Metsäsijoittaminen Metsä on vaihtoehtoinen sijoituskohde. Metsään sijoitetaan tyypillisimmin joko suoraan ostamalla metsätiloja, hankkimalla osuuksia yhteismetsästä tai merkitsemällä metsärahastoa. Metsäsijoitus on yleensä aina pidemmän ajan sijoitus, mutta joidenkin metsärahastojen sekä erityisesti yhteismetsäosuuksien avulla metsäsijoitusten likviditeettiä voi parantaa huomattavasti. Metsäsijoittamisessa sijoittajan kokonaistuoton voi nähdä koostuvan kahdesta päätekijästä ja niihin liittyvistä komponenteista; nettokassavirrasta ja metsäomaisuuden arvonmuutoksesta. Sijoittajan saama kassavirta koostuu suurimmaksi osaksi puun myynnistä saatavista kantorahatuloista sekä vähemmissä määrin valtion tuesta metsätalouteen. Kassavirtaan vaikuttavat myös metsänhoidon kustannukset, eli esimerkiksi taimikonhoidon kustannukset sekä hallintokustannukset. Metsäsijoituksen kassavirran säännöllisyys riippuu metsän ikäluokkarakenteesta ja metsätilan koosta. Metsäomaisuuden arvonmuutos koostuu sekä puuston nettoarvokasvusta että metsäkiinteistömarkkinoiden hintatason muutoksesta. Metsäkiinteistömarkkinoiden hintatason muutokseen kuuluu olennaisesti sekä puunmyynnistä odotettavien tulojen tasoa kuvaava kantohintojen muutos sekä metsäkiinteistömarkkinoiden tuottovaateen muutos. Metsän tuotolla on alhainen korrelaatio perinteisten sijoitusmuotojen kuten osakkeiden ja joukkovelkakirjojen kanssa, jolloin metsän omistaminen tuottaa hyviä hajautushyötyjä. Lue lisää metsäsijoittamisesta Metsäkiinteistöjen markkinahinnat laskussa – Miltä vuosi 2024 näyttää metsämarkkinoilla? 14.3.2024 Kiinnostaako metsäsijoittaminen? Yhteismetsä on helppo tapa aloittaa 16.1.2024 Metsäsijoittaminen tarjoaa tasaista tuottoa suhdanteista riippumatta 22.6.2023 Metsänomistaja, tiedätkö mikä on metsäsi arvo? 20.3.2023
Metsäsijoittaminen Metsä on vaihtoehtoinen sijoituskohde. Metsään sijoitetaan tyypillisimmin joko suoraan ostamalla metsätiloja, hankkimalla osuuksia yhteismetsästä tai merkitsemällä metsärahastoa. Metsäsijoitus on yleensä aina pidemmän ajan sijoitus, mutta joidenkin metsärahastojen sekä erityisesti yhteismetsäosuuksien avulla metsäsijoitusten likviditeettiä voi parantaa huomattavasti. Metsäsijoittamisessa sijoittajan kokonaistuoton voi nähdä koostuvan kahdesta päätekijästä ja niihin liittyvistä komponenteista; nettokassavirrasta ja metsäomaisuuden arvonmuutoksesta. Sijoittajan saama kassavirta koostuu suurimmaksi osaksi puun myynnistä saatavista kantorahatuloista sekä vähemmissä määrin valtion tuesta metsätalouteen. Kassavirtaan vaikuttavat myös metsänhoidon kustannukset, eli esimerkiksi taimikonhoidon kustannukset sekä hallintokustannukset. Metsäsijoituksen kassavirran säännöllisyys riippuu metsän ikäluokkarakenteesta ja metsätilan koosta. Metsäomaisuuden arvonmuutos koostuu sekä puuston nettoarvokasvusta että metsäkiinteistömarkkinoiden hintatason muutoksesta. Metsäkiinteistömarkkinoiden hintatason muutokseen kuuluu olennaisesti sekä puunmyynnistä odotettavien tulojen tasoa kuvaava kantohintojen muutos sekä metsäkiinteistömarkkinoiden tuottovaateen muutos. Metsän tuotolla on alhainen korrelaatio perinteisten sijoitusmuotojen kuten osakkeiden ja joukkovelkakirjojen kanssa, jolloin metsän omistaminen tuottaa hyviä hajautushyötyjä. Lue lisää metsäsijoittamisesta Metsäkiinteistöjen markkinahinnat laskussa – Miltä vuosi 2024 näyttää metsämarkkinoilla? 14.3.2024 Kiinnostaako metsäsijoittaminen? Yhteismetsä on helppo tapa aloittaa 16.1.2024 Metsäsijoittaminen tarjoaa tasaista tuottoa suhdanteista riippumatta 22.6.2023 Metsänomistaja, tiedätkö mikä on metsäsi arvo? 20.3.2023
Metsäkiinteistöjen markkinahinnat laskussa – Miltä vuosi 2024 näyttää metsämarkkinoilla? 14.3.2024 Kiinnostaako metsäsijoittaminen? Yhteismetsä on helppo tapa aloittaa 16.1.2024 Metsäsijoittaminen tarjoaa tasaista tuottoa suhdanteista riippumatta 22.6.2023 Metsänomistaja, tiedätkö mikä on metsäsi arvo? 20.3.2023