EKP:n stressitestit: lopulta vain vajaa kymmenen pankkia hankkimaan uusia lisäpääomia, pientä kritiikkiä laskennallisista verosaamisista

Sen sijaan kokonaistaseilla mitattuna reputtaneiden osuus oli ainoastaan noin 3 % koko testattujen pankkien yhteenlasketuista taseista, eli valtaosa ongelmapankeista oli odotetusti pieniä. Stressitestien tulokset laskettiin viime vuoden vaihteen luvuilla. Tällä hetkellä uudet pääomitukset huomioiden enää 13 pankkia alitti heikoimman skenaarion mukaisen ensisijaisten pääomien (CET1) minimivaateen 5,5 % ja yhteenlaskettu uusien pääomien tarve on ainoastaan vajaa 10 miljardia euroa. Kun luvusta vielä poistetaan jo järjestelytoimien alla olevat pankit, jää jäljelle aidosti kahdeksan pankkia ja reilun kuuden miljardin pääomatarve. Tämä vaikuttaa markkinaodotuksia optimistisemmalta lopputulemalta.

Testien mahdolliset ongelmat

Ensimmäisissä analyyseissa stressitestien ongelmina on pidetty mm. tase-eriin kuuluneita laskennallisia verosaatavia, jotka ovat luonteeltaan hyvinkin kyseenalaisia kriisin iskiessä. Näitä eriä on erityisesti euroalueen kriisivaltioihin kuuluneiden pankkien taseissa. Lisäksi inflaatio-oletuksena heikossa skenaariossa oletettiin 1 % inflaatio, jonka alapuolella olemme jo nyt reilusti (0,3 %).

Euroalueen pankkitaseista läpivalaistiin nyt reilu 80 %:ia ja on selvää, että pienemmissä testeihin kuulumattomissa pankeissa on lisää ongelmatapauksia. Niiden vaikutus ei kuitenkaan koko pankkisektorin kannalta liene olennainen. Sen sijaan pankkien taseiden ja niiden riskien parempaan ymmärtämiseen stressitestit antanevat nyt aidosti lisää ymmärrystä (tosin pankkitaseisiin tulee aina liittymään suurta epävarmuutta!). Isompana systeemiriskinä euroalueella on ja tulee pysymään pankkisektorin suuri koko. Euroalueen pankkisektori on yli kolme kertaa BKT:n kokoinen, mikä on esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna yli kolminkertainen.

Johtopäätökset

Parhaimmillaan stressitestit vapauttaisivat pankkisektorin rahahanoja ja kääntäisivät lainanannon kasvuun. On kuitenkin muistettava, että pankkitaseiden läpivalaisu on vain yksi pieni osa lainanannon supistumiseen liittyvää ongelmaa. Euroalueen vahvoja deflatorisia piirteitä omaava heikon kasvun talousympäristö ja vaatimaton luottojen kysyntä sekä heikompien pankkien edelleen huono kannattavuus voivat olla edelleen esteenä lainanannon kasvulle. Lisäksi erityisesti kriisimaissa pk-yritysten lainan hinta on edelleen aivan liian kova. Tilastojen mukaan lainananto on jatkanut trendinomaista supistumistaan, joten sopii vain toivoa, että uudet stressitestit yhdessä EKP:n toimien kanssa alkaisivat laukaista ongelmaa.

Odotamme mielenkiinnolla Euroopan markkinoiden avautumista ja tarkempia havaintoja stressitesteistä. Valuuttamarkkinoiden reaktioiden perusteella stressitestien lopputulokset on otettu huojentuneena vastaan euron vahvistuttua hieman Yhdysvaltain dollaria vastaan. Oletamme testeillä olevan lievän positiivinen vaikutus pankkien riskilisille Euroopan laajuisesti.

Lue myös Roger Wessmanin hyvä tiivistys aiheesta.

Tarkemmat tulokset löytyvät EU:n uuden pankkivalvojan EBA (European Banking Authority) kotisivuilta.

Artikkelia on muokattu 27.10.2014 klo 11.21 lisäämällä linkki Roger Wessmanin artikkeliin.