Inside ETFs Europe 5th annual conference on Euroopan ETF-sijoittamisen jokavuotinen päätapahtuma, joka järjestetään Amsterdamissa. Paikalla ovat kaikki suurimmat ETF-talot sekä ammattisijoittajat ympäri Eurooppaa. Konferenssin ohjelmassa on mm. ETF:n valinnasta, strategisesta sijoittamisesta ETF:ien avulla sekä ETF:ien vallankumouksesta. Seuraa tapahtumaa blogissa, facessa ja twitterissä #InsideETFsEU. Kirjoitus päivittyy sitä mukaa kuin konferenssi etenee.
Konferenssin ohjelma. Esitykset ovat ladattavissa konferenssin sivuilta.
5.6.2014 klo 14:30
ETF Strategies & Non-Traditional Yield: Navigating Difficult Times
Mistä sijoittaja voi etsiä korkotuottoa?
Korkotasojen ollessa alhaalla, sijoittaja voi hakea tasaista tuottoa esim. osinko-ETF:istä. Osinkostrategialla sijoittavat ETF:t tarjoavat keskimäärin 1-2 % korkeampaa osinkotuottoa kuin perinteiseen markkina-arvopainotteiseen indeksiin sijoittavat ETF:t.
USA:n valtion lainoihin sijoittava ETF tarjoaa 1,5 %:n tuoton. Riskilainoihin sijoittava ETF tarjoaa 5 %:n korkotuoton.
Kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräisiin valtionlainoihin sijoittava ETF tarjoaa 5,8 %:n korkotuoton. Dollarimääräiset kehittyvien markkinoiden valtion ja yrityslainoihin sijottavat ETF:t tarjoavat 4,6-5,2 %:n tuoton.
Paikallisvaluuttamääräiset korko-ETF:t sisältävät valuuttakurssiriskiä. Valuuttakurssimuutos voi tuoda sijoittajalle lisätuottoa tai kääntää tuoton negatiiviseksi.
ETF:istä löytyy myös valuuttakurssisuojattuja korko-ETF:iä.
Sijoittaja voi ETF:ien avulla muuttaa korkonäkemystään nopeasti ja helposti. Sijoittajalle on tarjolla eri riskitason ja duraation ETF:iä.
Korkojen ei odoteta nousevan kuin maltillisesti.
Sijoittajat ovat siirtyneet laajasti hyvän luokituksen yrityslainoista riskilainoihin. Korkosalkkujen riskitaso on noussut. Tämä on jossain määrin huolestuttavaa, kun riskitasot (volatiliteetti) ovat niin alhaalla.
Korkosijoittajan kannattaa laskea duraatiota ja siirtää osa sijoituksista osakkeisiin. Sijoittamalla edes osan varallisuudesta osakkeisiin laskee salkun volatiliteettiä ja saa suojaa koronnousua vastaan.
5.6.2014 klo 11:00
Emerging Markets: Finding Opportunity Amidst the Confusion
Kehittyvillä markkinoilla oikean indeksin valinta on tärkein sijoittajan päätös. Samaan markkinaan olevat indeksit voivat erota toisistaan merkittävästi. Sen jälkeen tehdään vasta ETF:n valinta kyseiseen indeksiin.
Kehittyvien markkinoiden osakkeet ovat aliarvostettuja kehittyneisiin nähden. Tähän on looginen selitys: poliittinen riski, kuten esimerkiksi Venäjällä.
Keskimääräistä tylsempi paneelikeskustelu…
5.6.2014 klo 10:15
Fixed Income – A Playbook for Rising Rates
Miten korko-ETF:iä kannattaa käyttää nousevien korkojen ympäristössä?
- Siirtyä korkean duraation korko-ETF:istä alhaisen duraation ETF:tiin
- ETF:t, joissa on korkoriski suojattu
- Käänteiset korko-ETF:t suojaukseen (hinta nousee, kun normaalin korko-ETF:n hinta laskee)
Riskilainat (HY) ja Kehittyvien markkinoiden (EM) korko-ETF:ien tuotto viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut erittäin hyvä. Finanssikriisissä HY- ja EM-korko-ETF:t tulivat alas, mutta sen jälkeen kumulatiivinen tuotto on ollut lähes 200 %.
Pitkien USA:n valtion velkakirjojen odotettu tuotto on vain 1,5-2,0 %.
Korkoinstrumentit ovat hyvin erilaisia ja alttiita erilaisille riskeille. Kehittyneiden ja kehittyvien markkinoiden valtioiden velkapaperit, eri luottoluokituksen yrityslainat jne.
Paikallisvaluuttamääräiset kehittyvien markkinoiden korkoinstrumentit ovat houkuttelevampia kuin länsivaltioiden pitkät velkapaperit.
Myös monet yrityslainat tarjoavat 4-5 %:n korkotuottoa kohtuullista riskiä vastaan.
Houkuttelevimmat korkoinstrumentit:
- USA lyhyen maturiteetin riskilainat
- EM riskilainat
- Indonesian valtion korko-ETF
4.6.2014 klo 18:00
New Research: Why Active Portfolios Don’t Work
Indeksirahastoja on ollut olemassa USA:ssa jo useamman vuosikymmenen ajan. Tutkimuksessa verrattiin indeksirahastoista muodostettuja portfolioita aktiivisesta rahastoista muodostettuihin portfolioihin.
15 vuoden aikaperiodilla indeksiportfolio voitti yli 80 % rahastoportfolioista. Ne rahastoportfoliot, jotka voittivat indeksiportfolion, tuottivat keskimäärin vain 0,5 %:n ylituoton. Ne, jotka hävisivät, tuottivat -1,2 % vuodessa vähemmän kuin indeksiportfolio.
Mitä pitempi aikaperiodi, sitä varmemmin indeksiportfolio voittaa rahastoportfolion.
Mitä enemmän rahastoja portfoliossa, sitä varmemmin indeksiportfolio voittaa rahastoportfolion.
Mitä enemmän omaisuusluokkia portfoliossa sitä varmemmin indeksiportfolio voittaa rahastoportfolion.
Valitsemalla alhaisen kustannuksen rahastoja portfolioon parantaa todennäköisyyksiä voittaa indeksiportfolio. Keskimääräinen ylituotto voittajaportfolioilla pysyi kuitenkin samana.
4.6.2014 klo 16:00
Commodities: Profiting After the Pullback
Onko raaka-aineiden supersykli ohi?
Näkymät ovat muuttuneet positiivisemmaksi. Raaka-aineiden uskotaan tarjoavan kohtuullisia tuottoja myös tulevaisuudessa, vaikka supersykli olisikin ohi.
Laaja raaka-aine-ETF on turvallinen valinta yksityissijoittajalle. Tällöin ei kärsi hetkellisistä voimakkaista hintavaihteluista, joita kohdistuu yksittäisiin raaka-aineisiin.
4.6.2014 klo 15:00
Where to Invest in the European Recovery: A Continent Divided
EKP ja poliittiset päätökset pelastivat euron. Ranskan kilpailukyky ja näkymät ovat heikot. Muut maat ovat kehittyneet positiivisesti. Kriisin jälkeen Saksan ero muihin maihin on kasvanut. Saksan talous on kasvanut ja työttömyys on alhainen.
Valtioiden velkaantuneisuudet ovat korkealla.
Euro vaikuttaa yliarvostetulta USD:hen nähden. Korkea euro alentaa Euroopan inflaatiota. Pieni riski deflaatiolle on olemassa.
EKP on valmis lisäämään rahamääräistä elvytystä. Huomenna selviää EKP:n toimet.
USA:ssa eläkerahastojen tuotot ovat olleet hyviä viimeisen 18 kk:n aikana. Eläkerahastot ovat ostaneet pitkiä USA:n valtioiden velkapapereita lukitakseen hyvät tuotot osakemarkkinoilta. Tämä on laskenut velkapapereiden korkotuottoa ja nostanut niiden hintoja.
4.6.2014 klo 13:00
The Rise of ”Smart Beta”: Does It Work, and How Do You Use It in Portfolios?
Mikä on smart beta?
Smart betalla tarkoitetaan yleisesti ottaen indeksiä, joka on muodostettu eri tavalla kuin markkinapainotettu indeksi. Indeksi voi olla muodostettu esimerkiksi perustuen eri faktoreihin, sektoreihin tai minimoimalla riskiä. Usein smart beta -indeksillä väitetään pääsevän markkinaindeksiä parempaan tuottoon eli se perustuu johonkin kvantitatiiviseen strategiaan.
Markkina-arvopainotetut indeksit eivät ole kuolleet, eivätkä tule kuolemaan. Ne kertovat aina, mikä on markkinoiden keskimääräinen tuotto ja siksi niitä tarvitaan.
Onko smart beta jotain uutta vai vanhojen teorioiden uudelleenpaketointia?
Portfolioteoria on kehitetty 50-luvulla, CAPM-malli 60-luvulla, Fama&Frenchin arvostrategia 90-luvulla jne.
Voidaanko smart betalla saavuttaa ylituottoja?
Tutkimukset osoittavat, että aktiivisesti hoidetut rahastot häviävät lähes järkiään markkinaindeksille. Yksinkertaisilla strategioilla on voitettu markkina-arvopainotettu indeksi. Tasapainosalkku on voittanut S&P 500 -indeksin viimeisen 15 vuoden aikana 12 vuotena.
Tasapainoindeksi on usein parempi vertailukohta strategialle kuin markkina-arvopainotettu indeksi. Johtopäätös siitä, että tasapainosalkku voittaa markkinaindeksin: keskiverto-osake tuottaa paremmin kuin markkina keskimäärin. Tasapainosalkku painottaa enemmän pieniä yhtiöitä, kun taas markkina-arvopainotettu indeksi painottaa suuria yhtiöitä. Pienten yhtiöiden on havaittu pitkässä juoksussa tuottavan markkinaindeksiä paremmin. Tästä syystä tasapainosalkku on tuottanut historiassa markkinaindeksiä paremmin.
Kyselytutkimuksen perusteella suurin osa sijoittajista tavoittelee alempaa riskiä ja parempaa tuottoa.
Smart beta -indeksit voivat perustua joko osakekohtaisiin tekijöihin (fundamentit, kuten osinko, arvo jne., volatiliteetti, momentum) tai osakkeiden väliseen interaktioon, kuten minimoidaan portfolion riskiä, tasapainotettu salkku jne.
Mikä on smart beta -indeksien tulevaisuus?
Kyselytutkimuksen perusteella suursijoittajista lähes puolet käyttävät smart beta -strategioita. Pienempien sijoittajien keskuudessa smart betan käyttö on vähäisempää, mutta kiinnostus on kasvussa. Eurooppa on maailman ykkönen smart beta -strategioiden käytössä.
4.6.2014 klo 12:00
The Future of ETFs
Euroopassa ETF-markkina kasvaa voimakkaasti. Institutionaaliset sijoittajat käyttävät ETF:iä laajasti. Yksityissijoittajat käyttävät ETF:iä vielä vähän, mutta yksityissijoittajien osuus tulee kasvamaan voimakkaasti.
ETF:t ovat voimakkaiten kasvava sijoitusinstrumentti finanssimaailmassa.
4.6.2014 klo 11:00
The 2014 Macro Panel – Global Opportunities
Riski globaalin talouden toipumisen hyytymiselle on pieni.
Keskuspankit tasapainottelevat sen välillä, kiristetäänkö rahapolitiikkaa liian aikaisin vai liian myöhään.
Osakkeiden hinnat ajautuvat kohti hintakuplaa, kun talouskasvu jatkuu parin vuoden kuluessa.
Osakkeet ovat houkuttelevampi omaisuusluokka kuin korot tai käteinen.
USA:n talous kiihdyttää kasvua.
USA:n osakemarkkinoiden nousu on syntynyt tuloskasvusta, ei QE:stä (rahamääräisestä elvytyksestä). USA:n tulossumma on kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla.
Inflaatio on uhka, ei deflaatio.
USA:n osakemarkkinat eivät ole kalliit, mutta eivät myöskään edulliset. USA:sta kuitenkin löytyy houkuttelevasti hinnoiteltuja osakkeita. Eurooppalaiset isot yhtiöt ovat halpoja.
Panelistit eivät pidä raaka-aineita houkuttelevana, mutta raaka-ainetuottajien osakkeet ovat halpoja.
3.6.2014 klo 17:30
Factor Investing and Quality Screens: Next-Gen Index Products and What They Mean for Your Portfolio
Tyylisijoittamisessa ei ole mitään uutta. Tyylisijoittamisella on havaittu saatavan markkinaindeksiä parempaa tuottoa ja osalla tyyleillä lisäksi alempaa riskiä.
Miten tyylisijoittaminen voi toimia?
1. Systemaattinen riski
- Tietyt osakkeet korreloivat voimakkaasti taloussuhdanteiden kansa
2. Systemaattinen virhe
- Tietyt osakkeet ovat ylihinnoiteltuja tai alihinnoiteltuja (sijoittajat rakastavat seksikkäitä osakkeita)
Tietyt tyylit toimivat tiettyinä ajankohtina. Esimerkiksi IT-kuplan aikaan arvo-osakkeisiin sijoittaja hävisi markkinaindeksille ja momentum-tyyli voitti markkinaindeksin.
Passiivisella indeksisijoittamisella pääsee markkinatuottoon. Tyylisijoittamisella pääsee markkinatuotosta poikkeavaan tuottoon. Pitkässä juoksussa usein parempaan. Aktiivisella salkunhoidolla pääsee myös markkinatuotosta poikkeavaan tuottoon. Useimmiten aktiivisen salkunhoidon kulut syövät hyödyt. Tutkimustulosten perusteella aktiivisella salkunhoidolla ei saavuteta ylituottoa pitkässä juoksussa.
Miten aloittaa tyylisijoittamineen?
Valitse ensin tyyli, johon uskot tai joko sopii sijoitusprofiiliisi: arvo, osinko, alhainen riski, pienosakkeet jne. Valitse seuraavaksi maantieteellinen alue. Seuraavaksi valinta pitää tehdä aktiivisen ja osta ja pidä -strategian välillä. Valitse indeksi ja toteuta.
Strategia-ETF:iä on tarjolla valtava määrä. Sijoittaja saa valmiin strategisen salkun yhdellä ETF:llä.
Tyylisijoittamisella voi saada markkinaindeksiä selvästi parempaa tuottoa. Sijoittajan kuitenkin ymmärrettävä, että on ajanjaksoja, jolloin tietty tyyli häviää markkinaindeksille ja jakso voi kestää useita vuosia.
Puhujan toive. Ei puhuta enää passiivisesta sijoittamisesta, vaan indeksisijoittamisesta.
3.6.2014 klo 16:30
Advanced ETFs: Commodity, Leverage & Inverse Products Explained
Raaka-aine-ETF:issä on 123 miljardia varoja. Kullan osuus on noin 60 %.
Raaka-aineet hajauttavat hyvin salkkua. Alhainen korrelaatio suhteessa osakkeisiin ja korkoihin. Raaka-aineet tarjoavat hyvän suojan inflaatiota vastaan. Kiinan ja Intian kasvu lisää raaka-aineiden kysyntää.
Raaka-aineisiin sijoittaminen muuten kuin ETF:ien avulla on yksityissijoittajille hankalaa.
Short-ETF:n hinta nousee, kun ala oleva indeksi nousee. Vivutetun ETF:n hinnan muutos voi olla kaksin- tai kolminkertainen alla olevaan indeksiin nähden.
Puhuja odottaa kullan hinnan laskevan pitkässä juoksussa. Korrelaatio osakkeisiin on alhainen, joten kulta tuo salkkuun hajautushyötyä.
3.6.2014 klo 16:00
Understanding Currencies and Currency ETFs: Tools for Today’s Markets
Sijoittajan tuotto = arvopaperin tuotto + valuuttakurssin tuotto
Sijoittajan tuotto voi jäädä indeksiä alemmaksi, jos ETF on noteerattu muussa valuutassa kuin eurossa ja euro heikkenee. Valuuttakurssimuutos saattaa tuoda tai viedä valtaosan sijoittajan tuotosta.
USD:n ja raaka-aineiden korrelaatio on vähentynyt. Historiassa dollarin ja raaka-aineiden hinnat kulkivat samaan suuntaan. Viimeisen puolentoista vuoden aikana dollarin ja raaka-aineiden hintojen välillä on ollut negatiivinen korrelaatio. Dollari on vahvistunut ja raaka-aineiden hinnat laskeneet.
Myös Australian dollarin ja raaka-aineiden hintojen välillä on ollut historiassa vahva korrelaatio. Tämän uskotaan jatkuvan.
Sveitsin frangin ja kullan hinnan välillä on ollut historiassa vahva korrelaatio. Viimeisen kahden vuoden aikana korrelaatio on heikentynyt. Korrelaation uskotaan vahvistuvan tulevaisuudessa.
Volatiliteetti on kuuden vuoden pohjilla. Punnan odotetaan heikkenevän ainakin dollariin nähden.
Euro on liian vahva dollariin nähden.
Japanin jenin odotetaan heikkenevän euroon nähden.
3.6.2014 klo 15:30
Understanding Fixed Income ETFs: Liquidity Risks, Unique Opportunities
ETF:t avaavat sijoittajalle erinomaisen mahdollisuuden sijoittaa kokoinstrumentteihin. Yksittäisen sijoittajan on lähes mahdoton sijoittaa yksittäisiin korkoinstrumentteihin. Yritysten joukkovelkakirjoja tai valtioiden velkapapereita ei voi ostaa pörssistä samalla tavalla kuin osakkeita. Hinnat riippuvat siitä, keneltä välittäjältä kysyy ja osto- ja myyntilaidat voivat olla kaukana toisistaan. ETF-sijoittajalla tätä ongelmaa ei ole.
Korkoindeksin seuraaminen on vaikeaa. Indeksi saattaa sisältää tuhansia korkoinstrumentteja. Tästä syystä korko-ETF:issä tärkein tehokkuutta mittaava tekijä on tracking difference (tuottoero).
Tehokkaimmat korko-ETF:t seuraavat alla olevaa indeksiä tarkasti. ETF:n tuottoero voi olla jopa parempi kuin indeksin, jolloin sijoittajan maksama kustannus on allle hallinnointikustannuksen. Tehottomat korko-ETF:t jäävät indeksille, jolloin sijoittaja maksaa hallinnointikustannuksen lisäksi tracking difference -kustannuksen. Sijoittajan kustannus voi tällöin olla kaksinkertainen hallinnointikustannukseen nähden. Älä tuijota vain hallinnointikustannusta, kun valitset korko-ETF:ää!
Hyvä kysymys yleisöstä. Onko olemassa tavoitematuriteetin korko-ETF:iä? (eli ETF:iä, jotka erääntyvät esim. 3 vuoden kuluttua, jolloin varat palautetaan sijoittajille)
On USA:ssa ja näille olisi kova kysymys sijoittajien keskuudessa. Tällaisia ollaan tuomassa markkinoille lisää.
3.6.2014 klo 14:30
How to Trade ETFs
ETF:ien avulla sijoittajan mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Sijoittaa voi osakkeisiin, korkoihin, raaka-aineisiin jne. ETF:ien avulla voi sijoittaa lähes kaikkiin maantieteellisiin alueisiin ja strategioihin.
Salkku kannattaa rakentaa siten, että ydin on muodostettu pitkälle tähtäimelle ja mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ns. satelliittisalkku on taktinen, jolla sijoittaja voi ottaa näkemystä.
ETF:iä voi ostaa ja myydä pörssissä. Sijoittaja tarvitsee vain välittäjän, jonka kautta kaupat tehdään.
Suuri päivittäinen kaupankäyntivolyymi tarkoittaa luontaisesti kapeampia osto- ja myyntinoteerausten erotuksia, jolloin kaupankäynti on sijoittajalle halvempaa eikä riippuvaista markinatakaajien ylläpitämistä hintatasoista.
ETF:n hinta ei nouse kysynnän kasvaessa samoin kuin yksittäisen osakkeen. ETF:n arvon määrää sen sisältämien arvopapereiden arvo (NAV).
Miten ETF:n tehokkuutta mitataan?
Lyxor käyttää tehokkuuden mittaamiseen kolmea tekijää (”Total cost of ownership, TCO”):
- Tracking difference (tuottoero)
- Tracing error (tuottoeron pysyvyys)
- Osto- ja myyntihinnan ero
ETF:n tehokkuus auttaa sijoittajaa ETF-valinnasssa. Mitä paremmat tehokkuuspisteet, sitä parempi valinta.
3.6.2014 klo 13:30
Ohjelma alkaa puoli tuntia myöhässä. Ensimmäisenä:
Fundamentals and Risks: How to Choose an ETF
ETF on rahasto, jonka voi ostaa tai myydä pörssissä, kuten osakkeen. ETF seuraa tyypillisesti indeksiä.
Institutionaaliset sijoittajat ovat ylivoimaisesti suurin ETF:ien käyttäjä. Piensijoittajan etu on, että hallinnointikustannus institutionaaliselle suursijoittajalle ja piensijoittajalle on sama toisin kuin perinteisissä rahastoissa.
Piensijoittajien osuus ETF-sijoittajista jatkuvassa kasvussa Euroopassa. ETF:illä voi sijoittaa, mihin omaisuusluokkaan tahansa. Ilman ETF:iä piensijoittajan mahdollisuudet ovat rajalliset verrattuna suursijoittajiin.
Tutkimus osoittanut, että ETF:t eivät kannusta treidaamaan. ETF-sijoittajat ovat tutkimuksen mukaan kärsivällisempiä sijoittajia kuin rahastosijoittajat. ETF:iä on moitittu siitä, että ne kannustavat turhaan kaupankäyntiin. Näin ei kuitenkaan tutkimuksen mukaan ole.
ETF:n NAV-arvo kertoo ETF:n sisältämien arvopaperien kokonaisarvon. ”Authorised Participants” huolehtivat, että ETF:n arvo ei juurikaan eroa NAV-arvosta ostamalla/myymällä ETF-osuuksia tai ETF:n sisältämiä arvopapereita.
ETF:n hallinnointikustannus ei kerro ETF:n kokonaiskustannusta. Osto- ja myyntihinnan välinen ero on tärkeä kustannustekijä. Mitä suurempi ero, sitä korkeampi on ETF:n kustannus sijoittajalle.
Fyysinen ETF sisältää joko samat arvopaperit kuin indeksi, jota ETF seuraa tai edustavan määrän arvopapereita, jotta ETF seuraa indeksiä riittävän tarkasti (ns. optimoitu seuranta). Kaikilla markkinoilla ei ole kustannustehokasta, että ETF on tarkka kopio indeksistä.
ETF voi myös olla synteettinen. Tällöin ETF ei sisällä indeksin arvopapereita, vaan liikkeeseenlaskija takaa ETF:n arvon suhteessa indeksiin.
Viime vuosina fyysiset ETF:t ovat nostaneet suosiotaan synteettisiin nähden.
Tuottoero kuvaa ETF:n tuottoa suhteessa indeksiin. Positiivinen tuottoero tarkoittaa sitä, että ETF on tuottanut paremmin kuin indeksi. Tracking error kertoo tuottoeron vaihtelusta. Mitä pienempi tracking error, sitä tasaisemmin ETF seuraa indeksiä.
Miten ETF kannattaa valita?
- Alhaiset kustannukset (hallinnointikustannukset ja osto- ja myyntihinnan ero)
- Tuottoero
- Tracking error = tuottoeron pysyvyys
- Likviditeetti
- Verotus
Sijoittaja.fi:n ETF-valintatyökalu ottaa mm. yllä mainitut tekijät huomioon ja auttaa siten sijoittajaa tehokkaimman (parhaimman) ETF:n valinnassa.