä merkittävää hiomista.

Kiinnostuitko tekoäly-yhtiöistä?

Sijoittaja360:n Kansainvälisen osaketyökalun avulla löydät ja vertailet helposti yhtiöitä. Osaketyökalu kuuluu Sijoittaja.fi-jäsenyyteen ja löydät sen Sijoittaja360 -osion alta. Löydät parhaat tekoälyosakkeet vertailuun helposti tästä.